Keskustelu:Osaka

Lupaava artikkeli -ehdotus

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Taitaa mennä heittämällä lupaavaksi? --Hartz (keskustelu) 24. syyskuuta 2013 kello 15.23 (EEST)

Jaa, tämä tuli kyllä tähän hätään "valmiiksi" (varmaan kielenhuoltoa voisi tehdä) – olisin halunnut kirjoittaa vielä koulutuksesta ja tiedotusvälineistä, mutta en löydä lähteitä. Kertokaa ihmeessä, jos löydätte. --Epiq (keskustelu) 24. syyskuuta 2013 kello 15.49 (EEST)

Käy. 25. syyskuuta 2013 kello 22.26 (EEST)  –Kommentin jätti Käyttäjä: J.K Nakkila (keskustelu – muokkaukset)

Kannatan. Melkein liian hyvä lupaavaksi. Osioiden järjstys voisi noudattaa artikkelimallia, vaikka se ohjeellinen onkin. On helpompi vertailla, mitä artikkelista puuttuu tai mitä siinä on, kun osiot ovat aina samassa järjestyksessä.--Tanár 25. syyskuuta 2013 kello 22.36 (EEST)

En millään haluaisi tunkea maantiedettä alkuun, kun infoboksi rikkoo layoutin (vähintäänkin aina ilmastotaulukon takia), mutta muuten ei haittaisi (tosin en osaa sanoa tarkemmin joidenkin osioiden sisäisestä järjestyksestä). --Epiq (keskustelu) 25. syyskuuta 2013 kello 23.08 (EEST)

Mä sain ainakin leiskan toimiin ihan hyvin, kun maantieteeseen vasemmalle yksi kuva, niin mielestäni ei mikään erityisemmin hajoa. En vaihtanut vielä järjestystä, mutta itse toivoisin, että paikkaa tai muuta maantieteellistä asiaa käsitellessä maantiede olisi ensimmäisenä. --PtG (keskustelu) 25. syyskuuta 2013 kello 23.15 (EEST)

Jos sait sen toimimaan, muokkaa rohkeasti :) --Epiq (keskustelu) 25. syyskuuta 2013 kello 23.19 (EEST)

Vaihdoin, otin sen panoraamakuvan pois. Sen voi toki lisätä jonnekin muualle. Mutta siis laajuudeltaan tämä artikkeli on jo huomattava, tosin suositelluksi on kyllä aivan liikaa punaista (voisi vaikka laittaa viikkokilpailuksi Osakan, niin saataisiin yhteistyöllä ne väheneen). Vain "lupaava" on kyllä artikkelin törkeää vähättelyä :D --PtG (keskustelu) 26. syyskuuta 2013 kello 00.35 (EEST)

Ok, hyvältähän tuo näyttää. Ehkä panoraaman voisi laittaa vaikka väestö-osion alkuun (näin paljon porukkaa!). Pitäisikö muuten aluejako olla hallinnon alaosio? Juuri punaisten linkkien takia ajatus äänestyksestä ei ole kovin houkutteleva, kun käyttäisin mieluiten vähän aikani olemassa olevien artikkelien parantamiseen... Tässä kyllä huomaa, kuinka paljon aiheita puuttuu vielä Osakan kokoisesta kaupungista (ja tuossahan ovat vain tärkeimmät). Ehkä kilpailu olisi hyvä ajatus :) --Epiq (keskustelu) 26. syyskuuta 2013 kello 10.14 (EEST)

Aluejako voisi olla hallinnon alaosio tai sitten oma osionsa hallinnon jälkeen. Kumpikin käy. Heitin idean viikkokilpailuihin, niin eiköhän joku viikko päästä parantamaan Osakaa ja siihen liittyviä artikkeleita entisestään. --PtG (keskustelu) 26. syyskuuta 2013 kello 11.04 (EEST)

Merkataan nyt "vaan" lupaavaksi. :) --PtG (keskustelu) 28. syyskuuta 2013 kello 09.02 (EEST)

Suuraluelista

Ottaisin kyllä -ku-päätteet pois noista suuralueiden nimistä tuossa listassa, kun paitsi että se on vähän turhaa toistoa kun kaikki ovat jotain -ku, niin ei Tokion suuralueistakaan niitä yleensä suomenkielisessä tekstissä käytetä (esim. Shinjuku, ei Shinjuku-ku). --Louhikärmes (keskustelu) 13. lokakuuta 2013 kello 00.21 (EEST)

Hmm, en ole ihan varma mitä mieltä olen tuosta – voit olla oikeassa siitä, että ne eivät välttämättä ole kovin tarpeellisia. Toisaalta joissakin tapauksissa nimet ehkä vaikuttavat vähän hassuilta ilman päätettä...? Vaikuttaa, että esim. en-wikissä myös vain Tokion erillisalueista on jätetty -ku päätteet pois, ja täälläkin taitaa olla jo joistakin muista kaupungeista suuralueartikkeleita (esim. Hakata-ku). Varmaan alkuperäisenä ajatuksena Tokion kohdalla on ollut se, että erillisalueet ovat lähempänä itsenäisiä kaupunkeja, eikä päätettä silloin tarvita (tästäkin voisi olla ehkä toista mieltä). Minulla ei ole vahvaa mielipidettä kumpaankaan suuntaan, mutta itse en nyt jaksa noita ryhtyä muuttelemaan, ja jos urakkaan ryhdytään, pitäisi kaikki artikkelit kyllä mielestäni yhdenmukaistaa samalla kertaa ettei tule kahta erillistä käytäntöä. --Epiq (keskustelu) 13. lokakuuta 2013 kello 15.14 (EEST)

Se on kyllä tosi, että käytännön olisi syytä olla yhtenäinen. Totta on kyllä myös se, että Tokion suuralueet ovat vähän erityisasemassa, mutta enpä tiedä pitäisikö sen vaikuttaa nimeämiseen, kun japaninkielinen termi kumminkin on sama -ku. Muuten en kyllä sotkisi en-Wikiä tähän, koska sen nimeämiskäytäntö ei oikeastaan ole relevanttia.

Sinälläänhän tämä kytkeytyy laajemmin japanilaiseen nimistökäytäntöön, mistä kahvihuoneessa jokin aika sitten keskusteltiin - monissa japanilaisissa paikannimissä on joku tuommoinen semikiinteä pääte (joet xx-kawa, vuoret xx-san, jne.), ja ongelmana on, pitäisikö se jättää nimeen vaiko eikö. Ongelmaahan pahentaa se, ettei suomenkielisiä nimistölähteitä juuri ole. Todōfukeneistä puhutaan yleisesti ”xx:n prefektuureina” eikä ”xx-keneinä” tjsp., eikä kaupungeissakaan ole shi-päätteitä, joten sinänsä olisi johdonmukaista ettei erillisalueissakaan sitä päätettä olisi. Totta on kyllä myös se, että joissakin tilanteissa päätteetön muoto kuulostaa hivenen oudolta.

Yksi ajatus voisi olla, että periaatteessa päätteellinen ja päättetön muoto olisivat jossain määrin vaihtoehtoisia, aivan kuin voidaan puhua vaikkapa ”Espoon kaupungista” taika sitten vain ”Espoosta”. Tommoisessa listassa, missä on selvää että listataan juuri suuralueita, olisi mielestäni siistimpää jättää ne päätteet pois. --Louhikärmes (keskustelu) 13. lokakuuta 2013 kello 21.26 (EEST)

Joo-o. En halunnut ottaa en-wikiä minkäänlaiseksi malliksi, huomasin vain, että sielläkin on jostain syystä päädytty samanlaiseen ratkaisuun. Nuo erilaiset tilanteet ovat varmastikin pitkälti analogisia, kuten yllä huomautit, mutta musta tuntuu nyt myös, että joitakin erojakin on. Jollakin tavalla suuralueiden ja prefektuurien tapauksessa päätteet tuntuvat kuuluvan nimeen välillä kiinteämmin: esim. Chūō-ku on puhtaasti hallinnollinen nimitys, eikä mikään luonnollinen paikannimi, minkä vuoksi pelkkä "Chūō" tuntuu minusta hassulta (myös Tokiossa). Kaupunkien tapauksessa taas -shi jätetään usein puheessa pois (tuskin sanotaan 京都市に行きます tai 大阪市に行きます mutta varmasti 北区にあります eikä 北にあります tms., vai mitä mieltä olet?). Ja jos haluttaisiin noudattaa samaa mallia kuin prefektuurien nimeämisessä, pitäisi varmaan kirjoittaa auki suomeksi "Kitan suuralue" jne., ehkä sekin olisi mahdollinen vaihtoehto?

Mutta joka tapauksessa on totta että luettelossa noita päätteitä ei erityisemmin tarvitse, joten otan ne nyt tästä artikkelista kuitenkin pois. --Epiq (keskustelu) 14. lokakuuta 2013 kello 10.54 (EEST)

Joo noinhan se menee niin suomessa kuin japanissakin, että puheessa yleensä jätetään tommoiset päätteet pois, ellei sitten ole oleellista painottaa että mennään juurikin esim. tiettyyn kaupunkiin, eikä vaikkapa samannimiseen prefektuuriin. Kuten sanoitkin, niin silloin kun paikannimi ilman päätettä ei tunnu yksinään erisnimeltä vaan pikemminkin yleisnimeltä (kuten vaikkapa mainitut Chūō-ku (”Keskusssuuralue”) ja Kita-ku) niin se pääte tulee varmaan liki väkisin mukaan. Toisaalta jos joku asia tapahtuu vaikkapa Shinjukussa, niin ihan hyvin voidaan puhua vaan Shinjukusta (vaikka silloin ehkä ajatellaan pikemminkin Shinjukun aseman ympäristöä taikka Shinjukun suuralueen Shinjukun kaupunginosaa, mutta anyways).

Itse kaikkein mieluimmin kirjottaisin ne auki juurikin noin X:n suuralue -tyypisesti, vaikka se saattaakin olla vähän harmaata aluetta omana käännöksenä. Tokion kohdalla noin nyt kuitenkin on nähdäkseni toimittu ja minusta se on ollut ihan toimiva ratkaisu, vaikka japania tuntevalle ”Chūōn suuralue” voi vähän hassulta tuntuakin yllä mainitusta syystä. --Louhikärmes (keskustelu) 14. lokakuuta 2013 kello 16.28 (EEST)