Keskustelu:Olkiluodon ydinvoimalaitos

Olkiluoto 3

Reaktorin rakentamista ovat hidastaneet laitostoimittajalle yllätyksenä tullut suomalainen tarkkuus ydinvoima-alalla niin tilaajan kuin viranomaisenkin toimesta{{lähde}}

Suomen ydinenergialaki ja Säteilyturvallisuuskeskuksen ohjeet ovat kaikki Suomessa ajateltuja ja säädettyjä, toisin kuin monissa maissa, joissa on otettu pohjaksi esimerkiksi NRC:n ohjeet ja sovellettu niitä. Suomessa on kaksi eri laitoskonseptia, jotka ovat molemmat ulkomailta tuotuja. Varmistuakseen laitosten turvallisuudesta on teetetty selvityksiä voimayhtiöillä ja tarkastettu niitä tai teetetty arviointeja esimerkiksi VTT:llä. Suomessa ydinalalla on korkean tason osaamista STUKissa, VTT:llä, korkeakouluilla ja voimayhtiöissä. Ruotsi on esimerkki tässä asiassa, ASEA-Atom oli ruotsalainen yhtiö joka teki turvallisia ydinvoimalaitoksia oman maan tarpeisiin ja säteilyturvallisuusviranomaisella SKI:llä ei ole ollut samanlaista roolia kuin Suomessa. Nyt kun Forsmarkista löytyi turvallisuuspuutteita, niin puutteita paljastui kaikilla tasoilla viranomaisen toimintaa myöten. Taustat tietäen lisätystä lähteestä voi poimia tarvittavan tiedon. (Ai tälle lähdekö?)--GRindala 10. huhtikuuta 2007 kello 13.54 (UTC)

Epäselvää tässä oli, miten nämä asiat ovat tulleet yllätyksenä. Toisenlainen muotoilu voisi tietysti olla paikallaan. –Dilaudid 11. huhtikuuta 2007 kello 11.51 (UTC)

Areva taitaa olla rakentamassa ensimmäistä reaktoria tänne...vai oonko missannu jotain? Ei siis myöskään omannut tietoa suomalaisesta ydinvoimakulttuurista.--GRindala 12. huhtikuuta 2007 kello 19.34 (UTC)

Se, että kyseessä on joltain taholta neitsytyritys, ei tarkoita, että hankkeeseen liittyvät säännöstöt olisivat salatietoa. Ks. Wikipedia:Ei uutta tutkimusta. Mutta hyvä että sopiva lähde löytyi. –Dilaudid 13. huhtikuuta 2007 kello 08.37 (UTC)

Löytyyhän sitä tosiasioille lähteitä, harmi vain, kun ne ei aina ole helposti tarkistettavia. Tässä tapauksessa tarkoittaa ja muuta en ole väittänytkään.--GRindala 13. huhtikuuta 2007 kello 17.32 (UTC)

Hankkeeseen liittyvät piilotuet hämärtävät sen lopullista hintaa.

Se, että Iso-Britannian Sustainable Development Commission kirjoittaa jotain jostain piilotuista mainitsematta mitä ne on ja mihin ne edes liittyvät ei anna aihetta lisätä irtolauseita pitkin artikkeleita. Tämän olisi tavoite olla tietosanakirja eikä ydinvoimanpuolustajien ja -vastustajien hiekkalaatikko. Mahdollisesti tässä on ajettu takaa Arevan saamia korkotuettuja lainoja Ranskan valtiolta? Lopullinen hinta suomalaisille on se, jonka tilaaja maksaa eli TVO, joka Olkiluoto-3:a varten on kerännyt pääoman yksityisiltä voimayhtiöiltä. Ei siis se mitä se ois voinu maksaa jos...ei siis liene oleellinen tieto vaikka sitten kaivelisi summat ja tuetun koron määrän esiin?--GRindala 10. huhtikuuta 2007 kello 13.54 (UTC)

Hankkeen kokonaiskustannuksiksi on alunperin arivoitu noin kolme miljardia euroa, mutta arvion paikkansapitävyys on yhä todella epävarma. Tämän olisi hyvä tulla ilmi artikkelissa. –Dilaudid 11. huhtikuuta 2007 kello 11.51 (UTC)

Poistin maininnan reaktorin 3,2 miljoonan kauppasummasta...tarkkuutta niihin lisäyksiin! Piti oikein selata lähteestä, että oliko siellä semmoista. En löytänyt, vaikka SDC:n dokkareista nyt löytyykin vaikka mitä puppaa. Tuo rakentamisen kokonaiskustannus on tietenkin mielenkiintoinen tieto, myös hinta-arvioita valmistuneen reaktorin tuottamasta sähköenergiasta voisi olla hyvä esittää.--GRindala 12. huhtikuuta 2007 kello 19.34 (UTC)

1) Summa löytyy raportin sivulta 30. Muitakin lähteitä saa toki esittää. (Miljoonat ovatkin miljardeja, huolimattomuusvirhe.)

2) Hyvä kun olet rohkea. Puuttuvia tietoja voit itsekin lisätä. Kuitenkin sen sijaan että poistelet mielestäsi epäselviä kohtia voisit ensin pyytää lähdettä. –Dilaudid 13. huhtikuuta 2007 kello 08.37 (UTC)

Kiitos! Mutta ei tarvitse olla mitään erityistä rohkeutta voidakseen poistaa heti vääräksi tietämänsä tiedon. Väärän tiedon lisääminen se rohkeutta vaatii. Ei ole mitään syytä antaa artikkeleissa olla virheitä, koska joku voi tästä väärästä tiedosta kärsiä. Henkilökohtaisesti pysyttelen kirjoittelemassa sellaisiin artikkeleihin, joiden aihepiiristä satun jotain tietämään. Sinäkin olisit helposti voinut kirjoittaa "piilotuki" lisäyksen suoraan tähän nykyiseen neutraaliin muotoon. Eikä siinä mitään, huolimattomuusvirheitä sattuu kaikille - varmasti minullekin, löytynee esim. tämän artikkelin muokkaushistoriasta. Jatketaan kirjoittamista niin artikkelit laajenee :)--GRindala 13. huhtikuuta 2007 kello 17.32 (UTC)

En toki väitä olevani sinua etevämpi aiheessa. Ydinvoimavastaisuuteni ei myöskään ole salaisuus, mutta yritän parhaani jotta jälki olisi neutraalia.

Kerro jos olen ymmärtänyt väärin. Käsittääkseni kuitenkin vientituet, fiksattu sähkön hinta, valtiontakuut käytöstäpoiston ja jätehuollon suhteen sekä 30-vuotiset sopimukset voidaan nähdä piilotukina, jotka hämärtävät hankkeen kokonaishintaa ja joita ilman hankkeen toteutuminen olisi hankaloitunut ratkaisevasti. En tarkoita Suomen kansalle lankeavaa laskua vaan hankkeen yhteenlaskettuja kustannuksia. Kustannusten arvioitavuus on keskeinen kriteeri energianlähteitä vertailtaessa. –Dilaudid 16. huhtikuuta 2007 kello 00.14 (UTC)

Valtavan ydinvoimamyönteiseltä kuulostava vastaus seuraa johtuen kysymyksenasettelusta, tästä tullee pitkä kuin nälkävuodesta :)

Arevalle lienee annettu vientitukia siksi, että ranskalaiset ovat laskeneet saavansa takaisin enemmän rahaa verotuloina kuin vientitukeen menee, jos sillä on parannettu ranskalaisen yhtiön mahdollisuutta saada urakka hoitaakseen. Joku ekonomi osaisi varmasti vastata tarkemmin vientitukiin, niiden myöntämisen kannattavuuteen ja laillisuuteen. EU taitaa tutkia onko kilpailusäännöksiä rikottu asiassa. Sopimus laitoksen toimittamisesta ja sitä kautta hinta on kuitenkin jo sovittu, joten voimalan hintaan TVO:n kannalta asialla ei pitäisi olla merkitystä. Vientituet eivät myöskään ole mitenkään ydinvoima-alaan sidonnaisia. Viidennen ydinvoimalan rahoitukseen ei käytetä julkisia varoja, monia muita energiamuotoja tutkitaan valtion rahoilla ja kukaan ei puhu piilotuista.

Fiksattu sähkön hinta? En tiedä miten sähkön hintaa voisi olla fiksattu...esimerkiksi TVO tuottaa sähköä omakustannushintaan osakkuusyhtiöilleen, kuten periaatteessa mikä tahansa voimalaitos tuottaa omistajalleen. Tarkentanet tätä fiksausta. Perinteisesti uusiutuvien energiamuotojen sähkön hintaa "fiksataan", kuten Saksassa tuulivoimaa. Sinänsä viisasta, koska kyseessä on uusiutuva energia, mutta maksajiksi joutuvat mielipiteestä riippumatta jokainen.

Valtiontakuut käytöstäpoiston ja jätehuollon suhteen. Ydinenergialain 7. luku käsittelee tämän asian. Valtiontakuut ovat huonohko ilmaisu, varathan ovat voimayhtiöiltä kerättyjä voimalaitosten toiminta-aikana eikä suinkaan valtion rahoja. Valtio on pikemminkin halunnut taata, ettei ongelmiin jouduta. Käytöstäpoiston ja ydinjätteen rahoitus on siis jo otettu huomioon ydinsähkön hinnassa, koska varoja kerätään tasaisesti voimalan toiminta-aikana. Se, että ydinvoimayhtiö hakeutuisi konkurssiin voimalan sulkemispäivänä, ei johda ongelmiin. Tavallisella voimalaitoksella saman tempun tekeminen johtaisi todennäköisesti toisenlaiseen tapahtumaketjuun.

30-vuotiset sopimukset johtunevat tuotetun sähkön halvasta hinnasta ja ovat varsin ymmärrettäviä, koska ei ole näköpiirissä, että halvemmalla voisi muuten sähköä saada ja ostaja haluaa varmistaa halvan hinnan pitkälle tulevaisuuteen. Julkisen sektorin on tietysti kilpailutettava sähkönsä, mutta ydinvoimasta energiansa saavan voimayhtiön tarjous on varmasti halvempi kuin kivihiilellä tuottavan. Ydinvoimalle on oleellista, että teholla pitää voida ajaa niin paljon vuodessa kuin mahdollista, jotta sähkön hinta pysyy alhaisena (kustannusrakenne). Tälläiset sopimukset tietysti varmistavat tuotetun sähkön menekkiä ja sitä kautta tekevät ydinsähköstä halvempaa. Kuitenkin pitää muistaa, että ydinsähkön ostajia olisi paljon enemmän kuin kapasiteettiä riittää.

"hämärtävät hankkeen kokonaishintaa" Mikä on tämä kokonaishinta? Kuka sen maksaa? Ehkä tarkoitat asian niin, että jos piilotukia olisi niin silloin jos nämä tuet kitkettäisiin pois, niin ne tulisivat voimalan rakennuskustannuksiin lisäyksenä. Tietenkin vääristäisivät hintoja, tosin nykymaailmassa kenelläkään ei liene mitään intoa rakentaa väkipakolla oikeilta kustannuksiltaan kalliimpaa vaihtoehtoa ihan vain huvin vuoksi.

"En tarkoita Suomen kansalle lankeavaa laskua" Suomen kansallehan ei voimalasta tule kuin säästöä (~kaikki muu tuontienergia on kalliimpaa), paitsi Greenpeacen mielestä, joka laskee kuinka paljon voimalan myöhästyminen maksaa suomalaisille. Greenpeace tosin unohti laskea kuinka paljon olisi säästetty, jos voimalaa olisi alettu rakentaa jo 1993. Tarkoitit varmaankin suomalaisille tulevaa laskua siinä tapauksessa, jos sijoitetaan sellaiseen energiantuotantoon, joka ei olekaan halpaa, vaan vain näyttää halvalta? Huvin vuoksi?

Kustannusten arvioitavuus on tietysti tärkeä tekijä vertailtaessa energiamuotoja. Edellämainituista ainoa mielestäni kyseenalainen hintaan vaikuttava tekijä on tuo Arevan saama vientituki, joka saattoi ratkaista tarjouskilvan Arevan eduksi. Vaikuttaa kuitenkin vahvasti siltä, että nykyaikaisen ydinvoimalaitoksen käyttöikä on niin pitkä ettei rakennuskustannusten viimeisen päälle minimointi ole äärimmäisen tärkeää. Tuskin oli myöskään sattumaa, että valittiin tehokkain tarjouksissa esitetyistä vaihtoehdoista. Rakennettiin niin tehokas reaktori kuin mahdollista, kun vaikeaksi koettu myönteinen periaatepäätös oli tosiasia. Ydinvoimala olisi kannattanut kuitenkin rakentaa ilman tuota vientitukeakin, sitä en tiedä olisiko tarjouksen voittanut joku muu firma/konsepti.--GRindala 20. huhtikuuta 2007 kello 20.03 (UTC)

Reaktorirakennuksen betoniseen pohjalaattaan, suojarakennuksen teräsvuoraukseen ja muihin voimalan rakentamiseen liittyviä avoimia poikkeamia oli kesällä 2006 jätetty noin 700.

Huoh...taas on joku kopipaste-automaatti käynyt lisäämässä sanahelinää. Kannattaisi ajatella joskus mikä Wikipedian tavoite on lisätessään sisältöä. Onko se mielikuvien herättäminen vai tiedon jakaminen? Kuinkahan moni artikkelin lukija tietää poikkeamaraporteista yhtään mitään, jollei asiaa heille kerro? Jollain logiikalla irtolause tietysti kannattaa lähteestä poimia jos sillä saadaan luotua mielikuvia. Kerran on vahinko, siitä eteenpäin tapa, suosittelen oman asenteen tarkistamista oikeasti siten kuin edellä mainitset eli "yritän parhaani". Ainakin omasta mielestäni hyvin kirjoitetusta artikkelista tulisi helppolukuisesti pystyä sisäistämään asia. Ei opettelemaan ulkoa vaan ymmärtämään, siihen tarvitaan perusteluja sekä taustoja mihin tieto perustuu. Miksi kukaan haluaisi kirjoittaa huonoja artikkeleita? Tuosta lähteen sanamuodosta voisi päätellä, että olisiko pikemminkin niin, että esimerkiksi tuon tutkinnan aikana loppuun saakka käsittelemättömiä poikkeamaraportteja (avoimia) olisi ollut 700 eikä suinkaan kokonaismäärä(?)--GRindala 20. huhtikuuta 2007 kello 20.03 (UTC)

STUK:n raportista: "Avoimia poikkeamia oli tutkinnan aikana noin 700 kpl." Avointen poikkeamien määrä on ollut voimakkaasti esillä mediassa myös viime aikoina joten mielestäni asia on mainitsemisen ja selittämisen arvioinen. Jos mielestäsi ilmaisin asian väärin voit toki vapaasti muokata sen mielestäsi parempaan muotoon ja kertoa mistä poikkeamaraporteissa on kyse. En ymmärrä vihamielistä asennettasi sen suhteen, että kaikkien muokkausten täytyisi olla todella hyviä. Eihän kai Roomaakaan päivässä rakennettu. Tämän sortin toisiin käyttäjiin kohdistuvat laatuvaatimukset eivät mielestäni yksinkertaisesti kuulu Wikipediaan millään tavalla. Minulle Wikipedian muokkaaminen on tapa oppia ja ymmärtää asioita joista olen kiinnostunut, ei soimia muita käyttäjiä siitä kuinka onnettomia he ovat. –Dilaudid 21. huhtikuuta 2007 kello 09.07 (UTC)

"asia on mainitsemisen ja selittämisen arvioinen" Onkohan tuo asia nyt sitten selitetty? Kirjoitit: "Reaktorirakennuksen betoniseen pohjalaattaan, suojarakennuksen teräsvuoraukseen ja muihin voimalan rakentamiseen liittyviä avoimia poikkeamia oli kesällä 2006 jätetty noin 700." Lähteessä luki kuten edellä mainitsitkin. Ks. Wikipedia:Ei uutta tutkimusta :) En ymmärrä myöskään miksi ensimmäiseksi kiinnität huomiota minun asenteeseeni tai tekemisiini, esitin kritiikkiä lisäämäsi tiedon todenperäisyyttä, asennetta ja tarkoitusperää kohtaan - yritin saada Sinut pohtimaan omia kirjoitustapojasi Wikipedian etujen nimessä. Laatuvaatimukset on esitetty Wikipedian ohjeissa, käyttäjiin kohdistuvista laatuvaatimuksista en tiedä mitään. Tarkoitus ei ole pitää sinua onnettomana vaan antaa palautetta, jotta olisit entistäkin parempi kirjoittaja. En myöskään allekirjoita muita suuhuni laittamiasi sanoja, muokkausten ei tarvitse olla todella hyviä, kunhan olisivat edes perusteltuja tosiasioita ja neutraaleja.

En myöskään poistanut/muokannut lisäämääsi tekstiä vaan pyydän sinua tekemään sen tarkistaen oliko lähteessä oikeasti asia sanottu kuten kirjoitit artikkeliin. Haluaisin nähdä myös kerrottavan mikä ihme on tämä avoin poikkeama, kun mielestäni tietoa ei voi pitää keskiverto lukijan kannalta ennalta tiedettynä. Tämä siksi, että poikkeamaraporttien laadinnan periaatteita tietämättä lukijalle voi syntyä kuva, että rakennustyömaalla kaikki olisi rempallaan. Se neutraalius. Kanssaihmisten huomioiminen lähtee pienistä seikoista, yritän pitää sen itsekin mielessä.--GRindala 21. huhtikuuta 2007 kello 10.21 (UTC)

Kyseessä on ainoa rakenteilla oleva ydinvoimala Euroopassa.

Paitsi, että IAEA ilmoittaa sivuillaan, että Romaniaan rakennetaan reaktoria, Bulgariaan kahta, Ukrainaan kahta ja Venäjälle seitsemää...(osaa jopa tänne Euroopan päähän)--GRindala 19. kesäkuuta 2007 kello 19.42 (UTC)

Turpiinirakennuksessa sattui tulipalo 7. kesäkuuta 2007, minkä seurauksena laitosyksikkö ajettiin alas.

Uutiset joutaa wikinewseihin. Lähteessä mainitaan: "TVO on päättänyt tapahtuman takia ajaa laitosyksikön alas. Tapahtuma ei vaaranna ydinvoimalaitoksen turvallisuutta eikä sillä ole vaikutusta säteilymääriin laitoksella tai sen ympäristössä." Toisin sanoen jos kaikki vastaavat alasajot listataan artikkeliin se kasvaa pitkäksi kuin nälkävuosi. Listataan artikkeliin vain ne tapahtumat, joilla on merkitystä ydinturvallisuuteen, jookosta?--GRindala 19. kesäkuuta 2007 kello 19.52 (UTC)

Siistin tuota Olki-3:n Historia-kohtaa hieman luettavammaksi ja poimin mainituista lähteistä lisää tietoa artikkeliin. Poistin henkilönimiä koskevan maininnan pätkän lopusta vedoten siihen, että rikollisella toiminnalla saavutettu julkisuus lienee viisainta rajoittaa wikissäkin. Alkaa muutenkin lähennellä tasoltaan sellaista, ettei se enää oikein olkiluodon ydinvoimalaitokseen liittyvään artikkeliin (siis, että kuka on Greenpeacen energiakampanjoitsija).--GRindala 24. syyskuuta 2007 kello 18.39 (UTC)

Lainauksia komission päätöksen sisältävästä lehdistötiedotteesta (osoite artikkelin lähdelistassa): "Komissio katsoo, ettei Ranskan valtion TVO:lle myöntämä takaus ole valtiontukea" ja "Komissio totesi, että takaus ei tuota TVO:lle minkäänlaista etua." Toisin sanoen Greenpeacen ja EREFin tekemä kantelu osoittautui täysin perusteettomaksi, vaikka asiasta oli tehty julkisuudessa vähintäänkin näkyvää erityisesti ensinmainitun järjestön toimesta. Lienee vähintäänkin kohtuullista selkeästi ja suoraan kirjoittaa aiheettomien verorahoja tuhlaavien kanteluiden lopputulokset kaikkien ihmisten nähtäville. Mitään etua tai tukea ei siis ole olemassakaan. Hyvä, että tutkitaan ei siinä mitään.--GRindala 27. syyskuuta 2007 kello 06.54 (UTC)

Karlsruhen ydintutkimuskeskuksen kokeissa Olkiluotoon tulevan reaktorityypin jäähdytys on johtanut voimakkaisiin höyryräjähdyksiin. Siksi siihen on kehitetty supersuojarakennus, jota Olkiluotoon ei rakenneta kustannussyistä. Voimala edustaa uutta EPR.reaktorityyppiä, josta tutkija ja ympäristöfilosofi Olli Tammilehdon mukaan ei ole aiempaa kokemusta ja joka on täynnä turvallisuusongelmia.

Jos aihetta on ihan oikeasti tutkittu (kuten myös on) Karlsruhen ydintutkimuskeskuksessa, niin aiheesta löytyy ihan tieteellisen tason lähteitä. Joissa on myös selitetty kyseinen ilmiö, kuten se pitäisi selittää myös tämän tietosanakirjan lukijoille. Ei lisäillä epämääräisiä viittauksia joihinkin asioihin selittämättä mistä niissä on kyse, tällaiset hyödyttömät irtolauseet ainoastaan toimivat mielikuvien luojina, joka ei ole Wikipedian tehtävä. Joka taas lienee edellämainitun kirjoituksen lisääjän ainoa tarkoitus. Voin sanoa, että tuo höyryräjähdys toimii vain ja ainoastaan alkuperäisestä asiayhteydestään irrotettuna, jos sillä on tarkoitus EPR:n turvallisuutta murentaa. Asian selitys vaatii taustatietoa ja yksityiskohtaiset selitykset ovat keskivertolukijalle varmasti jotain aivan muuta mitä Olkiluodon_ydinvoimalaitos-nimisestä artikkelista odottaa löytävänsä. Mielipiteitä on esitetty jos jostakin suunnasta ja ympäristöfilosofi Olli Tammilehto on yksi heistä. Jonkin henkilön mielipiteen esittäminen artikkelissa kaipaisi hieman perusteitakin sanahelinän sijaan. Ei tarvitse tituleerata itseään ympäristöfilosofiksi, jotta osaa katsoa Greenpeacen sivuilta, että viitosreaktorin rakennustyömaa on täynnä ongelmia ja sen jälkeen kertoa, että siellä on ongelmia käsittämättä asiasta tuon taivaallista. Mielipiteissäkin lisättävän tiedon pitäisi olla itsensä selittävää, miksi henkilö on tätä mieltä tai mitkä ovat hänen perusteensa olla tätä mieltä. Kaikki arvostetut tutkijat esittävät perusteet mielipiteilleen.--GRindala 12. marraskuuta 2007 kello 20.43 (UTC)

---

Kolmosen rakentaminen pitkittyy ja artikkeli pitkittyy

Pitäisikö kolmosen rakennusprojektista tehdä oma artikkelinsa? Tähän kohtaan on tunkemassa kaikenlaista materiaalia projektin pitkittyess ja mutkistuessa - osittain kyllä ihan perustellustikin. Luettavuuden takia pistäisin harkintaan esillisen artikkelin perustamisen: nimenä voisi olla Olkiluoto-3 ydinvoimalan rakentaminen tai jotakin sinne päin.

Tähän artikkeliin jätettäisiin siis vain kolmosen perustiedot ja muutama lause rakentamisvaiheesta. Rakentaminen asitettäisiin omassa pääartikkelissaan. --Aulis Eskola 2. tammikuuta 2012 kello 20.07 (EET)

Siirsin sekalaista Olkiluoto kolmosen rakennusvaiheista kertynyttä materiaalia erilliseen artikkeliin Olkiluoto-3 ydinvoimalan rakennusprojekti, koska näen tämän artikkelin hajoavan muuten sekalaiseen silpputietoon. Siitä vaan muokkaamaan, artikkelin nimeäkin voi vielä säätää, jos keksii paremman ilmaisumuodon... --Aulis Eskola 6. tammikuuta 2012 kello 00.24 (EET)

Turpiinit vai turbiinit

Laitetaanpa tänne maininta, että Olkiluodon voimalaitoksella on nimenomaan turpiinit ja turpiinilaitokset, jonka voi havaita lähteitä tutkimalla.--GRindala 22. tammikuuta 2008 kello 18.54 (UTC)

Muutan turbiinit takaisin turpiineiksi, koska ne ovat tässä artikkelissa osa asiasisältöä. Artikkeli kertoo Olkiluodon ydinvoimalaitoksesta ja Olkiluodon ydinvoimalaitoksella on turpiinit. Kyseessä ei ole mikään suomenkielen oikeinkirjoitusartikkeli vaan tietosanakirja-artikkeli, jossa on totuudenmukaista tietoa artikkelin kohteesta. Voimalaitoksella ei käytetä sointuvaa kirjoitusmuotoa ja se on samalla tyylikeino tässä artikkelissa. Erityisesti jo siitä syystä, että turbiinia käytetään enemmän niin lukija voi pohtia onko se satakuntalaista jääräpäisyyttä vai aikaansa edellä olevaa modernisuutta. Katso myös Wikipedia:Älä palvo sääntöjä. Turbiinikeskustelun pointti tuli kyllä selväksi, tosin sen anti jäi hyvin laihaksi eli tämänkin hetken tilanteen mukaan kaksi toisen suuntaista kommenttia niin kaikki artikkelit jouduttaisiin muuttamaan. Mielestäni TVO käy tässä oikein mainiosti kirjoitusmuodon lähteeksi, koska kyseessä sattuu olemaan juuri tämä voimalaitos.--GRindala 11. helmikuuta 2008 kello 09.25 (UTC)

Poistot - Laatupoikkeamat

Allaoleva tekstini poistettiin. Poistot ja pitkät keskustelut pyrkivät hävittämään lähteellisiä tietoja.Kommentin jätti Watti (keskustelu – muokkaukset).

Poistettuun tekstiin voi viitata suoralla linkillä: [1]. Keskustelusivuja ei ole tarkoitus hukuttaa vaihtoehtoisiin artikkeliversioihin. --Harriv 3. tammikuuta 2008 kello 17.47 (UTC)

Liittämiini tietoihin sisältyi enemmän kuin yllä mainittu teksti. Keskustelun lähetyksiä ei saa muuttaa. Harriv poisti viestini sisällön, lähetyspäivämäärän ja alkuperäiset tiedot käyttäjälistastani, mikä osoittaa ettei poisto ollut neutraali. Watti 8. helmikuuta 2008 kello 15.13 (UTC)

Otsikot, STUKin rooli ja Greenpeace

Peruutan käyttäjän Tommibe muutokset ja muutan artikkeliin vain niiltä osin kuin pidän lähteiden perusteella toteennäytettynä. Muutan otsikointia Greenpeacen osalta ympäristöjärjestöiksi ja STUK:n rooli ei liene paikata OL3-projektia vaan Arevan suunnitteluorganisaatiota tai alihankkijoiden valvontaa jos niitäkään.--GRindala 16. kesäkuuta 2009 kello 18.28 (EEST)

Reaktorivaihtoehdot

Hain tästä artikkelista tietoa mitkä reaktorivaihtoehdot ja rakennuttajat olivat tarjolla kun päätös ydinvoimalasta tehtiin. En löytänyt muualtakaan tietoa tästä kovin helposti, mutta mielestäni kyseessä on olennainen asia. 83.150.116.6 7. syyskuuta 2009 kello 07.58 (EEST)

Palkkakiista

Opa poistit lisäykseni puolalaisten sähkömiesten alle minimipalkan kiistasta, jossa puolalainen pörssiyritys Elektrobudowa irtisanoi 32 työntekijää Olkiluodossa rangaistuksena suomalaisesta ay-jäsenyydestä. [2] Aikapulan vuoksi en ole kirjannut otsikkoa. Mielestäni lähde oli riittävä, koska tieto on tarkistettavissa mikrofilmiltä sivunumeron avulla. Helsingin Sanomat on mikrofilmattuna ainakin suurimpien kaupunkien kirjastoissa. Lukeminen on maksutonta. Lisään nyt otsikon kiistan ratkaisemiseksi. Teen myös lisäyksiä, koska aihe sai lukijoita. Watti 3. tammikuuta 2012 kello 12.23 (EET)

Lue uudelleen: HS ja päivämäärä ei riitä. Jutun otsikko on minimitieto. Lisäksi koko juttu kuuluisi Elektrobudowa artikkeliin. --Opa 3. tammikuuta 2012 kello 12.37 (EET)

Kiitos otsikon, löysin jutun nettiversion jossa ei esimerkiksi sanota "rangaistuksena", ja toisen osapuolen näkemyksetkin olet tainnut taas unohtaa. Poistan jälleen, kun palautat, varaa riittävästi aikaa että voit tehdä jutusta neutraalin ja lisätä sen oikeaan artikkeliin.--Opa 3. tammikuuta 2012 kello 12.51 (EET)

Jos perustettaisiin artikkeli Olkiluoto-3 ydinvoimalan rakentaminen (tai miten nimi tarkalleen muotoillaankin), jollekin tämän suuntaisille jutuillekin voisi löytyä sijaa artikkelista. Nykyään kun artikkeli käsittelee kaikkia Olkiluodon kolmea pyttyä, asia menee tosiaan myös sivuseikaksi. --Aulis Eskola 3. tammikuuta 2012 kello 18.00 (EET)

Käytäntöjen mukaan tiedon tulee olla tarkistettavissa. Lehden päiväys ja sivunumero mahollistaa tarkistamisen. Käytönnöt eivät vaadi otsikkoa. Siitä voi olla kaupallista hyötyä, mutta Wikipedia ei ole HS mainospaikka. Lisäsin mielestäni tiedoista olennaisen. Tietoja saa jokainen halutessaan täydentää. --Watti 9. tammikuuta 2012 kello 17.53 (EET)

Vaikka kuinka olisi tarkistettavissa, tähän artikkeliin ei väännetä mitään työmaanaikaisia palkkakiistoja - ne ovat aiheen kannalta älyttömän pieniä sivuseikkoja. Tässä artikkelissa pitää keskittyä kertomaan kolmen ydinpytyn laitoksesta ja niiden toiminnasta ja käytöstä sinänsä. --Aulis Eskola 9. tammikuuta 2012 kello 19.03 (EET)

TVO tulos pois

Jäi yhteenvedossa mainitsematta: poistin TVO:n tulosluvut. Ne olivat vanhentuneita, ja tuoreet löytyvät yritysartikkelista. Joku lukija olisi vielä voinut kuvitella vanhojen tappiollisten tietojen esittämistä tarkoitushakuiseksi, kun tuoreemmat voitolliset oli jätetty pois. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 2. helmikuuta 2013 kello 03.36 (EET)--

yksiköiden tehot?

Johdannon mukaan valmiiden yksiköiden tehot ovat 880 MW, kummassakin. Kuitenkin myöhempänä olevan taulukon mukaan tehot ovat 885 MW ja 860 MW. Taulukon alapuolella oleva teksti sanoo kummankin olevan 860 MW. 82.141.126.28 19. toukokuuta 2014 kello 06.09 (EEST)

Tehoissa on varmaan sen takia eroja, että nykyiset käytännön tehot ovat alkuperäisiä nimellisiä isompia. Turbiineja yms. rakenteita on paranneltu vuosien saatossa. Täsmennystä nuo luvut toki tarvitsisivat... --Aulis Eskola (keskustelu) 19. toukokuuta 2014 kello 12.22 (EEST)

Vanhentunutta tietoa. Nykyinen teho on tosiaan tuo 880 MW, tehoja on vuosien saatossa nostettu modernisoimalla laitoksia. Edelliset 20 MW:n nostot suoritettiin 2010-2011. Alun perin molempien teho oli vain 660 MW. --Joe K. (keskustelu) 19. toukokuuta 2014 kello 12.25 (EEST)

Kun tehoissa on vuosien ajalta tullut noinkin isoja eroja, eikö pitäisi mainita alkuperäiset tehot ja myöhemmät tehot (2011) erikseen? --Aulis Eskola (keskustelu) 19. toukokuuta 2014 kello 13.22 (EEST)

Asia hoidettu. --Joe K. (keskustelu) 19. toukokuuta 2014 kello 13.59 (EEST)

Turbiinien tuotantotehot

Turbiinilaitoksessa on useamia turbiineja, mitkä ovat niiden tehot? Entä voiko niitä huoltaa yksittäin vikaantuessa?

Jos puhutaan ykkös- ja kakkosyksiköistä, niin molemmissa on yksi korkeapaineturbiini ja neljä matalapaineturbiinia. Korkeapaineturbiini tuottaa 40 prosenttia kokonaistehosta ja matalapaineturbiinit 4 x 15 % = 60 %. Turbiinien huoltoa varten koko laitos täytyy ajaa alas, koska kaikki viisi turbiinia pyörittävät samaa akselia. [3] --TuomoS (keskustelu) 21. syyskuuta 2022 kello 14.50 (EEST)