Keskustelu:Oikosulkumoottori
Artikkelin Oikosulkumoottori osassa Oikosulkumoottorin toiminta kirjoitetaan:"Suomessa käytössä olevalla verkkosähkön taajuudella oikosulkumoottori pyörii tyypillisesti 1500 kierrosta minuutissa". Saattaa pitää paikkansa, jos tuo tyypillinen moottori on nelinapainen. Artikkelista voi joku saada kuvan, että se on suurin pyörimisnopeus 50Hz taajuudella. Kyllä kaksinapaisia moottoreita on käytössä ja ne pyörivät 3000 kierrosta minuutissa miinus jättämä. Lars-ErikKommentin jätti Lars-Erik (keskustelu – muokkaukset).--Eetvartti (Kerro) 17. helmikuuta 2008 kello 16.58 (UTC)
Olisi kiva saada tietoa oikosulkumoottoreiden käytöstä yksi- ja kolmivaihevirralla Kommentin jätti 91.152.234.95 (keskustelu – muokkaukset).
Epätahtikone?
[muokkaa wikitekstiä]Onkos oikosulkumoottori nyt sellanen ns. epätahtikone? Mietin että en ala artikkelia sotkemaan, ennenkun tulee asiasta varmuus. --Styroks (keskustelu) 5. marraskuuta 2014 kello 12.17 (EET)
Tarkennus?
[muokkaa wikitekstiä]Tämä kohta: Roottorin pyörimisnopeus on aina staattorin magneettikentän pyörimisnopeutta pienempi. Jos roottori saavuttaisi magneettikentän pyörimisnopeuden, ei roottoriin syntyisi lainkaan sähkömotorista voimaa eikä vääntömomenttia, koska magneettikenttä pysyisi roottorin suhteen paikallaan, eikä vuoleikkausta tapahtuisi.
Olisiko selkeämpi näin: Kun pysähdyksissä olevaan moottoriin staattorin kytketään vaihtovirta, joka muodostaa pyörivän magneettikentän niin roottorin oikosuljettuihin häkkikäämeihin syntyy virta niiden leikatessa roottorin pyörivää magneettikenttää. Tässä yhteydessä syntyvät magneettiset voimat pakottavat roottorin pyörivään liikkeeseen. Jos roottori saavuttaisi magneettikentän pyörimisnopeuden, niin silloin virtaa eikä voimaa enää olisi vaan saavutettu pyörimisnopeus säilyisi ennallaan. Ellei ulkoista kuormaa ole niin roottoriin vaikuttaa sen kiihtyessä kuormittavana tekijänä roottorin oma massahitaus ja lisäksi laakerien kitka. Tasaisella pyörimisnopeudellakin kuormituksena vaikuttaa vähintään laakerien kitka. Ulkoisen akselikuormituksen lisäys aiheuttaa magneettikentän ja roottorin jättämän lisääntymisen. Tällöin magneettikentän leikkautumisnopeus lisääntyy, jolloin häkkikäämityksen virta ja vastaavasti roottoriin kohdistuva vääntömomentti lisääntyvät. Vakiokuormituksella lopullinen jättämä muodostuu uutta tasapainotilaa vastaavaksi. (TS)