Keskustelu:Neandertalinihminen
Lajien ja alalajien suomenkieliset nimet kirjoitetaan aina yhteen ja ovat yleisnimiä, eli oikea kirjoitusasu on neandertalinihminen. ¨
Nuo kuvat ... eikös Neandertalilaiset olleet vaaleita, usein punapäisiä (ja hipiäisiä) ja sinisilmäisiä. Nuo kuvat kyllä antaa vähän ihmeellisen kuvan. Miksi ihmeessä kaikissa kuvissa on tummahko iho ja hiukset. Vaikuttaa ihan oikeasti vähän rasistiselta eli millainen mielikuva halutaan antaa. Kommonssissa on kuva lapsesta joka vastaa enemmän nykykuvaa lajista.
- Neandertalinihmisen ihon, silmien tai hiusten väristä tai mahdollisista pisamoista ei voida tietää mitään, koska vain luita on säilynyt. Jotkut arvelevat, että eurooppalaisten silmien, ihon ja hiusten värit tai jopa pisamat olisivat neandertalilaisilta, mutta tämä on pelkkä epävarma oletus. Jos risteytyminen ei ole tuottanut lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä, kuten nykyisin oletetaan, ei näin tietenkään voi olla. Tuohirulla 27. syyskuuta 2006 kello 12.03 (UTC)
Jos värityksestä ei ole varmuutta, niin miksi noin tummia? Miksei edes variaatiota?
- Laji eli suureksi osaksi Etelä-Euroopassa ja Lähi-idässä, mikä ehkä rohkaisee olettamaan, että hyvin monet neandertalilaiset olivat tummahkoja. Se tuntuisi perustellummalta arvaukselta kuin blondit neandertalilaiset. En tiedä miksi oletat, että vaaleat neandertalilaiset vastaisivat "nykykuvaa lajista". Mutta hanki toki muutakin kuvitusta, jos löydät sellaista.--217.112.242.181 27. syyskuuta 2006 kello 14.58 (UTC)
Monissa ihmisyhteisöissä on tänäpäivänäkin keskimääräinen elinikä noin 40 vuotta.
Teksti: "neandertalinihmisellä ja nykyihmisellä oli yhteinen kantamuoto", ei kerro mitään, koska sama koskee kaikkea muutakin elollista maapallolla. Siispä muokkasin kyseistä kohtaa hiukan järkevämmäksi. //tri 3. joulukuuta 2006 kello 00.21 (UTC)
Monet noista lähteettömistä kohdista taitaa olla eräästä dokumentista joka tuli yleltä. Harmi ettei ole enää sitä tallessa kun menin poistamaan koneelta. --Zxc 13. toukokuuta 2007 kello 12.55 (UTC)
Määrä
[muokkaa wikitekstiä]Heinäkuussa 2009 artikkelin on tullut kohta jossa Yle lähteenä puhutaan joistain tuhansista yksilöistä kun Hesari puhuu 20.7.2009 " Neandertalilaisia eli korkeintaan satojatuhansia". -Crash 21. heinäkuuta 2009 kello 03.41 (EEST) http://www.yle.fi/uutiset/ulkomaat/2009/07/neandertalilaiset_olivatkin_pieni_porukka_870443.html http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Neandertalilaisia+eli+korkeintaan+satojatuhansia/1135247821723
Lupaava artikkeli -ehdotus
[muokkaa wikitekstiä]Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota. |
Onko tässä perusasiat. Päälähde Valsteen kirjoista ainakaan ei isompia asioita ole jäänyt tästä puuttumaan, paitsi joitain spekulointeja kielestä ym sellaisesta josta tietoa ei ole säilynyt. Valstetta on joskus syytetty siitä että hän antaa neandertalilaisista aika ruusuisen kuvan; onko tämä artikkeli riittävän neutraali? --Savir (keskustelu) 13. marraskuuta 2015 kello 22.25 (EET)
- Tätä en jaksanut lukea enää tänä yönä, mutta johdanto on tällä hetkellä päin honkia. Panen tämän tarkkailuun, jotta voin katsoa myöhemmin. Ihan hyvällä --Höyhens (keskustelu) 14. marraskuuta 2015 kello 02.41 (EET)
- En ole alan terminologian tuntija, mutta en tiedä, miten johdanto olisi ristiriidassa Valsteen ym. kanssa. Johdannossa lukee, että neandertalilainen ja nykyihminen "ovat risteytyneet, sillä nykyihmisessä on hiukan neandertalilaisen geenejä". Valsteen kirjan takakannessa sanotaan "Koska neandertalilaiset risteytyivät nykyihmisen kanssa, jokaisella meistä on geeneissämme heidän DNA:taan". --Savir (keskustelu) 14. marraskuuta 2015 kello 09.15 (EET)
- Korvasin johdannon sanan "sillä" sanoilla "minkä seurauksena", ja kun merkitys näin muuttui käsittääkseni täysin lähteen mukaiseksi ja selkeämmäksi, poistin myös ongelmamallineen. Jos siinä on vielä jotain korjattavaa mielestäsi, voit palauttaa sen. --Savir (keskustelu) 14. marraskuuta 2015 kello 09.24 (EET)
- Niinno se pitäisi jotenkin silleen selittää että nykyihmisellä on nimenomaan sellaisia neandertalinihmisen geenejä, jotka puuttuvat joltain nykyihmisen kantamuodolta. Käsitykseni mukaan nykyihmisen ja neandertalinihmisen geeneistä on reilusti yli 99% samoja. Tai jos tutkimuksessa on kyse mitokondriaalisesta DNA:sta, se pitäisi ilmaista. --Höyhens (keskustelu) 16. marraskuuta 2015 kello 13.11 (EET)
Pakkasenkestävyys on ristiriidassa artikkelin alussa kuvatun levinneisyyden sekä myös Valsteen kanssa. "Se" vai "hän" sittenkin? --Abc10 (keskustelu) 16. marraskuuta 2015 kello 20.09 (EET)
- Sitä kohtaa voisi tosiaan hiukan selventää tai täydentää. Neandertalilaiset olivat fyysisesti pakkasenkestävämpiä kuin hintelät nykyihmiset, mutta he eivät ilmeisesti osanneet suojautua kylmältä yhtä hyvin. --Savir (keskustelu) 16. marraskuuta 2015 kello 20.27 (EET)
- Kysymykseni pronominista ei ilmeisesti tullut ymmärretyksi. Valste puhuu, sikäli kuin olen ehtinyt lukea, neandertalilaisista monikossa, ja pronomini on aina "he" eikä "ne". Tässä artikkelissa taas käytetään pronominia "se". Asiaa kannattaisi pohtia siltä kannalta, että neandertalilaiset ovat ihmisen alalaji, nykyihmisen sisarlaji. "Se" etäännyttää heidät eläimeksi, kuten ihminen biologisesti tietysti onkin, mutta ajatusmaailmassa "se" ja "hän" ovat eri asioita. --Abc10 (keskustelu) 17. marraskuuta 2015 kello 07.54 (EET)
- Kun puhutaan lajista yksikössä, "se" on oikea sana. Myös Valste käyttää sitä, esim. s. 14: "Kun neandertalinihminen löytyi, monet pitivät sitä jonkinlaisena..." Neandertalilaisyksilöistä monikossa Valste ja moni muu sanoo "he" eikä "ne", ja yksilöistä erikseen puhuttaessa "hän" eikä "se", koska hän pitää neandertalilaista hyvin inhimillisenä. Mutta onko tässä artikkelissa yhtään "se"- ja "ne"-sanaa kun puhutaan neandertalilaisista yksilöinä? --Savir (keskustelu) 17. marraskuuta 2015 kello 08.18 (EET)
- "Se" töksähtää. Valsteelta poimimassasi esimerkkilauseessa onkin selvästi kyse lajin löytymisestä, mutta laji ei valmista työkaluja eikä rakenna majoja. --Abc10 (keskustelu) 17. marraskuuta 2015 kello 16.48 (EET)
- Samaa mieltä. Ihmisestäkin sanotaan, että "ihminen osaa käyttää työkaluja monipuolisemmin kuin mikään toinen laji" tai että "ihminen on ainoa laji, joka osaa viestiä kirjaimilla ja nuoteilla". Kyseessä on siis laji, joka käyttää työkaluja ja rakentaa majoja, ja lajiin viitataan tietysti se-pronominilla. ¬Antilope 17. marraskuuta 2015 kello 17.30 (EET)
- "Suomalainen omistaa kesämökin ja auton. Se käy autolla mökillä lomillaan". --85.76.151.130 17. marraskuuta 2015 kello 18.12 (EET)
- Eiku hän, kuten IP taisi tarkoittaakin. --Höyhens (keskustelu) 19. marraskuuta 2015 kello 13.49 (EET)
- Niinpä. Siinä oli ironiaa eli salaivaa. --85.76.134.246 19. marraskuuta 2015 kello 14.20 (EET)
- Suomalainen ei kuitenkaan ole laji. Kaikki kansallisuudet koostuvat ihmisistä, mutta kaikki lajit eivät. Nykyihmiseen, homo sapiensiin ja neandertalinihmiseen lajina voidaan minusta viitata ihan hyväksyttävästi "se"-pronominilla, esim. Tiina Raevaara Suomen Kuvalehdessä. Myös Valste muistaakseni käyttää "ne"-pronominia jollain sivulla luetellessaan ihmislajeja. Mutta sekin on kai yhtä oikein jos sanotaan ihminen/he, kuten usein toisessakin ryhmäyksikössä aviopari/he. --Savir (keskustelu) 19. marraskuuta 2015 kello 15.23 (EET)
- Niinpä. Siinä oli ironiaa eli salaivaa. --85.76.134.246 19. marraskuuta 2015 kello 14.20 (EET)
- Eiku hän, kuten IP taisi tarkoittaakin. --Höyhens (keskustelu) 19. marraskuuta 2015 kello 13.49 (EET)
- "Suomalainen omistaa kesämökin ja auton. Se käy autolla mökillä lomillaan". --85.76.151.130 17. marraskuuta 2015 kello 18.12 (EET)
- Samaa mieltä. Ihmisestäkin sanotaan, että "ihminen osaa käyttää työkaluja monipuolisemmin kuin mikään toinen laji" tai että "ihminen on ainoa laji, joka osaa viestiä kirjaimilla ja nuoteilla". Kyseessä on siis laji, joka käyttää työkaluja ja rakentaa majoja, ja lajiin viitataan tietysti se-pronominilla. ¬Antilope 17. marraskuuta 2015 kello 17.30 (EET)
- Artikkelista puuttuu häviämisosiosta syynä sulautuminen. Lisäksi Cambridgen kanta esitetään niin kuin se olisi lopullinen totuus. Joku asiantuntija voisi lukea artikkelin sillä silmällä, että onko siinä asiat oikein ja onko niitä tarpeeksi. Maallikot ei välttämättä osaa etsiä oikeita painotuksia. Onkohan täällä yhtään antropologia? Biologikin kelpaa hätätilassa. --85.76.41.23 26. marraskuuta 2015 kello 13.11 (EET)
- Öäähh, anglosaksinen kanta on Wikipediassa ylikorostunut, mutta se ei ole tämän atrikkelin eikä sen luojien vika vaan koululaitoksen vika. --Höyhens (keskustelu) 27. marraskuuta 2015 kello 03.39 (EET)
Päätän arvioinnin. Ei kannatusta. Palataan tarvittaessa myöhemmin asiaan. Gopase+f (keskustelu) 2. joulukuuta 2015 kello 15.42 (EET)
Moderointi
[muokkaa wikitekstiä]Moderoin tästä muutaman entryn: [1]. Jos joku kuitenkin haluaa jatkaa keskustelua, niin tarpeesta jatkaa keskustelua ja siitä tulisiko keskustelu palauttaa, voi keskustella tässä.--Urjanhai (keskustelu) 15. lokakuuta 2018 kello 17.21 (EEST)