Keskustelu:Navetta

Artikkeli kaipaisi ehkä vähän aikadimension jäsenmtämistä. Nyt esitetään vain, että "ennen" oli näin ja näin, ja saatetaan samassa selostuksessa luetella aivan eri kehitysvaiheiden ilmiöitä. Esimerkiksi itäsuomalaisia lantanavetoita tuskin oli 1960-luvulla, ja esitetty 5-10 ha peltokoko silloin vaikuttaa kovin pieneltä. --Urjanhai 24. tammikuuta 2010 kello 17.00 (EET)

Näistä jutuista kannattaisi ehkä kysellä suoraan Käyttäjä:TapioK:lta, joka ne on tehnyt. Sama mies on myös useiden muiden (lähteettömien) maataloustekstien takana. --albval (keskustelu) 24. tammikuuta 2010 kello 17.06 (EET)

Urjanhai voisi alkajaisiksi kertoa ikänsä ja taustansa, kun tuommoisia kyselee... Lantanavetoita oli 1960-luvulla vielä varsin paljon ja samaten 5-10 ha peltopinta-ala (ei "-koko") oli juuri sen verran, mitä peltoa oli. Tieto löytyy ehkä tuon ajan maataloustilastoista (jos löytyy) ja ne ainakin ajat eläneiden muistista, peltopinta-alat nyt varmasti on tilastoitu. Mitään kelvollista maataloushistoriaahan ei 1900-luvun puolivälin todellisista oloista ole tehty, lähinnä on uusien menetelmien ilmaantumista kehuttu. Monia tuolloin sivuseikoilta vaikuttaneita asioita ei ole kirjattu mihinkään viralliseksi lähteeksi kelpaavaan opukseen. Esimerkiksi 1980-luvun maatalous oli jo perin toisella kannalla kuin parikymmentä vuotta aikaisemmin. Yleinen harhaluulohan esimerkiksi on, että heinäseipäät olisivat Suomessa ikivanha ilmiö, mitä ne eivät suinkaan ole. Jatketaan joskus toiste, jos kiinnostaa, nyt on muita kiireitä. --62.78.218.54 29. kesäkuuta 2010 kello 20.37 (EEST)--TapioK 29. kesäkuuta 2010 kello 20.44 (EEST)

Kyllä tällaiset tiedot pitää perustaa lähteisiin, eikä mielikuviin, kyselijän omalla taustalla on merkitystä lähinnä siltä kannalta, että voi ehkä kyetä kyselemään katteettomien yleistyksien perään: voi hyvin olla, että jossain päin suomea esimerkiksi 1960-luvulla tilojen keskimääräinen peltoala on ollut 5-10 ha, mutta tämä ei varmasti päde koko Suomeen. Lukuarvoja Wikipediastakin löytyy esim. artikkelista asutustila ja siellä viitatuista lähteistä, joissa puhutaan pikemminkin 6-15 ha kuin 5-10 ha peltoalasta asutustiloilla ja esim. Taina Huuhtasen Ypäjän historiassa todetaan, että maatalouden rakennemuutoksessa 1920-luvulla itsenäistyneet torpat peltopinta-alaltaan maanhankintatiloja suurempina (eli vielä enemmän kuin tuo asutustiloille annettu pinta-ala) pärjäsivät paremmin. Ja lisäksi on suuria tiloja (kylien kantatalot), joissa peltoa voi olla satoja hehtaareita, puhumattakaan kartanoista, joita pirun sanottiin sirotelleen useaankin eri pitäjään läntisessä Suomessa. Epäilen myös, etteikö mitään kirjallisuutta löytyisi, esim. hiljattain ilmestyneessä kolmiosaisessa laajassa Suomen maatalouden historiassa varmaan jotain on viime vuosisadastakin, ja esim. artikkelissa heinä viitatussa Rannan teoksessa selostetaan heinänteon modernisaatio heinäseipäistä ja niitä edeltäneistä tekniikoista nykyiseen latokuivatukseen ja hevosheinään hyvin pätevästi. Paljon on varmaan vielä tutkimattakin, mutta enemmän varmasti sentään tutkittu, kuin mitä esimerkiksi itse ehdin vapaaehtoistyönä Wikipediaan kirjata (ainakaan ennen eläkepäiviä). Koko 1900-luvun (ja sitä ennenkin, ja sen jälkeen) maatalous on Suomessa ollut jatkuvassa muutoksen tilassa, eikä siis mitään ajallisesti määrittelemätöntä "menneisyyttä" ole ollut olemassa, vaan jatkuva muutos, jolloin selostukset "menneisyydestä" tulee kiinnittää tähän muutokseen ja varoa myös alueellisia yleistyksiä. (Omat havaintoni ovat läntisestä Suomesta, joten Itä-Suomesta tiedän vähemmän.)--Urjanhai 29. kesäkuuta 2010 kello 21.23 (EEST)

Ja vaikka oma tutkimus ei olekaan sallittua, niin illustraatiomielessä sitäkin voinee harrastaa ainakin keskustelun puolella: otin vuoden 1960 peruskartan ja siitä tilan, jonka historian tunnen ja sen yhdeksän lähintä naapuria, joiden historian myös tunnen ja laskin kartalta tilojen peltopinta-alat. Tiloista pienin oli peltopinta-alaltaan 0,3 ha, toiseksi pienin 6,2 ha, suurin 20,3 ha ja toiseksi suurin 18,0 ha ja keskiarvoksi tulee 10, 6 ha. Kun lisäsin viisi seuraavaa tilaa, niin peltopinta-alan keskiarvoksi saatiin 14,8 ha. Ja nämä olivat kaikki takamaiden pikkutiloja, joissa kylien suuria kantataloja ja kartanoita ei ollut mukana.--Urjanhai 30. kesäkuuta 2010 kello 00.11 (EEST)

Mikähän navetta on englanniksi? Kun tällä ei ole englanninkielistä artikkelia linkitettynä. Aika omituista että näin tavallisella asialla ei olisi sitä ollenkaan. 85.217.21.121 12. marraskuuta 2012 kello 18.29 (EET)

Noin ulkomuistista sana voisi olla "Cowshed", joka en-wikissä näkyy olevan ohjauksena sanaan en:Barn, joka taas useimmiten kai käännetään suomeksi sanalla lato. Eli voi olla että sanoilla on vähän erilaisia merkityksiä, jotka eivät aivan mene päällekkäin. Aihetta käsittelevistä englanninkielisistä lähteistä (varsinkin suomalaisia navetoita koskevista) ehkä voisi löytyä valaistusta. Joskus kun suoria vastinkäsitteitä ei ole, englanninnokset voivat myös vaidella, mutta en tiedä miten tässä.--Urjanhai (keskustelu) 12. marraskuuta 2012 kello 20.24 (EET)

Commonsista löytyi luokka "Cowhouses".--Urjanhai (keskustelu) 28. maaliskuuta 2013 kello 00.56 (EET)

Tästä saadaan vielä hyvä artikkeli, kunhan maltetaan. Kirjoittelin leipätekstin uudelleen ja asettelin otsakkeita. Kirjoittajan kirjoitus perustuu lähteisiin, mutta niitä ei ole laitettu näkyviin. Tsekkailen jostakin lähteitä ja lisään niitä myöhemmin artikkeliin. Kysymys on kuitenkin siitä, että karjataloutta ryhdyttiin kehittämään systemaattisesti 1870-luvulta lähtien 1860-luvun nälkävuosien seurauksena. Kirjoittaja on sekoittanut tahallaan karjatalouden kehittämisen ja navetan teknisen kehityksen keskenään....niin ja politiikan sekä työn raskauden jne. Mutta mutta, kyllä artikkeli tästä vielä kehittyy ja paranee.

Lähteitä aiheesta löytyy sekä Suomen maatalouden historiasta (hiljattainen kolmiosainen teosjärkäle) että vanhaa ja nykyaikaista ammattikirjallisuutta (mutta sitä en tiedä, onko esim. näitä alan oppikirjoja maualla kuin alan opinahjojen kirjastoissa). Netistä löytyy vanhemmista ajoista myös Helsingin yliopiston kansatieteen oppiaineen sivusto Historiallinen maatalous, joskin sekin on aika yleispiirteinen. (Navetoista siellä tämän verran.) --Urjanhai (keskustelu) 27. maaliskuuta 2013 kello 14.36 (EET)

Haaste valokuvauksen harrastajille: löytyykö kuvia länsisuomalaisista navetoista, joko vanhemmista tai uudemmista.--Urjanhai (keskustelu) 28. maaliskuuta 2013 kello 00.30 (EET)