Keskustelu:Narsistinen persoonallisuushäiriö

Termin ensimmäiseksi käyttäjäksi mainitaan sekä Heinz Kohut että Sigmund Freud. 88.115.118.33 13. joulukuuta 2006 kello 14.35 (UTC)

jos ymmärsin tekstin oikein Kohut käytti termiä "narsistinen persoonallisuushäiriö" ja Freud "narsisti" ensimmäisinä. --Joonasl (kerro) 13. joulukuuta 2006 kello 14.36 (UTC)

Artikkelissa voitaisiin ehkä selventää onko "narsismi" ja "narsistinen persoonallisuushäiriö" yksi ja sama asia. Väliotsikko "Sanan alkuperä" pääotsikon "Narsistinen persoonallisuushäiriö" alla särähtää: väliotsikossa viitataan narsismiin, joka kuitenkaan ei ole artikkelin otsikko. 88.115.118.33 13. joulukuuta 2006 kello 14.42 (UTC)

muokkaa rohkeasti! --Joonasl (kerro) 13. joulukuuta 2006 kello 14.46 (UTC)

Narsismi ja narsistinen persoonallisuushäiriö ovat eri asioita, narsismi tietyssä mittakaavassa on nimittäin terve ja välttämätön ilmiö. Alun perin artikkelissa puhuttiin narsismista, mutta tarkoitettiin selvästi tätä persoonallisuushäiriötä. En ehdi/ole jaksanut tarttua artikkeliin tuon enempää, mutta muokkausta tämä kaipaisi. --Marimba 13. joulukuuta 2006 kello 17.09 (UTC)

Mitä eroa on narsistisella persoonallisuushäiriöllä ja antisosiaalisella persoonallisuushäiriöllä? Liekö sitten suomentajan oma moka, kun on kirjoittanut Robert Haren kirjassa Ilman omaatuntoa narsistisesta persoonallisuushäiriöstä... 88.113.46.146 3. tammikuuta 2008 kello 10.36 (UTC)

Tietääkseni narsistisesta luonnehäiriöstä kärsivä on psykopaattia (antisosiaalista persoonallisuushäiriötä sairastava) huomionkipeämpi, ylpeämpi ja lisäksi narsisti kykenee masentumaan, toisin kuin psykopaatti. Molemmissa on kyllä samoja piirteitä, mutta narsistilla on kuitenkin tunteet ja psykopaatilla ei ole. --84.250.158.44 10. helmikuuta 2008 kello 08.58 (UTC)

Kuten edellä on tullut esille, artikkelissa sekoitetaan narsismi psykiatrisena diagnoosina/persoonallisuushäiriönä, sekä narsismi persoonallisuuden piirteenä. Lisäksi minusta näyttää siltä että sekaisin menevät psykopaatti ja narsisti, liittyen kenties myös siihen että psykopatialla voidaan viitata psykiatriseen diagnoosiin Antisosiaalinen persoonallisuus (=määritellään sopeutumattomana käyttäytymisenä) ja ei-diagnostisesti psykopatia (esim. Haren määrittelemänä, puute empatiaan, pelkoon jne.). Tämä onkin hieman vaikea juttu. Mutta tärkeä pointti olisi tuoda esille että psykopatia on ikään kuin kognitiivinen puute, jota leimaa erityisesti empatiakyvyttömyys, ja tästä seuraa se että psykopaatti kohtelee toisia kuin esineinä. Narsisti sen sijaan on toisaalta riippuvainen toisten ihailusta ja painii itsearvostus ongelmien kanssa, käyttää toisia hyväkseen tyydyttääkseen itseään. Erityisesti arikkelin kohta "Se ilmenee sosiaalisessa käyttäytymisessä, ja kun ihmiseltä puuttuvat tietyt hillitsevät mekanismit, esimerkiksi syyllisyyden- ja häpeäntunteet, hän voi suoriutua älyllisesti keskimääräistä paremmin." särähtää, tämä on aivan kuin ei-diagnostisen psykopatian kuvaus - ja miksi viitteinä onkin Haren kirja?! Lisäksi viitteissä käytetään jotakin opiskelijoiden harjoitustyötä, jossa itsessään ei ole viitteitä mihinkään?? (En osaa muokata, sorry) Kommentin jätti 153.1.22.12 (keskustelu – muokkaukset)

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua.

”Lupaava artikkeli -ehdotus

Ehdottaisin tästä lupaavaa artikkelia. Pituutta ja viitteitä on riittävästi, mutta ehkä sille jotakin pitäisi tehdä vielä. --Ulrika 2. elokuuta 2010 kello 12.46 (EEST)

Kuka on lähteenä käytetty Tommi Myrskykari, joka uudet sivut ovat nykyään täällä:[1]. Sivuston pääsivu ei oikein anna Myrskykarista käsitystä alan asiantuntijana:[2]. --Otrfan 2. elokuuta 2010 kello 12.49 (EEST)

Saattaa olla tämä, kuka tietää. --Ulrika 2. elokuuta 2010 kello 12.57 (EEST)

Myrskykari poistettu, korvattu paremmilla lähteillä. --Ulrika 2. elokuuta 2010 kello 13.39 (EEST)

Johdantoon yksi viite lisää. Aiheesta muualla -osion linkkin kuvailun fix. Kirjallisuuden haluaisin mallineisiin. --Thi 2. elokuuta 2010 kello 13.07 (EEST)

Mitä tarkoitat: "Johdantoon yksi viite lisää"? --Ulrika 2. elokuuta 2010 kello 13.39 (EEST)

Merkitsin artikkeliin. --Thi 2. elokuuta 2010 kello 13.40 (EEST)

Palautin kirjamallineen mukaisen muotoilun. Kirjan alkuperäinen nimi on syytä myös kertoa, sillä teosta esiteltiin runsaasti sillä nimellä ennen kuin Tammi luopui julkaisusta käräjäuhkauksen edessä. --Ulrika 2. elokuuta 2010 kello 14.13 (EEST)

Tästä näyttää tulevan muokkaussota. Thi:lle ei kelpaa Wikipedian kirjaviitemalline. Miksi? Odotan perusteluja muokkaussotimiselle. Pelkkä huonous ei liitä kumoamiseen vaan asiaperusteita pöytään. --Ulrika 2. elokuuta 2010 kello 14.15 (EEST)

Tarkista nyt, onko huomautettavaa. Voisin itsekin harmitella, kun mallinetta ei käytetä oikein. --Thi 2. elokuuta 2010 kello 14.16 (EEST)

Kannatan –Kalmo 2. elokuuta 2010 kello 19.10 (EEST)

Viitteistä ainakin #5 ja #22 ovat kuolleet. --Otrfan 2. elokuuta 2010 kello 19.14 (EEST)

Ovat kuolleet, tiedossa on, mutta kuolleisiinkin voi silti viitata, koska tieto on otettu niistä linkeistä silloin kun ne olivat elossa. Tammen linkin tiedot ovat HS-artikkelissa, joten poistin sen. On ikävää, että kaikki ei säily, edes Archive.orgissa. Tammi tietysti hävitti oman sivunsa, kun kirja siirtyi toiselle kustantajalle. (Numeron lyhenne suomeksi on nro, ei #, joka on käytössä englannin kielessä). --Ulrika 3. elokuuta 2010 kello 09.46 (EEST)

Ja domain-nimet kirjoitetaan pienellä, tai Korpelan mukaan isollakin käy[3], mutta ei ainakaan molempia sekoittaen. --Otrfan 3. elokuuta 2010 kello 09.59 (EEST)

1. perusasiat käsitellään ihan ok ja aukottomasti.
2. lähde merkitty.
3. malline ok.
4. viitteistys ok.
5. vaikuttaa laajalta. pidennetty kuitenkin epäolennaisuuksilla.
6. monta lähdettä.
7. päälähde sivuaa aihetta. muut lähteet käsittelevät aihetta.
8. kuvitus.
9. kieli ok. viitteen paikka suhteessa välimerkkiin horjuu tarpeettomasti.
10. luokittelu ei ok. miksei pelkkä persoonallisuushäiriöt luokka riitä?
11. kielilinkit ok (puuttuuko espanja es:Trastorno narcisista de la personalidad?). hieman luettelomainen.
12. artikkelin historia: artikkelia laajennettu/tarkastettu 02/2009 alkaen. Artikkeli suh koht stabiili tällä hetkellä.

9/10 -> Lupaava artikkeli. Gopase+f 2. elokuuta 2010 kello 19.57 (EEST)

Viitteen paikan on ainakin tarkoitus olla looginen, eli jos viitteestä on otettu vain yhden virkkeen tiedot, viite on pisteen sisäpuolella. Jos pitempi jakso, viite on pisteen jälkeen. Tämä viittausmenetelmä ei ole aukoton, mutta kuitenkin keskusteluissa yksi hyväksytyistä. Tietysti voi viitteistä myös erikseen jokaisen virkkeen, mutta en usko että kukaan sitäkään haluaa. --Ulrika 3. elokuuta 2010 kello 09.46 (EEST)

Tiedän tämän, mutta tällainen viitteistys haittaa artikkelin luettavuutta ja on siten satunnaisen lukijan näkökulmasta ongelma, joka on ratkaistavissa. Yhtä hyvin voisi viitteistää niin, että jokainen viite kattaa aina edelliseen viitteeseen saakka, siitä huolimatta mikä on viitemerkinnän suhde välimerkkiin. Satunnainen lukija ei ymmärrä viitteen horjuvuutta, vaan näkee sen vain puutteellisena kielenhuoltona. Gopase+f 3. elokuuta 2010 kello 09.51 (EEST)

Asiasta voidaan käydä periaatekeskustelu Kahvihuoneessa, jos haluat että siitä tulee yksiselitteinen käytäntö suuntaan tai toiseen. Mielipiteesi on hyvä siinä missä joku toinenkin. Kielenhuoltoon kuuluva ongelma tämä ei kuitenkaan ole. --Ulrika 3. elokuuta 2010 kello 09.56 (EEST)

Kuten varmasti tiedät asiasta on keskusteltu kahvihuoneessa (ja muuallakin) riittämiin. Yhteisö tuli tähän nykyiseen tulokseen. Ja kyllä: artikkelin luettavuutta haittaavat ratkaisut ovat myös kielenhuollollisia, siitä huolimatta mikä niiden alkuperäinen peruste on. Mutta turha jatkaa tästä. Huomautin asiasta, koska se haittaa luettavuutta ja ongelma on mahdollista korjata hyvin helposti. Gopase+f 3. elokuuta 2010 kello 10.00 (EEST)

Artikkelin rakenne ja väitteiden esittäjien erotteleminen saattavat kaivata tarkistamista. Esimerkiksi äitisuhteeseen viittaava Myllärniemi on psykoanalyytikko. Psykologiassa on eri suuntauksia, nyt ne näyttävät yhtenäisiltä. Ainakin "Psykoanalyytikko Myllärniemen mukaan" -lisäys tulisi olla. --Thi 3. elokuuta 2010 kello 15.10 (EEST)

Tällä hetkellä artikkeli tuntuu aavistuksen liian lehtityyliseltä. Esimerkkejä on moninaisia, en tiedä miten laajasti niitä voi käyttää. Psykologian ammattijulkaisut (lehdet) voisivat olla hyviä lähteitä. Vertaisarviointiin laittaminen olisi ehkä kannattavaa. Ammattilaisen tai useamman perehtyminen artikkeliin olisi tietysti hyvä, mutta sitä ei voi käytännössä odottaa tapahtuvan. --Thi 3. elokuuta 2010 kello 15.17 (EEST)

Myös Schulman on psykoanalyytikko. Viitteiden Etunimi Sukunimi -järjestys tulisi muuttaa käytännön mukaiseksi. --Thi 3. elokuuta 2010 kello 15.20 (EEST)

Kysehän on lupaava artikkeli -ehdotuksesta. Käydään noita näkemysten esittäjiä tarkemmin läpi sitten Hyvä artikkeli -arvioinnissa, että sinnekin jää jotakin. --Ulrika 3. elokuuta 2010 kello 17.22 (EEST)

En taida kannattaa lupaavaksi, artikkeli näyttää kuuluvan niihin keskikokoisiin artikkeleihin joita on hankala saada lupaavaksi kokonsa vuoksi (vaatii paljon tarkistamista). Viitteet tai kirjallisuusluettelokaan ei käy malliksi muille artikkeleille. --Thi 3. elokuuta 2010 kello 17.29 (EEST)

Kiitos kuitenkin arvioinneistasi. Katsotaan kuinka tämän käy. Lupaavan kriteerit ovat aika vaatimattomat, mutta voi olla ettei aihe tai naama miellytä kaikkia ;) --Ulrika 3. elokuuta 2010 kello 17.47 (EEST)

Hyvältä ja kokeneelta käyttäjältä odottaa hyvää. --Thi 3. elokuuta 2010 kello 18.16 (EEST)

Eli äänestät siis naaman mukaan. Harva kehtaa sanoa noin suoraan. Pitäisiköhän ohjeeseen tehdä joku Thi-tarkennus, että kyse on siis artikkelin lupaavuudesta äänestämisestä, riippumatta siitä kuka on tekijä tai ehdottaja. --Ulrika 3. elokuuta 2010 kello 20.10 (EEST)

Luulin kirjoittavani sopivan ytimekkäästi, mutta täytyy kirjoittaa kommentti auki: olet hyvä ja kokenut käyttäjä, joten voi odottaa, että tekemäsi artikkeli on hyvin tehty. Mutta itse artikkelitekstissä oli joitakin seikkoja, joiden lopullisesta toimivuudesta tai paikasta suositelluksi kohti menevässä artikkelissa en ollut aivan vakuuttunut, jos minulta kysyttäisiin. Eli sinulla on kommentin kirjoittajan eli naaman vuoksi väärä käsitys kommentin sisällöstä. Jos aikaisempi toimintani on antanut aihetta ennakkoluuloon, niin pahoittelen menneitä. Mikään artikkelin ja sen aiheen ulkopuolinen asia ei ole kommentin sisältöön vaikuttanut, siitä saat sanani. Hymiöitä tulen käyttäneeksi harvoin, mikä voi aiheuttaa sekaannuksia. --Thi 3. elokuuta 2010 kello 20.39 (EEST)

Kelpaa minulle. Kannatan J.K Nakkila 3. elokuuta 2010 kello 16.52 (EEST)

En myöskään avaudu sen enempää: kannatan. --Lakritsa 3. elokuuta 2010 kello 21.50 (EEST)

Pakko vastustaa, johtuen viitteestä #5. Wikipedia:Tarkistettavuus ei täyty. --Otrfan 3. elokuuta 2010 kello 21.56 (EEST)

Tuo viite löytyi nettiarkistosta. Päivitin linkin. --Jisis 3. elokuuta 2010 kello 22.02 (EEST)

Luotan siihen - en jaksa tarkistaa. Nyt kelpaa. Pitäisikö artikkeli muuten siirtää vai määritelmää muuttaa: Narsistinen persoonallisuushäiriö vs. Narsistinen persoonallisuus. --Otrfan 3. elokuuta 2010 kello 22.05 (EEST)

Kannatan lupaavaksi. Ei ehkä paljon puutu hyvästäkään. --Abc10 3. elokuuta 2010 kello 22.36 (EEST)

 Kannatan. Minustakin voisi arvatenkin mennä hyväksikin! –Crimson Cherry Blossom™ 3. elokuuta 2010 kello 23.27 (EEST)

Onhan tässä tullut kannatusääniä jo tarpeeksi, merkitsen lupaavaksi ja arkistoin keskustelun.--Tanár 5. elokuuta 2010 kello 21.17 (EEST)

Otsikoinnista

En ole vielä ehtinyt tutustua käyttäjätunnus:Thin muokkauksiin, mutta huomasin siellä otsikon joka on omaa tutkimusta: Populaareja käsityksiä. --Ulrika 3. syyskuuta 2010 kello 15.00 (EEST)

Otsikko saa vaihtaa vapaasti paremmaksi, kyse on populaarikirjallisuuteen ja toimituksellisuuteen aineistoon perustuvista osuuksista tekstissä verrattuna psykiatrisiin lähteisiin. Potentiaalisesti yhteenkuulumattomien asioiden niputtaminen on sen sijaan uutta tutkimusta. --Thi 3. syyskuuta 2010 kello 15.03 (EEST)

Omia henkilökohtaisia mielipiteitään ei pidä kuitenkaan soveltaa otsikointiin. Asianajaja on ammattilainen omalla alallaan, ja hän kertoo ammatillisista kokemuksistaan. Toimittaja on ammattilainen omalla alallaan ja kertoo asioista omalla ammattitaidollaan. Wikipediassa on paljon työtä, jos alat soveltaa yleisemminkin omia yksityisiä näkemyksiäsi, joille en löydä pohjaa Wikipedian ohjeista. --Ulrika 3. syyskuuta 2010 kello 15.08 (EEST)

Ei ole kyse mistään omista mielipiteistä vaan siitä, että Kerro kuka tekee -käytännön mukaisesti erotetaan tavalla tai toisella mikä taho sanoo mitäkin. Tässä on kyse psykiatrian artikkelista. --Thi 3. syyskuuta 2010 kello 15.12 (EEST)

Aihe on paljon laajempi kuin pelkkä psykiatrian leikkikenttä. Jos rajaat sen pelkäksi psykiatriaksi (millä perusteella?), se on omaa tutkimusta. Se että häiriö on diagnosoitavissa psykiatriseksi häiriöksi, ei poista sitä että se kattaa koko ihmisen elinpiirin, aivan niin kuin alkoholismi ja monet muut sairausluokituksen saaneet ongelmat. Kuten monet psykiatriat näyttävät toteavan, ongelma (häiriö, sairaus jne) ei välttämättä edes ole hoidettavissa psykiatrian keinoin, jos minkään. Mutta ongelmia siitä seuraa kaikilla elämän alueilla, paitsi häiriöiselle itselleen (vaikka hän ei niitä näe), myös ja erityisesti ympäristölle. --Ulrika 3. syyskuuta 2010 kello 15.23 (EEST)

Kyllä näin, ilmiön eri puolet artikkelissa jaoteltuna. --Thi 3. syyskuuta 2010 kello 15.33 (EEST)

Toimittaja tai asianajaja eivät ole ammttitaitosia diagnosoimaan tai arvioimaan persoonallisuushäiriöitä. Artikkelin oikeellisuuden kannalta on oleellista, että erotetaan toisistaan toisaalta patologinen, diagnosoitava persoonallisuushäiriö ja toisaalta populaaripsykologinen keskustelu niin sanotuista "narsisteista", koska muuten menee puurot ja vellit sekaisin. Toimittajat ja lakimiehet voivat olla "asiantuntijoita" korkeintaan jälkimmäisessä. --Joonasl (kerro) 3. syyskuuta 2010 kello 15.14 (EEST)

Ei kai tässä dianosoinnista ole kysymyskään. Jos luit tarkasti, asianajaja kertoo omalla alallaan kokemistaan ongelmista. Ymmärrän varsin hyvin että Salon asiantuntemusta pyritään vähättelemällä leimaamalla hänen näkemyksensä populaareiksi, mutta toistan että se on omaa tutkimusta. --Ulrika 3. syyskuuta 2010 kello 15.23 (EEST)

Salo on varmasti mitä ammattitaitoisin ja asiantuntevin asianajaja ja Pyykkö suuresti arvostettu toimittaja, mutta kummallakaan ei ole koulutusta tai kokemusta sen arvioimiseen kenellä on narsistinen persoonallisuuhäiriö ja kenellä ei. Siksi heidän näkemyksensä siitä, missä ja miten narsistit toimivat perustuvat heidän omaan arvioonsa siitä onko jollain henkilöllä narsistinen persoonallisuushäiriö vai ei ja tämä näkemys on amatöörin ei ammattilaisen tekemä. --Joonasl (kerro) 3. syyskuuta 2010 kello 15.31 (EEST)

Ei kenenkään tarkoituksena ole vähätellä. Pääasia on että artikkelin lukija näkee kuka on missäkin artikkelin kohdassa asiantuntija, jota referoidaan. --Thi 3. syyskuuta 2010 kello 15.41 (EEST)

Ehkä koko kappale olisi parempi siirtää artikkeliin narsismi niin ei tulisi sekaannusta psykiatrisen sairausluokituksen mukaisen persoonallisuushäiriön ja muun "narsistikeskustelun" välille.--Joonasl (kerro) 3. syyskuuta 2010 kello 15.36 (EEST)

En-wikin Narsismi-artikkelissa on mm. kappale narsismista ja johtajuudesta, jonka voisi suomentaa täydennykseksi. --Thi 3. syyskuuta 2010 kello 15.41 (EEST)

LA-status pois, kun perustuu DSM:ään?

Artikkeli ei perustu suomenkieliseen ICD-10-luokitukseen. DSM poistuu pian kun se korvataan Jenkkilässä ICD-luokituksella. Mielestäni psykiatrian alan artikkeleiden pitäisi fi-wikissä perustua ICD-10-luokitukseen, kun se on saatavilla suomen kielellä. Vähän hölmöä kääntää DSM:stä "jotenkin sinne päin". --Hartz (keskustelu) 15. syyskuuta 2014 kello 13.30 (EEST)