Keskustelu:Naistutkimus

Poistan kohdasta "katso myös" miestutkimuksen koska sellaista tutkimusalaa ei Suomessa ole olemassakaan (jos joskus sellainen ilmenee, palataan sitten asiaan). Samoin mielestäni eri aaltojen feminismien esittely ei tässä yhteydessä ole mitenkään olleellinen asia.Kommentin jätti Vohobitti (keskustelu – muokkaukset).

Huom. Tammisalon ja Niemelän kirjasta on oma artikkelinsa!Vohobitti 9. heinäkuuta 2007 kello 13.08 (UTC)

Kritiikki

Aiheesta puuttuu naistutkimuksen kritiikki. Se olisi hyvin tarpeellinen, koska naistutkimus ei täytä kaikilta osin tieteen kriteereitä(objektiivisuus, falsivoitavuus...). Joku jolla on aikaa voisi sellaisen kirjoittaa. Kommentin jätti 84.253.200.95 (keskustelu – muokkaukset).

Olen edelleen sitä mieltä, että kritiikki-osio voisi olla erillinen: se kun tuollaisena vielä enemmän tilaa kuin itse alan esittely. Sitä paitsi keskustelua naistutkimuksen tieteellisyydestä käydään läpi ihmeen yksityiskohtaisesti ja sitä näyttävät käyvän kirjoittajat, joilla ei ole vakiintunutta asemaa akateemisessa maailmassa. Toisin sanoen koko keskustelu naistutkimuksen tieteellisyystä on aika absurdi aihe esiteltäväksi wikipediassa tässä ja nyt. Se kuuluu enemmänkin tieteenfilosofiaan. ­­Vohobitti 3. syyskuuta 2007 kello 20.35 (UTC)

Niin, ja mainittakoon, että artikkelin voisi nimetä, että "Keskustelu naistutkimuksen tieteellisyydestä Suomessa" tms. Kyseessä kun aika monessa maailman yliopistossa opetettavasta tutkimusalasta.Vohobitti 3. syyskuuta 2007 kello 20.39 (UTC)

Mielestäni oma artikkeli ei ole tarpeen, vaikka onkin selvää että nykyinen artikkeli on täysin epäsuhtainen ja siksi WP:NPOV-ohjeen vastainen. Kritiikkiä voinee tiivistää merkittävästi. -- Piisamson 3. syyskuuta 2007 kello 20.44 (UTC)

Mielestäni kritiikkiä täytyy esittää perusteellisesti näennäistieteellistä aihetta käsittelevissä artikkeleissa. Voi siitä tietenkin oman artikkelinsakin tehdä, kyllä kritiikkiä riittää, mutta lyhyesti pitää tässäkin artikkelissa mainita pääkohdat. Niemelän ja Tammisalon kritiikki on perusteltua ja asiallista. Muistaakseni tähän "vakiintunutta asemaa akateemisessa maailmassa" loan heittoon on myös vastattu. Ala joka esiintyy tieteellisenä, mutta kieltäytyy hyväksymästä luonnontieteellisiä faktoja, on pseudotieteeksi luokiteltavissa eikä periaatteessa eroa vaikkapa ID-kreationismista. -J.K. Niemelä. Artikkelia tietenkin olisi hyvä laajentaa, mutta epäsuhtaisuus ei ole peruste poistaa kritiikkiä. --Zxc 3. syyskuuta 2007 kello 20.57 (UTC)

No joo, tarkemmin ajatellen oma artikkeli oli ehkä sittenkin parempi ratkaisu. Toki epäsuhtaisuuden olisi voinut korjata laajentamalla artikkelia itse aiheesta, mutta kritiikki oli kyllä sen verran rönsyilevää, että sitä olisi voinut tiivistää vähentämättä sen tiedollista arvoa. Itse asiassa nyt tekemäsi tiivistelmä on mielestäni parempi kuin "koko juttu", sillä nyt pääargumentit ovat hyvin esillä ja loppu tarinasta omassa artikkelissaan. Eli hyvä näin. -- Piisamson 3. syyskuuta 2007 kello 21.06 (UTC)

Tammisalo tai Niemelä kummatkaan eivät ole tohtoreita ja tohtorius on akateemisen aseman mittapuu. On siis aivan validia väittää, ettei heillä ole vakituista asemaa akateemisessa yhteisössä. Sitä paitsi esimerkiksi Tammisalo käyttää itsekin titteliä vapaa toimittaja (mieluummin kuin vaikkapa elintarviketieteiden maisteria, joka on hänen akateeminen arvonsa)!Vohobitti 3. syyskuuta 2007 kello 21.13 (UTC)

Kritiikkiä on esitettyä muuallakin kuin Suomessa, koska naistutkimus ei hyväksy evoluutiobiologian tosiasioita. Kritiikki pitäisikin laajentaa kansainväliseksi, johon tulee oma osionsa Suomessa käydylle keskustelulle. Olen saanut vahvan käsityksen Suomessa käydystä kritiikistä ja naistutkijoiden vastineista, etteivät naistutkijat ole vastanneet tieteelliseen kritiikkiin muuten kuin ad hominemilla. Niin ja Albert Einstein oli patenttivirkailija. --Zxc 3. syyskuuta 2007 kello 23.01 (UTC)

Anteeksi sivuraiteelle poikkeaminen, mutta viimeistä heittoa ei voi olla kommentoimatta: Albert Einstein oli patettivirkailija JA huhtikuusta 1905 Zürichin yliopistosta väitellyt tohtori. Väitöskirjan aiheena oli molekyylifysiikka ja työn ohjaajana Albert Kleiner. Suppean suhteellisuusteorian esittelevä artikkeli "Zur Elektrodynamik bewegter Körper" julkaistiin kesällä 1905. Ihmeellistä, että aina halutaan korostaa Einsteinin olleen "vain patenttivirkailija". --81.17.198.249 3. helmikuuta 2010 kello 19.19 (EET)

Yhdysvalloissa pääasiallinen naistutkimuksen kritiikki tulee uskonnollisesta oikeistosta. Evoluutiobiologiasta lähtevä arvostelu on yksi kritiikki muiden joukossa. Myös se täytyy suhteuttaa kokonaisuuteen. Englanninkielisessä wikissä ei siitä ole mitään mainintaa esim. gender studies, feminist theory tai women's studies artikkelien yhteydessä.Vohobitti 4. syyskuuta 2007 kello 07.46 (UTC)

"Naistutkimuksen teoriat ovat herättäneet kritiikkiä erityisesti luonnontieteiden kannattajien puolelta, koska naistutkimuksen sukupuolta, seksuaalisuutta ja partnerinvalintaa koskevat päätelmät ovat osittain ristiriidassa evoluutiobiologian tutkimuslöydösten kanssa." Tuo tarvitsee kenen mukaan -merkinnän, se ei ole sellaista yleistietoa jota kuka tahansa voisi pitää neutraalina aineistona. "Tutkimuslöydökset" ovat vähintään osittain kiistanalaisia. Keitä ovat "luonnontieteiden kannattajat" ja mitä sellaisella kannattamisella tarkoitetaan?

Lainaus Niemelältä tuo myös esille ainakin heidän teoksensa pamflettiluonteen. Teologia-artikkelissa ei taida olla mitään kritiikkiosuutta, vaikka jumaluusoppi tutkii olemattomia asioita. Ateismi on itse asiassa todistettu tarkemmin todeksi kuin evoluutioteoria. Teologia-oppiaineen tieteellisyydestä normaalisti käytetyistä arviointiperusteista on artikkeli esimerkiksi tieteenfilosofi Ilkka Niiniluodon kirjoituskokoelmassa Totuuden rakastaminen.

Alan oppineet kommentoivat asiaa esimerkiksi näin: ”Luonnontieteellisiä faktoja” etsivän tutkimuksen tulisi olla lähtökohdiltaan mahdollisimman tiukasti luonnontieteellistä, mikäli sellaisen tutkimuksen avulla halutaan vahvistaa ylipäätään mitään hypoteeseja. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi ”seksuaalinen halu” tulisi luonnontieteellisenä tutkimuskohteena määritellä jollakin sellaisella operationaalisella tavalla, josta on eliminoitu kaikki halun kulttuuriset merkitysviittaukset. Jos tämäntyyppistä, puhtaasti luonnontieteellistä määritelmää ”seksuaalisen halun” käsitteelle ei voida esittää, silloin ei ole mahdollista tutkia seksuaalisen halun muodostumisen sukupuolisia eroavuuksia luonnontieteellisin menetelmin. Sellaisia eroavuuksia saattaa toki silti olla olemassa – mutta niitä vain ei silloin ole mahdollista luonnontieteellisesti validilla tavalla verifioida. Pitkähkö sitaatti, mutta tuo asian esille paremmin kuin minä osaisin sen selittää. Erot kumppaninvalinnassa ja seksuaalisuudessa voivat johtua luonnosta tai kulttuurista, mutta välttämättä kumpaakaan selitystä ei ole osoitettu toista oikeammaksi. Se kuitenkin tiedetään että kulttuuri (eli "valtarakenne") vaikuttaa niihin. --Thi 4. syyskuuta 2007 kello 11.44 (UTC)

Allekirjoittanutkin unohti mainita, että Niemelän ja Tammisalon kritiikki sitä kohtaan että, naistutkimuksessa (ja varmaan heidän mielestään yhteiskuntatieteissä ja humanistisissa tieteissä yleensä) käytetään ongelmallisesti lähdeviittauksia on paradoksaalinen koska heidän teoksensa itse ei ole mikään tieteellinen tutkielma, se ei ole käynyt referee-menettelyä lävitse. Kyseessä on todellakin pamfeltti, kirjamuotoinen mielipidekirjoitus. Sama koskee vastineita kyseiseen teokseen, nekään eivät ole tieteellisiä artikkeleita.Vohobitti 4. syyskuuta 2007 kello 13.10 (UTC)

Jahas. Täältä ja naistutkimuksen kritiikki -osiosta on sitten taas pariin otteeseen poistettu evoluutiopsykologian epärehellisyyttä ja epänjohdonmukaisutta naistutkimukseen liittyviltä osin käsittelevät kohdat sekä niiden viitteet. Samoin kuin jopa niiden keskustelusivuilta. Käyttäjät, jotka eivät halua näitä asioita julki Wikpediassa ovat Zxc ja KenSentMe. Jos nuo kohdat eivät seuraavan lisäyksen jälkeen ala pysymään, niin Wikipedian ylläpito voisi oikeasti tehdä asialle jotain. Ovatko nuo tyypit kenties Niemelä ja Tammisalo itse vai vain joitakin heidän ystäviään. Tulisiko Wikipedian olla totuutta tai edes erilaisia näkemyksiä käsittelevä media vai ainoastaan puhujanpönttö pseudoskeptiselle äärioikeistolaisen roskatieteen ihailulle? 193.167.45.242 1. lokakuuta 2007 kello 16.18 (UTC)

Jos tarkoitat tätä muokkausta, lisäyksesi ei millään tapaa noudata neutraalius- eikä kerro kuka tekee-käytäntöä. Lisää kohta niin, että siitä ilmenee kenen näkemys on kyseessä, ja laita lähdeviiteeseen sanatarkka lainaus lähteestä. -- Piisamson 1. lokakuuta 2007 kello 16.42 (UTC)

Anonyymin lisäys on valheellinen. Psykologian opiskelija Mäki-Tuurin artikkeli ei liity naistutkimus-debattiin, eikä hän väitä "evoluutiopsykologian valehtelevan keskeisistä sukupuolta, seksuaalisuutta ja kumppaninvalintaa koskevista tutkimustuloksistaan". Katso Keskustelu:Naistutkimuksen kritiikki. --Zxc 1. lokakuuta 2007 kello 17.50 (UTC)

Näin arvelinkin, mutta en kerennyt ajan kanssa lukemaan koko artikkelia läpi eikä haku-toimintokaan jostain syystä toiminut. -- Piisamson 1. lokakuuta 2007 kello 17.57 (UTC)

Viimeisin lisäys oli muuten Piisamsonin pyyntöjen mukainen, mutta sanatarkkaa lähdeviittausta siitä ei tälle sivulle mahdu, kiitos Jan Rydman -vainaan. Lukekaapa se artikkeli siis kokonaan. Täällä ei muuten ole sanatarkkaa lainausta mistään muusta, joten tuo vaatimus on sekä äärimmäisen epäneutraali että herättää minussa jonkinlaisia epäilyksiä sen esittäjästä. Zxc:n molemmat väitteet ovat puolestaan silkkaa kusetusta.

Kyllä sanatarkkakin lähdeviittaus mahtuu, kunhan se on sopivan pituinen. Ei tarvitse (eikä saakaan) siteerata koko teosta. Teoksia ei sen enempää ole tarkoitus "tulkita", vaan ainoastaan tuoda esille juuri se, mitä kirjoittajat ovat sanoneet. Mainitsemassasi artikkelissa ei puhuta mitään valehtelemisesta, eikä kyseessä ole muutenkaan Niemelään ja Tammisaloon liittyvä vastakritiikki. Piechjo 1. lokakuuta 2007 kello 19.35 (UTC)

Viimeisen virkkeesi väitteistä ensimmäinen on totta vain jossain pseudoskeptisessä fantasiamaailmassa.

Työmyyrän kommentteja

Ok, mielestäni erillinen kritiikkiartikkeli tasapainottaa kokonaisuutta. Eri osioiden ei kuitenkaan tarvitse olla lähtökohtaisesti yhtä pitkiä tai painavia, vaan niitä voi lisäillä ja editoida tarpeen mukaan. Esim. historia-osio on tällä hetkellä selvästi tynkä, mikä ei tietenkään tarkoita, että muidenkin osioiden pitäisi olla.

Mitä Niemelän ja Tammisalon pamflettiin tulee, niin sehän ei sinänsä väitä olevansa muuta kuin on. Oikeastaan kaikki kritiikkiosion lähteet ovat pitkälti mielipidekirjoituksia, mikä kyllä sopii mainiosti debatin selvittelyyn. Niemelä ja Tammisalo ovat kyllä käyttäneet lähdeviitteitä.

Tiettävästi seksuaalisuuden eri osa-alueisiin vaikuttavat sekä biologiset että kulttuuriset tekijät. Biologinen tutkimus on siitä "näppärää", että siinä kulttuuriset tekijät on mahdollista rajata pois tarkastelusta ja saada reliaabelia tutkimustietoa pelkästä biologisesta puolesta. Seksuaalisuutta ei ole vastaavalla tavalla mahdollista tarkastella ainoastaan kulttuurin tuotoksena (tai ehkä, jos lopputuloksesta miinustaa jo saadun biologisen tiedon), mitä naistutkimuksessa on kuitenkin tehty. On vaikea kuvitella, miten sellaisella tutkimuksella voitaisiin saada valideja tuloksia. Toisaalta saamani käsityksen perusteella en ole varma, onko kyse tutkimuksesta lainkaan.

Mitä tulee kriitikoiden tieteellisiin arvosanoihin, niin eiköhän tässä kuitenkin katsota, kenen sana painaa eikä kenen titteli. Toista oli ennen, kun elettiin luokkayhteiskunnassa. Joka tapauksessa hienoa, että asia on alkanut kiinnostaa muitakin wikipedistejä. Luulin jo, ettei kukaan lue tätä artikkelia. Jäämme seuraamaan debattia, mutta itse runkoartikkelissakin olisi vielä työtä. --Piechjo 4. syyskuuta 2007 kello 16.20 (UTC)

Ongelma on myös se, että tässä puhutaan eri asiasta. Naistutkimuksen filosofisessa keskustelussa ei olla kiinnostuneita niinkään ontologisista, vaan epistemologisista väitteistä. Kansantajuisemmin, naistutkimus ei ota kantaa biologiatieteen sisäiseen keskusteluun, vaan kun se viittaa biologiseen diskurssiin, se on kiinnostunut sen tieteensosiologiasta, kuinka esimerkiksi biologia asetetaan palvelemaan yhteiskunnallisesti tuota tai tätä sukupuoleen liittyvää väittämää. Väiteen "todenperäisyydestä", ontologiasta, se ei ole kiinnostunut. Tämä on yleinen pointti yhteiskuntatieteissä ja Tammisalolla ja Niemelä eivät näytä pamfletissaan ymmärtäneet. He tietenkin väittävät tämän olevan se kuuluisa ”biokielto”. Naistutkijat jättävät biologiatieteen "tosiväitteet" aivan suosiolla biologeille hoidettavaksi koska useimmilla ei ole biologin koulutusta. Toisin kuin Tammisalo ja Niemelä, joilla on pokkaa taasen tulla väittämään naistutkimuksesta yhtä ja toista vähintäänkin hatarilla tiedoilla. Tästä syystä naistutkimuksen sisällä ei juurikaan olla keskusteltu Tammisalon ja Niemelän pamfletista. Se on käsittääkseni koettu turhaksi koska keskustelu menee ja menisi toisten ohi.

Sitten on tietenkin erikseen empiirinen naistutkimus, joka lähempänä perinteistä vaikkapa sosiologiaa tai historiaa ja käyttää niiden oppialojen omia metodeja.

Refree-menettelyn läpi käyneet artikkelit ja teokset ovat eri asia kuin keskustelu-artikkelit tai mielipidekirjoitukset.Vohobitti 4. syyskuuta 2007 kello 19.26 (UTC)

Ja toisin päin.

Palatakseni biologiaan: no, nyt on kyllä epäselvää, onko naistutkimus sitten ottanut kantaa biologiaan vai ei. Ainakin, kuten itsekin viittaat, naistutkijat on kyseenalaistaneet biologisen tutkimuksen totuusarvon tai koko biologian ideologisesti sävyttyneenä tutkimuksena. Tämä liittyy siis keskeisesti Judith Butleriin. En ole vielä perehtynyt suurimpaan osaan käytyä diskurssia, mutta täällä on taas kirjoitus, jossa otetaan kantaa suoraan mainittuihin biologiatieteen "tosiväitteisiin". Ja kun jatketaan tarkastelua, niin Sari Charpentierin mukaan naistutkijat nimenomaan ovat perillä biologiasta:

"Toinen naistutkimusnäkökulmasta omituinen väite on, että ”naistutkijat” eivät tuntisi biologiaa. Kirjoittajalta on jäänyt huomaamatta naistutkimuksen monitieteisyys ja sen mukana se, että naistutkimuskeskustelujen piiristä löytyy sekä koulutukseltaan yhteiskuntatieteilijöitä että biologeja (ja erittäin monia muita)."

Kaiken kaikkiaan esitetty kritiikki sisältää erittäin mielenkiintoisia pointteja, joihin ainakin minä haluaisin saada kunnon vastauksia. Vastaukset, joita olen toistaiseksi nähnyt, ovat pitkälti yhtä sekavia kuin yllä tai ad hominemia; jälkimmäinen sattui myös Wikipedian kritiikkiartikkelin kohdalla, kun ilmeisesti sama henkilö halusi korostaa esittelyosiossa sitä, että kritiikki ei tule asiantuntijoilta, mutta myöhemmin kyseenalaisti lähde-merkinnällä sen, että kritiikkiin olisi vastattu kyseenalaistamalla kriitikoiden asiantuntemusta. Haloo?

Lisäksi alkaa näyttää siltä, ettei kenelläkään ole selvää käsitystä siitä, mitä naistutkimus on, miten sitä tehdään ja mitä sen keskeiset käsitteet oikeastaan merkitsevät. Pelottavimmat puolustukset liittyvät kuitenkin siihen, ettei naistutkimuksen tarvitse välittää kritiikistä, koska se on jo saavuttanut aseman yliopistomaailmassa. No, tottahan tuo toki on. Eihän Stalininkaan tarvinnut enää valtaan päästyään puolustella tekemisiään. Pahoittelen vertausta, mutta kun niitä hyviä vastauksia ei vain näytä tulevan. Piechjo 5. syyskuuta 2007 kello 09.41 (UTC)

En tiedä nyt miten vääntäisin asian rautalangasta. Mutta on eri asia tarkastella tieteen käsitteitä, teorioita ja ongelmia sekä sitä, miten tieteessä päätellään tietoa, kuin väittää jotain asiaa todeksi tai epätodeksi. Itse asiassa tämä ei liity niinkään naistutkimukseen kuin 1900-luvun tieteenfilosofiaan yleensä. Wikipedian artikkeli vaan on valitettavan suppea aiheesta. Sitä voisi joku jatkaa. Ludwig Wittgensteinia ja hänen varhais- ja myöhäiskauden eroja ei mainita olenkaan, tai sitä kuinka suomalaisessa tieteenfilosofiassa Georg Henrik von Wright kohtasi arvostelua kun hän hylkäsi ankaran positivismin ja alkoi ihmistieteilijäksi. Kritiikki naistutkimusta kohtaa kun toistaa samoja argumentteja kuin keskustelu 1960-luvulla ihmistieteistä ja niiden tieteellisyydestä tai paremminkin väitetystä tieteellisyyden puutteesta.

Joillain naistutkijoilla on tosiaan biologin koulutus, kuten Donna Harawaylla. On muuten valitettavaa, että Tammisalo ja Niemelä eivät viittaa häneen pamfletissaan. Hän kun nimenomaan kirjoittaa biologian ideologisista taustaoletuksista ja tieteenfilosofiasta, mutta kuitenkin operoi biologiatieteen sisällä.

Mitä tulee kysymykseen mitä naistutkimus on tai mitä keskeiset käsitteet merkitsevät, minusta ne ovat aika selkeitä. Tosin niiden selkeytyminen vaatii aika paljon opiskelua ja muidenkin tieteenalojen ja yhteiskunnan tuntemusta. Artikkelissa mainittu Avainsanat -teos on hyvää johdantoa edelleen vaikka on yli 10 vuotta vanha kirja.

PS. En muuten oikein ymmärrä miten jonkun Setan sosiaalityöntekijän ottaminen keskusteluun naistutkimuksen tieteellisyydestä liittyy? Sama kun kysyisi Eero Heinäluomalta, että mitä on politiikan tutkimus, tai Talousuutisten toimittajalta, että mitä on kansantaloustiede. Sori taas taisi tulla ad hominem -argumentti? Vohobitti 5. syyskuuta 2007 kello 12.19 (UTC)

No joo, artikkeli on Minna-tietokannasta muttei välttämättä edusta sen tieteellisintä puolta. Olisiko isoin ongelma sittenkin se, että naistutkimuksen arviointi kokonaisuudessaan on hyvin hankalaa. Tammisalon ja Niemelän olisi ehkä kannattanut suunnata kritiikki suoraan Pornoakatemiaan, joka näyttäisi tuottavan hieman tarkoitushakuista tutkimusta. Siitäkin on vaikea sanoa, onko kyseessä naistutkimus vai queer-tutkimus. Toinen erittelyn aihe voisi olla naistutkimuksellinen näkökulma, jota käytetään jonkin spesifin tieteenalan (esim. valtiotieteen) tarkastelussa vs. pelkkä 'naistutkimus'.

Yksi tieteen kriteereistä on objektiivisuus. Tutkimus minkä tahansa ideologian ehdoilla on lähtökohtaisesti arveluttavaa. Kysymys onkin, onko kaikki naistutkimus ideologista, vai onko siitä vain osa ideologista? Valtiotieteissä emansipatorinen tutkimus on vakiinnuttanut asemansa, mutta käsittääkseni siinä tulisi kirjoittaa päämäärät auki. Näyttää siltä, että osassa naistutkimusta on piiloagendoja: esim. tuottaako Pornoakatemia tutkimusta, jota voidaan myöhemmin hyväksikäyttää poliittisessa vallankäytössä. Tuntuu kyseenalaiselta, jos tutkimuksessa esim. porno määritellään hyvin eri tavoin kuin miten ihmiset sen yleensä käsittävät, ja tutkimusta pidetään lähtökohtaisesti "vain subjektiivisena näkökulmana"... ja yllättäen tuloksia käytetään tieteellisenä todisteena mainosalastomuuden, pornon ja seksikaupan kieltämiseksi.

Jos naistutkimus voi olla "mitä vaan", niin kenelläkään ei ole siitä vastuuta. Ainakin tämän kriitikot ovat onnistuneet kyseenalaistamaan. Löysin muuten mielenkiintoisen linkin kun hain netistä termiä emansipatorinen tutkimus. Piechjo 5. syyskuuta 2007 kello 15.20 (UTC)

Kuvateksti

(ks. myös edelliset kommenttini) Nyt se kuvateksti on silvottu absurdiksi. Etsin Wikimedia Commonsista sopivaa kuvaa artikkelin ulkoasun parantamiseksi. Teoria-artikkeleissa tällaisen kuvan löytäminen ei ole niin helppoa. Käsittääkseni naistutkimuksessa on todellakin tutkittu mm. sitä, miten naisvartaloa esittävät kuvat tomivat miehisen vallankäytön välineenä. Tässä on nyt sensuroinnin makua. Jos alkuperäinen kuvateksti sisälsi selkeän asiavirheen, niin voisiko sen virheen korjata jotenkin järkevällä tavalla? "Naistutkimuksen kohteena on mm. se, miten naisvartaloa esittävät kuvat toimivat." Miten tuo eroaa taidehistoriasta tai estetiikasta? Pitäisi saada jotain lihaa soppaan. Piechjo 4. syyskuuta 2007 kello 16.33 (UTC)

Olisi ihan jees, jos esittäisit viitteen aiheesta. Minä olen lukenut tutkimuksia, joissa puhutaan miehisestä tai lesbisestä katseesta. Miehinen katse on kuitenkin eri asia kuin miesten katse. Miten se eroaa taidehistoriasta tai estetiikasta? Ei välttämättä mitenkään. Feministinen taiteentutkimus tai vaikkapa historiantutkimus ei eroa taiteentutkimuksesta tai historiantutkimuksesta muuten kuin, että se on kiinnostunut yleensä naisesta tai sukupuolesta yleensä kulttuurisena ja historiallisena ilmiönä. Suurin osa naistutkimukseen liittyvästä tutkimuksesta tehdään muualla kuin naistutkimuksen oppiaineen sisällä. Vohobitti 4. syyskuuta 2007 kello 19.21 (UTC)

Viitanneet katseessa johonkin tämän tyyppiseen:[1]. No eikös sen pohjalta saisi osuvamman kuvatekstin? Piechjo 5. syyskuuta 2007 kello 09.10 (UTC)

Jotenkin tuo kuva on liian helppo ratkaisu. Että "pannaan siihen nyt naku nainen, siitähän tässä on kysymys". --Ulrika 5. syyskuuta 2007 kello 09.18 (UTC)

No jos kerran naistutkimusta, taidehistoriaa ja estetiikkaa on vaikea erottaa toisistaan, niin on tuo kuva ainakin kohtuullisen helppo ratkaisu. Mutta jos se on suorastaan liian helppo ratkaisu, niin haepa lisää haastetta Wikimedia Commonsista. Piechjo 5. syyskuuta 2007 kello 09.49 (UTC)

En näe mitään pakkoa kuvittaa artikkelia, johon ei luontevasti löydy kuvaa. On paljon (itse asiassa valtaosa) teoreettisia ja tutkimukseen liittyviä artikkeleita, joissa ei ole kuvitusta, aloitetaan vaikkapa tästä. --Ulrika 5. syyskuuta 2007 kello 16.11 (UTC)

Siinä oli näemmä samalla säästetty myös lähdeviittauksissa. Syy, miksi valtaosassa artikkeleita ylipäätään ei ole kuvaa, on se, että niihin ei ole sellaista laitettu. Ja mitä abstraktimpi aihe, sen hankalampi sopivaa kuvitusta on keksiä. En tiedä, onko se suomenkielisessä(kin) Wikipediassa virallinen kriteeri, mutta suositeltujen sivujen joukossa ei enää nykyisellään näy olevan kuvattomia artikkeleita. Vaikken lupaakaan uhrata kaikkea vapaa-aikaani, niin ainahan mielessä on, että "voisikohan tästä jonain päivänä tulla suositeltu sivu". Matkaa on, mutta naistutkimuksella on ainakin aiheena potentiaalia. Piechjo 5. syyskuuta 2007 kello 19.06 (UTC)

Yritän nyt vääntää rautalangasta: kuva ei ole itsetarkoitus. Selvensiköhän tämä? --Ulrika 5. syyskuuta 2007 kello 20.37 (UTC)

Olen samaa mieltä. Ei kuvitusta on parempi kuin huono, aiheeseen liittymätön kuvitus, johon ei viitata leipätekstissä millään tavalla. -- Piisamson 5. syyskuuta 2007 kello 21.08 (UTC)

Naistutkimuksesta olisi hyvä saada jonakin päivänä hyvä tai suositeltu artikkeli. Naisen vartalon kuva kyllä sopii artikkeliin, sitähän tutkimus on myös käsitellyt. Artikkelissa voisi olla vertailua tutkimuksen tasosta Suomessa ja muualla. Varsinkin Suomessa tuntuisi (mutu) olevan politisoitunutta tutkimusta. --Zxc 5. syyskuuta 2007 kello 21.34 (UTC)

Vaihdoin artikkeliin paremman kuvan. Kristiina-instituutti on saanut nimensä kuningatar Kristiinan mukaan, joten eiköhän se liity aiheeseen asiallisemmin ja laajemmin, kun kerran joku tuntee kuvituspakkoa nimenomaan tähän artikkeliin. --Ulrika 6. syyskuuta 2007 kello 06.17 (UTC)

Kröhöm... Ei kai Kristiina-instituutti itse tee mitään tutkimusta, vaan siellä olevat tutkijat, jos nyt pilkkua viilataan? :D --Vohobitti 6. syyskuuta 2007 kello 19.56 (UTC)

Jaaha, tämäkö paransi, kun tämä artikkeli ei käsittele Kristiina-instituuttia? Mutta hyvä, sait tahtosi läpi. Piechjo 6. syyskuuta 2007 kello 08.08 (UTC)

Ei se kyllä alastonmaalauksiakaan koske. Kristiina-instituutti mainitaan artikkelissa ja on käsittääkseni alalla merkittävä tekijä. Minusta niin artikkeleissa kuin niiden kuvituksissakin on syytä pysyä asiallisella tasolla. --Ulrika 6. syyskuuta 2007 kello 08.40 (UTC)

No mikä nyt sitten on asiallista... taiteessa on alastomia vartaloita kuvattu aina luolamaalauksista lähtien. Ylipäätään ihmisen kasvot ja ruumis ovat keskeisimpiä kuvataiteen kohteita. Edellinen kuva oli Carlos Botelhon, tunnetun nykytaiteilijan alastonkuva, ja minulla on sellainen epävarma mielikuva, että suomalainen Kaj Stenvall olisi jopa parodioinut nimenomaan kyseistä kuvaa. Siveyskoodi on aina puhuttanut, mutta jos ei Wikipediaan, niin kyllä tuo maalaus varmaan Ateneumille kelpaisi. Täällä on joitain alastontaidetta käsitteleviä naistutkimuksia. Piechjo 6. syyskuuta 2007 kello 11.57 (UTC)

Minulla on ongelma. Käyttäjä nimeltä KenSentMe poistaa jatkuvasti artikkeliin lisäämäni viittauksen, jossa käsitellään Niemelän ja Tammisalon viittaaman evoluutiopsykologian epärehellisyyttä ja ongelmia. Voisitteko te auttaa? Tyyppi tekee samoin lisäyksilleni naistutkimuksen kritiikki -artikkeliin. Kommentin jätti 85.77.228.177 (keskustelu – muokkaukset).

Totuushan tässä asiassa on hieman erilainen kuin ko. allekirjoittamaton anonyymio yrittää antaa ymmärtää. Kyse on siis tällaisen, hänen kirjoittamansa tekstin poistamisesta: "He siteeraavat teksteissään laajalti evoluutiopsykologiaa, joka valehtelee tutkimustuloksistaan voidakseen levittää perusteettomasti biologistista käsitystä sukupuolikysymyksistä". Sisältää mm. aivan selkeän henkilökohtaisen mielipiteen (voidakseen levittää perusteettomasti...jne) Jos on antaa viitteitä siitä, että evoluutiopsykologia perustuu valheeseen, se kuuluu kyseisestä asiasta kertovaan artikkeliin. Ei tähän. --KenSentMe 14. syyskuuta 2007 kello 04.50 (UTC)

Tekstistä tulisi siis KenSentMe:n mielestä poistaa väitteet naistutkimusten vastustajien ideologisista tavoitteista, mutta ei naistutkimuksen edustajien, joita varmaankin saisi olla mahdollisimman paljon. Varsin selkeää pyrkimystä vastakkaisen näkökulman sensurointiin. KenSentMe:n sivistystasosta ei anna kovin myönteistä kuvaa hänen käsityksensä, että väiteet evoluutiopsykologian pyrkimyksestä levittää biologismia ja sen kyseenalaisista tieteellisistä standardeista ovat jonkun suomalaisen Wikipediaan kirjoittelijan keksimiä. Ovatko hänen mielestään myös Tammisalo ja Niemelä ihan itse keksineet ajatuksen, että naistutkimus voisi olla jollain tavalla poliittista?Kommentin jätti 85.77.228.177 (keskustelu – muokkaukset).

Eihän missään nykyajan tietosanakirjassa väitetä jonkin aatteen vastustajia valehtelijoiksi. Kriitikoiden mukaan naistutkimuksessa on jotakin ideologista tai poliittista, ja sitä keskustelua tässä referoidaan. Jos vilkaiset artikkelia Naistutkimuksen kritiikki, niin on siellä samanlaista kritiikkiä myös muilta tahoilta. Piechjo 14. syyskuuta 2007 kello 06.39 (UTC)

Tuossa lainauksessa ei kutsuttu minkään aatteen kaikkia edustajia valehtelijoiksi. Jos tässä referoidaan keskustelua naistutkimuksen poliittisuudesta, niin sellaisessa keskustelussa on kyllä esitetty väitteitä muiden osapuolten poliittisuudesta. Tuolla kritiikkisivulla ei ole muita sellaisia tahoja kuin nämä samat, että ne yrittäisivät perustella asioita evoluutioteorialla. Miksikäs siellä edelleen annetaan yksityishenkilöiden kutsua omia mielipiteitään tieteen tai filosofian yksimieliseksi ääneksi? Kommentin jätti 193.167.41.1 (keskustelu – muokkaukset).

Eikä anneta. Missä kohdassa tuollainen vaikutelma mielestäsi syntyy?--217.112.249.156 2. lokakuuta 2007 kello 08.34 (UTC)

Tekstistä ei tietenkään pidä poistaa lähteistettyjä väitteitä naistutkimuksen vastustajien ideologisista tavoitteista, mutta kiistellyssä kohdassa nämä väitteet esitettiin räikeän epäneutraalilla tavalla. Wikipedia ei yritä löytää totuutta, vaan kertoo erilaisten ihmisten mielipiteistä erilaisten ihmisten mielipiteinä. Jokaista joskus rassaa, kun näkee miten oma vankka käsitys esitetään yhtenä mielipiteenä muiden joukossa. Mutta Wikipedia toimii siten eikä se voisi millään muulla tavalla toimiakaan.--217.112.249.156 14. syyskuuta 2007 kello 08.49 (UTC)

Puuttuva lähdemerkintä

Siinä kritiikkiosiossa on nyt jonkin aikaa killunut hieman kumman oloinen loppukaneetti, jonka lähdeviite on virheellinen. En ole varma kommentin pyrkimyksistä, mutta ei se ainakaan anna kovin hyvää kuvaa naistutkijoista. Ehdotan poistoa. Piechjo 17. syyskuuta 2007 kello 17.08 (UTC)

Se on killunut siinä muutaman päivän. Yleensä lähdepyyntöjen annetaan killua muutama kuukausi ennen poistoja.--217.112.249.156 17. syyskuuta 2007 kello 17.19 (UTC)

Päätin sittenkin poistaa hyödyttömän loppukaneetin ja samalla NPOV-syistä tiivistää Naistutkimuksen kritiikki -osiota.--217.112.249.156 17. syyskuuta 2007 kello 17.24 (UTC)

Ok, parempi noin. Tarkemmin asiasta erillisessä artikkelissa. Piechjo 18. syyskuuta 2007 kello 09.13 (UTC)

Termistöstä

Artikkelissa lukee: "Naistutkimus, josta käytetään myös nimitystä feministinen sukupuolitutkimus,..." Ainoa viite, jonka löysin internetistä, oli nimimerkki Trollin kirjoitus, jossa hän ilmoitti että hänestä feministinen sukupuolitutkimus sopisi paremmin naistutkimuksen nimeksi. "Feminist gender research" ei ole yleisessä käytössä. Naistutkimus on englanniksi Women's studies. --Thi 23. huhtikuuta 2008 kello 18.05 (UTC)

Jälkimmäinen on jäänne vanhasta versioista. Siinä on alun perin lukenut, että naistutkimuksesta käytetään myös nimitystä sukupuolitutkimus, mikä pitänee paikkansa. Sukupuolitutkimuksella viitataan tässä tapauksessa engl. termiin gender research ja ainakin nykyisellään nähdäkseni Naistutkimus-artikkeli vastaa sekä enkkupedian Women's Studies että Gender Research -artikkeleja.

Nyt kun lähtee suomentamaan engl. termejä, niin pitää ottaa huomioon sanaston semanttiset erot. Sekä 'gender' että 'sex' kääntyvät suomeksi sanalla sukupuoli. Tällöin sana 'sukupuolitutkimus' viittaa sekä termiin gender research (=feministinen sukupuolentutkimus) että sex research (=seksologia). Suomessa on tutkijoita, kuten Henry Laasanen (ja ehkä Anna Rotkirch), jotka pitävät itseään sukupuolentutkijoina mutta eivät tee feminististä tutkimusta. Lisäksi sukupuolen merkitystä tutkitaan laajalti psykologiassa, biologiassa, talous- ja kasvatustieteissä, lääketieteessä jne vaikka feminismin mukaan sukupuolen merkitystä ei ole aiemmin huomattu. Tässä mielessä on kuitenkin virheellistä sanoa, että naistutkimus ja sukupuolentutkimus ovat sama asia (tai sukupuolitutkimus, sukupuolen tutkimus; kirjoitusasu vaihtelee).

Otetaan tähän vielä kolmas näkökulma. Suomen Akatemialle vuonna 1999 tehdyn arvioinnin mukaan naistutkimus koostuu seuraavista osa-alueista:

1. naisen asemaa ja elämää käsittelevä tutkimus

naisen aseman historiallinen ja perinteentutkimus

suomalaisen naisen nykypäivä

tasa-arvotutkimus

2. teoreettis-metodologisesti suuntautunut naistutkimus

3. sukupuolen tutkimus

Tosin Niemelä & Tammisalo eivät pidä ensinmainittuja naistutkimuksena (=gender research?).

Kun kyseessä on melko uusi tutkimusala, niin termistö on vielä hakemassa muotoaan. Nykyistä määritelmää voi olla paikallaan muuttaa kunhan miettii miten artikkelit vastaavat enkkupedian artikkeleita Women's Studies, Gender Studies ja Sexology. Olen ajatellut, että nimenomaan suomalainen termi sukupuolentutkimus viittaa kahteen jälkimmäiseen sisältäen mahdollisesti muutakin. Se jakautuisi erilaisiin sukupuolentutkimuksen näkökulmiin, kuten feministiseen, evoluutioteoreettiseen ja yhteiskuntateoreettiseen. Siten naistutkimus viittaisi väljemmin ensimmäiseen. Mitään virallista päätöstä ei ole, vaan eri tutkijat käyttävät termejä eri tavoilla. Piechjo 24. huhtikuuta 2008 kello 10.29 (UTC)

Joo, kyllä juuri feministinen sukupuolitutkimus on käsite jota juuri tänään kuulin erään naistutkimuksen edustajan suosittelevan tulevaisuuden sanaksi. --Thi 24. huhtikuuta 2008 kello 10.41 (UTC)

Nimestä

'Naistutkimus' on vanhentunut termi. Ainakin yliopisto käyttää termiä 'sukupuolentutkimus'. Ref: [[2]]

Nimenmuutos ja Tammisalon pamfletin vaikutus

Artikkelissa sanotaan nyt että "Vuonna 2009 Miesten tasa-arvo -yhdistys julkaisi vetoomuksen naistutkimuksen nimen muuttamisesta sukupuolentutkimukseksi, jonka sisällä voisi tehdä tutkimusta myös miesnäkökulmasta." Ja nimenmuutos myös tehtiin, mutta enemmän vaikutusta oli Tammisalon pamfletilla kuin tuon pienen yhdistyksen kannanotolla. --93.106.16.144 17. marraskuuta 2017 kello 10.43 (EET)