Keskustelu:N. E. Tengén

N.E.T-n käytti v.1845 kirjoittaessaan runon etunimeä Emanuel. Aikuisena hänen kutsumanimensä oli Nick. Harjoitti Kuolemajärven kappalaisena toimiessaan valistustyötä paikallisen elinkeinoelämän kehittämiseksi, kiinnitti monipuolista huomiota terveydenhoidon epäkohtiin ja tautien torjuntaan, paransi köyhienhoitojärjestelmää, perusti lainakirjaston (pitäjänkokouksen päätös v. 1857) ym. Toimi Viipurin läänin maanviljelysseuran paikallisosaston puheenjohtajana.

Kirjallisissa harrastuksissaan onnistunut parhaiten kansan elämää käsittelevien lyhyiden kuvaelmien ja kertomusten kirjoittamisessa; niitä julkaistu Viipurissa ilmestyneessä lehdessä ”Sanan-Lennätin” otsikolla ”Tarinoita I-VII”, marras-joulukuu 1857. SKS:n arkistossa on julkaisematon käsikirjoitus 3-näytöksiseen tendenssityyppiseen murhenäytelmään ”Suomalaiset”, joka perustui päätapahtuman osalta v. 1837 Sakkolan lahjoitusmaatalonpoikien kahnaukseen hovitilan edustajien kanssa.

Samaisessa arkistossa on lisäksi Tengénin 18 lyyristä yksinlaulusävellystä pianon säestyksellä, laadittu yhtä lukuun ottamatta Runebergin ”Vänrikki Stoolin tarinoiden " 1. osan runoihin. HAT-n.  –Kommentin jätti 213.243.129.28 (keskustelu)

Paransi köyhienhoitojärjestelmää, perusti Kuolemajärvelle lainakirjaston (pitäjänkokouksen päätös v. 1857) ja ryhtyi muihinkin toimenpiteisiin lukuharrastuksen edistämiseksi. Ryhtyi pitämään kesällä jumalanpalvelusten jälkeen Uuden Testamentin selitystilaisuuksia kirkossa (Oiva Kojo ym. 1987: Kuolemajärvi, s. 169). Yhteiskunnallisesti valveutuneena seurasi tarkoin aikansa suomalaista lehdistöä.

Jätti dokumenttina kirjallisista harrastuksistaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle joukon käsikirjoituksia, yht. 226 sivua; näitä selostettu ja arvioitu julkaisuun "Kaukomieli VIII" (1937) sisältyvässä Yrjö Oinosen kirjoituksessa: "N.E. Tenkasen kirjallisista harrastuksista". Pääteoksena aineistossa 3-näytöksinen murhenäytelmä "Suomalaiset", joista 1. osa kirjoitettu v. 1859, loput seuraavana vuonna; näytelmää ei ole julkaistu. Näytelmän tendenssinä on kuvata muukalaissivistyksen vahingollisia vaikutuksia suomalaisiin

Onnistunut kynäilijänä parhaiten lyhyitten, kansan elämää käsittelevien kuvaelmien ja kertomusten kirjoittamisessa, niitä julkaistu Viipurissa ilmestyneessä "Sanan-Lennättimessä" otsikolla "Tarinoita I-VII" 1857, marras-joulukuu. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjallisuusarkistossa on myös 18 Niklas Emanuelin lyyristä yksinlaulusävellystä pianon säestyksellä, laadittu saksankieliseen runoon "Bächlein" ("Pikku puro") ja J.L. Runebergin "Vänrikki Stoolin tarinoiden" ensimmäisen osan kaikkiin runoihin (ruotsinkielinen versio).

Yrityksessään kirjoittaa suomenkielinen tragedia Niklas Tengén oli alansa pioneeri, sillä ensimmäinen itsenäinen suomalainen tragedia, Aleksis Kiven "Kullervo", julkaistiin v. 1864; sen suomenkielinen kantaesitys oli vasta v. 1877 Jyväskylässä.- - -Kirjeissään käsikirjoituksen sivuilla 220 ja 222 Tengén mainitsee, että "Suomalaisen perheen" (näytelmän 1. osa) päätapaus on tosi ja että myös henkilöhahmoista useimmat ovat todellisia; näytelmän 2. osasta kohtaukset 3, 4 ja 6 ovat elävästä elämästä, samoin 3. osan 1. kohtaus. Tapahtuma-ajankohdaksi hän on merkinnyt "1838?"; ilmeisesti hän on saanut aiheensa v. 1837 Sakkolan lahjoitusmailla tapahtuneista talonpoikien ja viranomaisten tukemien hovilaisten dramaattisista yhteenotoista ja niiden seurauksista. Näistä lähemmin esim. Väinö Kaasalainen, 1951: Sakkolan historiaa, s. 37-38. - SKS:n kokoelmissa myös Niclas Tengénin suomennokset runoista:

Gessner, Salomon: Martti Kleist, Heinrich von: Ystävyys Klopstock, Friedrich Gottlieb: Rukous-psalmi La Fontaine, Jean de: Hyvä Poika Schiller, Friedrich: Emmalle Schiller, Friedrich: Uskon sanat Uz, Johann Peter: Herran ylistys

Tiedot em. lähteistä koonnut ja tarkastanut 17.7.2012 sukututkija Aulis Tenkanen, tekn.toht.

Lähde Tenkanen - Tengén sukuseuran sivusto

Jos tiedoille on lähteet, ne ovat tärkeitä lisiä artikkeliin. --Mtt (keskustelu) 17. toukokuuta 2012 kello 22.15 (EEST)