Keskustelu:Muuntohuume

Meniköhän (taas kerran....;) päin mäntyjä... Siirsin designer-huume sivulta tälle nimelle, kun en meinaa uskoa että se voisi olla tosiaan "suunnittelija-huume", "suunnitellun huumeen" sijasta... EnW ja google viittaavaat kuitenkin vahvasti siihen, mutta toisaalta myös päinvastaiseen suuntaa eli kumpi n "oikein" vai onko kummatkin? Tietoa eli faktaa? --PV 20. marraskuuta 2005 kello 17:31:34 (UTC)

Poistin: Gamma hydroksibutyraatti (GHB) on laiton anesteetti, jolla on pääosin sedatiivisia kuin kipua lieventäviä vaikutuksia.

GHB:lla ei ole mitään tekemistä design-huumeiden kanssa. Tarkistakaa faktat ennen kuin kirjoitatte tänne.

Rx 22. toukokuuta 2006 kello 19.40 (UTC)

"Esimerkiksi laitonta amfetamiinia muunnellessa saadaan efedriinia, pseudoefedriinia..." tuosta saa nyt sellaisen kuvan että efedriini ja pseudoefedriini olisivat design-päihteitä.

Pitäisikö termi tutkimuskemikaali laittaa myös viittaamaan tähän artikkeliin?

--Anomaali 9. tammikuuta 2008 kello 16.30 (UTC)

Siis mitä ihmettä? Mistä tuollainen väittämä on peräisin? Efedriinistä ja pseudoefedriinistä voidaan jalostaa metamfetamiinia, ei päinvastoin. --Styroks (keskustelu) 23. helmikuuta 2016 kello 12.53 (EET)

Mistä lie. Artikkelissa on lukenut noin vuonna 2008. Ehkä synteesi toimii myös toiseen suuntaan, mutta eipä siinä silti mitään järkeä olisi.--Custoo (keskustelu) 25. helmikuuta 2016 kello 10.14 (EET)

Aivan varmasti metamfetamiinista voi tehdä pseudoefedriiniä, kyseessä on vain oksidatiivinen reaktio alifaattiseen beeta-hiileen. Voidaanpahan metamfetamiinista tehdä myös metkatinonia, joka on hieman lieväkestoisempi huimausaine kuin metamfetamiini. Ja onhan ne annosmäärätkin sinällään suuremmat farmakodynamiikan ja -kinetiikan takia. Siinä samassa mielessä efedriini ja pseudoefedriinikin on vain "heikompia" stimulantteja. Kaikkia näitä kuitenkin on tavattu luonnosta. Myös metamfetamiinia eräästä akaasiapuusta. Design-päihteillä ja "muuntohuumeilla" niillä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä.

Krokodil

Tuli vaan mieleeni tätä artikkeli lukiessani, että mahtaako desomorfiini alias krokodil olla ns. muuntohuume? Meinaan vaan että kehiteltiinhän bentsyylibutyylibarbitaalikin nimenomaan muuntohuumeeks, ja en usko että desomorfiinilla mitään järkevää käyttöä on ikinä ollutkaan. --Styroks (keskustelu) 3. marraskuuta 2014 kello 16.57 (EET)

Halutessaan näin voisi varmasti sanoa, koska päihdekäyttöön sitä kokkailaan kodeiinista. Enwikipedian artikkelissa kerrotaankin että sveitsissä sitä on ollut ihan lääkekäytössä. Kannattaa huomata että sama aine voi olla hyvin erilainen oikeinkäytettynä lääkkeenä kuin kylpyammekemistien tekemänä huumeena. Vaikka valmistus olisikin lääketasoista niin monet lääkkeet ei ole tarkoitettu injektoitavaksi ja ne voivat pistettynä aiheuttaa sellaisia komplikaatioita, joita ei ilmene nieltynä. Bupropioni on yksi tuollainen, joka on pistettynä aiheuttanut paikallisia kuolioita. Poistitkin kysymyksesi siitä että voiko olla muuntohuumetta ilman että se on ensin ollut tutkimuskemikaali ja se on mielestäni hyvä kysymys. Onhan sellaisiakin muuntohuumeita tullut, joista ei löydy mainintaa aiemmasta kirjallisuudesta. Tuostakin olisi hyvä saada lähteistetty maininta.--Custoo (keskustelu) 3. marraskuuta 2014 kello 22.42 (EET)

Paitsi siinä mielessä desomorfiini ei ole muuntohuume, että se on luokiteltu huumausaineeksi vuoden 1961 Huumausaineyleissopimuksessa. Tämäkin on tietysti omanlaisensa sotku että kutsutaanko vaikkapa MDPV:tä muuntohuumeksi vielä senkin jälkeen kun se on jo luokiteltu huumausaineeksi.--Custoo (keskustelu) 4. marraskuuta 2014 kello 00.21 (EET)

Mielestäni termi muuntohuume on harhaanjohtava ja vaikuttaa muutenkin olevan melko suomalainen keksintö. Ymmärrän että termistä designhuume haluttiin eroon, koska se vaikutti liian trendikkäältä. Muuntohuume -terminä hämärtää käsitystä useimpien muuntohuumeiden rehellisestä alkuperästä ja muutamat ovat jopa veronmaksajien rahoilla kehiteltyjä. Jos tämä jää tiedostamatta ja aletaan säätämään analogilakeja, joissa kaikki tietylle rakenteelle perustuvat aineet ovat automaattisesti laittomia huumeita, ellei toisin mainita, niin se voi rajoittaa tutkimusta, koska huumeiksi luokiteltujen aineiden tutkimiseen on ainakin joissain maissa paljon tiukemmat rajoitukset, mikä voi sulkea ovia tutkijalta ihan jo kohonneiden kustannusten takia. Tämä liittyy sikäli kysymykseesi, että mielestäni muuntohuume on melko mielivaltainen termi koska yhtälaillahan mm. heroiinia eli diasetyylimorfiinia, metamfetamiinia ja ekstaasia voisi kutsua muuntohuumeeksi, koska ne on johdettu aiemmin tunnetusta yhdisteestä. Niillä vaan on ollut vakiintuneempi käyttö, kuin joillain yhtä vanhoilla, mutta harvinaisemmilla yhdisteillä. Ymmärrän tietysti ettei ensyklopediassa kannata alkaa keksimään uusia termejä, vaan kannattaa käyttää vakiintuneita muotoja. Jos yleisempi ymmärrys ja keskustelu kehittyy, niin kannattaa pitää korvan takana, että kansainvälisesti käytetään termiä NPS eli Novel Psychoactive Substances.[1] Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus EMCDDA on vääntänyt sen muotoon New Psychoactive Substances,[2] joka menee mielestäni pieleen siinä, että nämä "uudet" huumeet voivat monesti olla melko vanhoja keksintöjä. Novel kuvastaa mielestäni neutraalisti sitä, että nämä aineet ovat vähän tunnettuja, eikä aiheuta hämmennystä siltä osin, että sama aine voi olla sekä tutkimuskemikaali että desgin/muuntohuume.--Custoo (keskustelu) 3. marraskuuta 2014 kello 23.37 (EET)

Enwikipedian en:Benzylbutylbarbiturate artikkelin mukaan näyttää muuten siltä että bentsyylibutyylibarbitaali olisikin esiintynyt tutkimuskirjallisuudessa jo vuonna 1947, mikä tarkoittaisi sitä, että se ei ole tehty alunperin muuntohuumeeksi.--Custoo (keskustelu) 4. marraskuuta 2014 kello 01.02 (EET)

Luokka: Muuntohuumeet

Ajattelin aloittaa keskustelun tähän luokasta Muuntohuumeet, koska moni varmasti huomaa sen tästä paremmin, kuin itse luokan keskustelusivulla. Luokan lokeista näkee, että se on jo kerran poistettu 10.2.2015 mutta tänään 1.2.2016 luotu uudestaan. Ajattelin että jos käydään keskustelu tässä, niin sitä ei tarvitse käydä uudestaan kerran vuodessa. Ongelmallista siinä on, että on hyvin vaikea luoda määritelmää, joka ei joko kata suurin piirtein kaikkia päihteenä käytettäviä synteettisiä aineita, koska kaikki ne ovat periaatteessa rehellisessä tutkimuksessa tehtyjä muunnelmia jostain jo aiemmin olemassa olleesta aineesta ja ovat myöhemmin päätyneet päihdekäyttöön ja jos taas määritelmää aletaan mielivaltaisesti tässä keksimään, mennään Wikipediassa kielletyn uuden tutkimuksen puolelle.

• Luokka ei voi mielekkäästi perustua siihen, että aine on muunnelma jostain toisesta psykoaktiivisesta aineesta, koska sitten lähes kaikki synteettiset psykoaktiiviset aineet ovat muuntohuumeita. Heroiini (diasetyylimorfiini) luotiin morfiinia muuntamalla, amfetamiini luotiin efedriiniä muuntamalla jne.
• Luokka ei voi mielekkäästi perustua siihen että jotain hetken aikaa laillista päihdettä käytetään laittoman aineen korvikkeena, koska lainsäädäntö vaihtelee sekä valtioiden välillä että tasaisin väliajoin valtion omassa lainsäädännössä. Monien aineiden käyttö jatkuu, vaikka ne on luokiteltu huumausaineiksi, joten niitä ei käytetä enää sen takia, että ne olisivat laillisia, vaan koska niitä on saatavilla, ne voivat olla halvempia tai niitä myydään jonain toisena aineena. Monesti kyse lienee siitä, että niitä on halvempi ja helpompi valmistaa tuottajamaassa kuin jotain samantyyppisesti vaikuttavaa perinteisempää ainetta. Alkoholikieltolakien aikaan oli saatavilla monia muita päihdyttäviä aineita, joita ei ollut kielletty, joten ovatko ne muuntohuumeita, koska ne korvasivat kiellettyä alkoholia?
• Luokka ei voi mielekkäästi perustua siihen, että aine olisi luotu kiertämään huumausaineiden kieltolakeja, sillä monet muuntohuumeiksi mielletyt aineet ovat luotu tutkimustarkoituksiin vuosia tai vuosikymmeniä ennen kuin ne ovat päätyneet päihdekäyttöön. Esimerkiksi MDPV on patentoitu 1960-luvulla, MDMA on kehitetty 1912 kun lääkeyhtiö Merck etsi verenvuotoa tyrehdyttävää lääkettä ja desomorfiini eli nykyään krokodil on ollut aikoinaan kipulääke. Jos nämä aineet luokitellaan muuntohuumeiksi, on vaikea perustella miksi heroiini ja amfetamiini eivät olisi muuntohuumeita. Ne ovat muunnelmia jostain toisesta aineesta ja niitä on myöhemmin alettu käyttää päihteenä, jonka jälkeen ne on tehty laittomiksi.

Millä universaalisti pätevällä perusteella aineita luokiteltaisiin muuntohuumeiksi?--Custoo (keskustelu) 1. helmikuuta 2016 kello 22.16 (EET)

Noh, en ollut tietoinen asiasta, että ko. luokasta on ennenkin ollut puhetta. Kieltämättä muuntohuume käsitteenä on hieman kiistanalainen, onhan heroiinikin periaatteessa muuntohuume, vaikkei sitä nykyisin sellaiseksi varsinaisesti määritellä. --Styroks (keskustelu) 1. helmikuuta 2016 kello 22.36 (EET)

Termiä käytetään nykyään täysin mielivaltaisesti myös vanhemmista synteettisistä huumausaineista, jotka olivat huumausainekäytössä jo ennen kuin keksittiin alkaa puhua design huumeista tai muista aiemmista synonyymeistä. Jos termille ei ole mitään järkevää määritelmää, ehdotan että luokka poistetaan, koska siihen voisi mielivaltaisesti lisätä mitä milloinkin.--Custoo (keskustelu) 23. helmikuuta 2016 kello 07.42 (EET)

Joo, samaa mieltä. Poistetaan koko luokka. --Styroks (keskustelu) 23. helmikuuta 2016 kello 12.01 (EET)

En tiedä, kuka käyttää "mielivaltaisesti", media ehkä voi sensationalisoida termiä, mutta muuntohuume on kyllä ihan viranomaisten käyttämä ja hyödyllinen määritelmä monille aineille jotka ovat joko poistuneet lääketieteellisestä käytöstä tai eivät ole siellä koskaan olleetkaan, vaan kokeellisia tai täysin uusia muunnoksia, kuten termi viittaa, vanhoista lääkeaineista. Termi joka on viranomaisten käyttämä ei voi olla "uutta tutkimusta", eteenkään kun termin kytkee kontekstiin jossa muuntohuume on lisätty Sosiaali- ja terveysministeriön toimesta huumausainelistalle, joka on täysin virallinen ja lainvoimainen työkalu, suunniteltu nimenomaan muuntohuumeiden maahantuonnin tyrehdyttämiseen. Kummalisia käsityksiä teillä, täytyy sanoa. thl:muuntohuumeet--F1862B (keskustelu) 14. syyskuuta 2020 kello 08.45 (EEST)

Suomen lainsäädännössä ei ole muuntohuumeita. Huumausainelaki tunnistaa kolmenlaisia aineita: huumausaineita (jotka on lueteltu valtioneuvoston asetuksessa huumausaineina pidettävistä aineista, valmisteista ja kasveista), kuluttajamarkkinoilta kiellettyjä psykoaktiivisia aineita (jotka on lueteltu valtioneuvoston asetuksessa kuluttajamarkkinoilta kielletyistä psykoaktiivisista aineista ja huumausaineiden lähtöaineita (jotka on lueteltu EU-asetuksissa, joiden nimet löytyy huumausainelain 3§ kohdista 2 ja 3). Muuntohuume ei ole termi, jota käytetään Suomen lainsäädännössä, se on epämääräinen puhekielinen termi.

Viittaat THL:n sivulle, jossa sanotaan "Uudet psykoaktiiviset aineet, eli niin sanotut muuntohuumeet". Kuten Wikipedian Muuntohuume-artikkelista voi lukea uudet psykoaktiiviset aineet eli NPS-aineet ovat Euroopan huumeseurantakeskus (EMCDDA) ja YK:n huumevirasto (UNODC) määritelleet psykoaktiivisiksi aineiksi, jotka eivät kuulu YK:n huumausainesopimuksiin. THL:n artikkeli loppuu sanoihin "periaatteessa sanalla muuntohuume tarkoitetaan sillä hetkellä valvonnan ulkopuolella olevia aineita". Jos luokitus perustuu lainsäädäntöön niin perustuuko se Suomen lainsäädäntöön vaiko YK:n sopimukseen? Kumman tahansa noista valitsee, niin kuka ja millä mandaatilla voi sanoa, että tämä on muuntohuumeelle parempi määritelmä, kuin se toinen vaihtoehto? Varmastikin sille tulisi olla myös lähde.--Custoo (keskustelu) 14. lokakuuta 2020 kello 01.27 (EEST)

F1862B olet alkanut lisäämään artikkeleita tähän luokkaan, joka on jo kahdesti aiemmin poistettu. Mitkä kriteerit asetat tähän luokaan kuulumiselle? Tarkoitan että, millä perusteella tai perusteilla jokin aine kuuluu tai ei kuulu muuntohuumeisiin?--Custoo (keskustelu) 14. lokakuuta 2020 kello 00.21 (EEST)

Vastauksena Custoon tiedusteluun lainsäädännöstä; jos siitä olisi laki, ne eivät olisi "muuntohuumeita", vai mitä? Ymmärtänet kuitenkin sen verran että käsite tarkoittaa kirjaimellisesti "aineita jotka eivät virallisesti ole huumeita"? Siitä termi tulee. Ymmärtämätkö, Käyttäjä:Custoo mikä pointti viranomaisten käyttämällä "muuntohuume"-termillä on? Ja mitä tarkoitat "toisella vaihtoehdolla"? En ole luonut kategoriaa uudelleen, koska täällä näyttää olevan jotain kummallista semantikointia asiasta. --F1862B (keskustelu) 19. lokakuuta 2020 kello 04.25 (EEST)

Rautalangasta vääntäen, jos tämä ei todella muuten mene perille. Huume on huume. Laki määrittelee, mikä on huume. Näin ollen, "muuntohuume" on jotain, mitä laki ei tietenkään määrittele, koska jos se määrittelisi, se olisi määritelty huumeeksi, ei muuntohuumeeksi. Muuntohuumeiden myyjien koko bisnesidea on myydä ainetta jota ei virallisesti ole kielletty. Ymmärrätkö tämän, Custoo? --F1862B (keskustelu) 19. lokakuuta 2020 kello 04.30 (EEST)

Termistö

Olisiko järkevämpi muuttaa käytettävä "muuntohuume"-termi neutraalimmaksi "design-päihteeksi". Muuntohuume on terminä vahvasti asenteellinen ja indikoi yhdisteen olevan lailla säädelty huumausaine ja kyseessä ovat yhdisteet jotka eivät ole lailla säädeltyjä ennenkuin varmasti luokitellaan huumeiksi. Päihteenä voi käyttää huumeiden lisäksi myös vaikka bensaa tai kusen ja paskan fermentointituotetta (tjeu "jenkem"). On myös tilanteita, jossa tutkijan tarvitsisi käyttää jotain tiettyä huumausainetta in-vitro -tutkimuksessa, mutta lupaproseduurin ollessa järkyttävän raskas, päädytäänkin tekemään uusi yhdiste. Silloin on täysin eri asia, että yhdiste olisi suunniteltu myöhemmin päihteenä käytettäväksi tai muuhun kuin tutkimuskäyttöön. Lisäksi: jos tarkoituksenani olisi suunnitella nimenomaisesti päihde jonka tarkoitus olisi mieluusti olla lainsäädännön ulottumattomissa, tahtoisin sitä kutsuttavan design-päihteeksi muuntohuumeen sijaan.

Eli ehdotus on muuttaa koko artikkeli "design-päihteeksi" viitata muuntohuumeella ja tutkimuskemikaalilla siihen. Olen muuttanut termit neutraaleiksi ja täsmentänyt aineiden määrityksiä yms. Kyseenalaistin artikkelin neutraaliuden. Sinällään se saa toki jäädäkin siihen, koska kysymys on nimenomaisesti yleisesti käyettävästä asenteellisesta termistä ja wikipedian tulisi antaa puolueetonta tietoa.

Siistisitkö ystävällisesti kielenkäyttöäsi? --Styroks (keskustelu) 15. huhtikuuta 2016 kello 10.42 (EEST)

Muuntohuume on viranomaispäätöksissä ja lainsäädännössä käytetty sekä median laajalti käyttämä suomenkielinen termi ja siksi ihan hyvä valinta artikkelin nimenä (esim. Ylen haku, HS:n haku). Suomen kielessä designer-päihde sen sijaan kuulostaa omaan korvaani ainakin hieman myynninedistämistarkoituksessa käytetyltä termiltä, joskin sitä käytetään myös rinnakkaisterminä muuntohuumeelle (esim. Ulrich Tacke, Bjørnar den Hollander, Kaarlo Simojoki, Esa R. Korpi, Katja Pihlainen ja Hannu Alho: Muunto- eli designhuumeet Suomessa (Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, 2011; 127 (19), s. 2027–36, duodecimlehti.fi)).

EU:n seurantavirasto ja termistö näyttää käyttävän usein englanninkielistä termiä uusi psykoaktiivisesti vaikuttava aine (New Psychoactive Substances, NPS; esim. Action on new drugs ja EU Drug Markets Report 2016. In-depth Analysis (pdf; sivut 141-151; julkaisija: European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction (EMCDDA) ja Europol)), tämän määritelmä poikkeaa kuitenkin suomalaisen lainsäädännön muuntohuume -termistä. Kansainvälisesti aine pysyy NPS:nä vielä, vaikka se kielletään (muutetaan laittomaksi) yksittäisissä EU-maissa, ja vaikka koko EU:ssa. Kun aine päätyy YK:n liki maailmanlaajuiselle listalle, NPS-nimitys vaihtuu huumeeksi (59th Commission on Narcotic Drugs, 14–22 March 2016, Vienna). Näin on käynyt esimerkiksi mefedronille, joka ei ole enää NPS (vrt. esim. video edellisessä linkissä). Kansallisesessa lainsäädännössä ja termistössä (esimerkiksi Suomessa) osa vaaralliseksi katsotuista aiemmista muuntohuumeista on pyritty siirtämään huumeiden luokkaan ilman, että niillä olisi kansainvälistä huumestatusta Irina Vähäsarja: Lisää aineita ehdotetaan huumeiksi (HS, 6.2.2013), Joonas Laitinen: Helsingissä ennätyksellisen paljon huumerikoksia – ”kannabista poltetaan aiempaa avoimemmin” (HS, 22.3.2016). Toisaalta YK:llakin on kokous ensi viikolla aiheesta (United Nations General Assembly Special Session (UNGASS) on drugs 2016, 19.-21.4.2016) --Paju (keskustelu) 16. huhtikuuta 2016 kello 02.36 (EEST)

Artikkelin parantaminen

Artikkelissa on mallinetoteemin mukaan paljon ongelmia:

1. Termiä "muuntohuume" pidetään asenteellisena
2. Artikkelissa on pitkät pätkät tekstiä ilman ensimmäistäkään lähdettä
3. "Kansantajuistettava, muutenkin sekavaa tekstiä ja sisältää selvästi uutta tutkimusta ilman lähteitä"

Kokosi Htm (keskustelu) 16. huhtikuuta 2016 kello 13.03 (EEST)

Olen pyytänyt termien käytöstä kielitoimistolta julkisen kannanoton. Jäämme odottamaan. --84.230.41.4 16. huhtikuuta 2016 kello 18.51 (EEST) Tuntematon

Onko tässä enää syytä pitää tuota mainintaa liioista korjausmallineista, kun korjausmallineita on enää vain yksi? --Styroks (keskustelu) 11. toukokuuta 2016 kello 13.26 (EEST)

Voisin tässä huomauttaa ettei alustuksen määritelmille ole minkäänlaisia lähteitä. 5.4.2016 päivätyssä versiossa lähteitä määritelmille vielä oli, ennen kuin 84.230.2.221 aloitti projektinsa. Artikkeli oli tuolloin muutenkin kansantajuisempi. Kannattaisi ehkä vertailla tuohon vanhempaan versioon, että kuinka olennaista on yksityiskohtaisesti avata lainsäätämisen tai kemian prosesseja. En ole ollenkaan varma miten oleellista tietoa muuntohuumeilmiön kannalta koko Oikeuskäytöntö kappale on. Varmaan jokaisen rikosoikeuteen liittyvän artikkelin voisi halutessaan täyttää tuollaisella prosessien kuvailulla, mutta mikä sen merkitys olisi? Myös Lainsäädäntö ja sen historia -kappale on ihan sekasotkua ja siellä on lähteistämätöntä kemian ja farmakologian pohdintaa seassa. --Custoo (keskustelu) 2. kesäkuuta 2016 kello 10.06 (EEST)

Mielestäni jonkun pitäisi kirjoittaa koko artikkeli kokonaan uusiksi, tai sitten palauttaa siihen mitä se oli ennen kuin tämä sankari aloitti projektinsa. Hän ei ole tehnyt mitään hyödyllistä, ainoastaan tehnyt artikkelista sekavamman. Ja mitä tyypin kanssa on yritetty keskustelua käydä, ei ole tuntunut sisäistävän OLLENKAAN Wikipedian käytäntöjä. --Styroks (keskustelu) 2. kesäkuuta 2016 kello 11.31 (EEST)

Jos ei tule eriäviä mielipiteitä, olisin itsekin valmis palauttamaan tuon parin kuukauden takaisen version ja katsoa sen pohjalta oliko tässä nykyisessä versiossa jotain mitä siihen olisi voinut lisätä. En itsekään pidä muuntohuume-termistä, mutta se nyt vaan on tällä hetkellä arkikieleen vakiintunut sana. Muutosta siihen lienee turha hakea Wikipedian kautta.--Custoo (keskustelu) 2. kesäkuuta 2016 kello 12.58 (EEST)

Ehdotan että asiasta äänestettäisiin. Itse kannatan palauttamista siihen pisteeseen josta nyt on ollut puhetta. --Styroks (keskustelu) 5. kesäkuuta 2016 kello 02.31 (EEST)

Termistö

Olen saanut sähköpostia kielitoimistosta koskien artikkelin termistön märittelyä (suora copypaste määritelmistä):

Sanoja muuntohuume eli design-huume, design-päihde ja tutkimuskemikaali käytetään varmasti vaihtelevasti ja epätarkasti. Toisaalta niiden käyttöalat myös menevät ilmeisesti osittain päällekkäin. Kielitoimiston on vaikea antaa mitään "virallista suositusta" siitä, miten näitä sanoja pitäisi käyttää.

Kielen näkökulmasta katsottuna näille sanoille ei voi antaa selvästi niitä tehtäviä ja käyttörajoituksia, jotka viestisi jaottelussa on esitetty. Tutkimuskemikaali-sanan merkityksen voisi kyllä ajatella olevan - itse sanan perusteella ­- selvä eli mikä tahansa tutkimuksessa käytetty kemikaali, vaikutuksista riippumatta. Kun tällaisista aineista kuitenkin jotkin on saatettu myöhemmin luokitella huumeiksi (kuten mainitset), tässäkin sanan käytön rajat voivat joskus ymmärrettävästi hämärtyä.

Sanojen design-päihde ja design-huume erottaminen kuvatulla tavalla on jo vaikeampaa. Yleiskielen näkökulmasta huumeetkin ovat päihteitä, joten tällaista merkityseroa on vaikea tehdä. Vaikea olisi myöskään tietää, milloin aine on "täydellä varmuudella tehty korvaamaan jokin tietty kielletty huumausaine" ja milloin taas ainetta "käytetään päihteenä humalatilan saavuttamiseksi riippumatta siitä, onko se suunniteltu ja valmistettu vaikuttamaan olemassa olevan luvanvaraisuuden tai laittomuuden kiertämiseksi", ja valita termi tällä perusteella. (Käsittääkseni näitä vastaa esimerkiksi englannissa vain yksi käsite eli "designer drug".)

Juridisesti huumeita ovat huumausainelainsäädännön tarkoittamat aineet. Yleiskielen kannalta sanankäytön rajat eivät ole yhtä tiukkoja. "Design-päihde" ja "design-huume" eivät ole myöskään riittävän selkeästi erottavia termejä osoittamaan "laillisuutta" ja "laittomuutta".

Kielitoimiston sanakirjassa näistä sanoista on mukana vain muuntohuume eli designhuume, ja se on selitetty seuraavasti: muuntohuume huumeeksi muunnettu t. huumekäytössä yleistynyt lääkevalmiste, designhuume.

Yleiskieli eli standardikieli on normitettu, sanastoltaan yleispätevä ja perussävyltään neutraali kielimuoto, jota käytetään kirjallisesti ja suullisesti julkisissa yhteyksissä. Muuntohuume on taas äärimmäisen asenteellinen, ei-neutraali. Kielitoimisto on myös tietoinen, että sanakirjamääritelmässä käytetty termi "lääkevalmiste" on harhaanjohtava. Sekin on juridisesti lääkelain 4 §:ssä määritelty käsite.

Edellä olevan perusteella, artikkelin määritelmät ovat valideja. Juridiikkaan perehtyneen kemistin/farmakologin näkökannasta ne ovat myös täsmällisesti kielen näkökulmasta johdetut. Siksi ehdotan äänestystä määritelmien säilyttämisestä. Olen myös pyytänyt kirjeenvaihdon anonymisointia ja julkaisua kielitoimiston sivulla.

Säilytettävä –84.231.54.191 25. huhtikuuta 2016 kello 14.05 (EEST)

Mikä osa tässä nyt on suoraa copypastea siitä sähköpostista ja mikä ei? On näemmä teksti tässä keskustelussa muuttunut alkuperäisestä. --Styroks (keskustelu) 25. huhtikuuta 2016 kello 15.15 (EEST)

Blockquote -osa. Korjattu. --84.231.54.191 25. huhtikuuta 2016 kello 15.19 (EEST)

Lääketieteen sanastolautakunta ottaa kantaan termistöön viimeistään 18.5.2016 pidettävässä kokouksessa --84.231.54.191 26. huhtikuuta 2016 kello 12.03 (EEST)

Ja lähteeksi kelpaa vaan netissä julkaistu virallinen lausunto lopputuloksesta, ei mikään quote lausunnosta. --Styroks (keskustelu) 26. huhtikuuta 2016 kello 16.58 (EEST)

Juuri näin, virallista julkista lausuntoa tässä nimenomaisesti haetaan --84.231.54.191 26. huhtikuuta 2016 kello 18.10 (EEST)

Milloinhan julkaisevat kantansa?--Custoo (keskustelu) 31. toukokuuta 2016 kello 15.53 (EEST)

Muuntohuumelistan poisto?

Minkä takia esimerkit muuntohuumeista piti poistaa? Minkä takia tässä sitten on kuvia muuntohuumeista ja niitä ei poistettu? --Styroks (keskustelu) 22. toukokuuta 2016 kello 14.12 (EEST)

Mitkä olisivat ne perusteet, joilla aineita luokiteltaisiin muuntohuumeiksi, niin ettei luokittelu olisi uutta tutkimusta? Sama pätenee sekä kuviin, että tekstimuotoon. Eipä nuo kuvat välttämättä kauheasti lisäarvoa tuo. Siltä näyttävät, mitä huumeilta voi odottaa.--Custoo (keskustelu) 22. toukokuuta 2016 kello 21.09 (EEST)

Tekee listan aineista jotka ovat olleet tunnettuja muuntohuumeina niin ongelmaa ei ole ja lähteitäkin löytyy. Esim. en-wikin artikkelissa on aika kattavasti listattu noita eri vuosikymmeniltä. --Seegge^sup? 2. kesäkuuta 2016 kello 02.23 (EEST)

Ensimmäisen lauseen ehdotus on toimiva. En kuitenkaan vetäisi yhtäläisyysmerkkiä design huumeen ja muuntohuumeen välille. Design huumeena on puhuttu mm. ekstaasista, gammasta ja lakasta,[3] mutta olisi hieman omituista puhua niistä muuntohuumeina. Siinä missä nekin ovat olleet markkinoille tullessaan lainsäädännön ulkopuolella, on vanhemmissa uusissa huumeissa ollut pointtina myös täysin uudenlainen vaikutusmekanismi, eli ne eivät ole ensisijaisesti olleet vanhojen huumeiden laillisia jäljitteliöitä. Muuntohuume on THL:ssä 2010-lukulaista ilmiötä varten keksitty termi, eikä se mene yksi yhteen vanhempien tai muualla maailmassa käytettyjen termien kanssa.--Custoo (keskustelu) 2. kesäkuuta 2016 kello 09.00 (EEST)

Äänestys artikkelin palauttamisesta tiettyyn pisteeseen

Ehdotan äänestystä artikkelin palauttamista pisteeseen: [[4]] joka on piste jonka jälkeen käyttäjä: 84.230.2.221 (pelkällä ip:llä) aloitti massiivisen projektinsa artikkelin "parantamiseksi" saaden sen vain äärimmäisen sekavaksi, lähinnä mielipidekirjoitusta ja täysin uutta tutkimusta ja hatusta vedettyjä sanoja sisältäväksi sillisalaatiksi vailla minkäänlaista kansantajuisuutta, saati ensimmäistäkään lähdettä. --Styroks (keskustelu) 2. heinäkuuta 2016 kello 06.17 (EEST)

Kannatan --Styroks (keskustelu) 2. heinäkuuta 2016 kello 06.18 (EEST)

Osa noista muutoksista on säilyttämisen arvoisia.. sanoisin että rohkea muokkaus on parempi ratkaisu kuin vanhan version palauttaminen. --Seegge^sup? 3. heinäkuuta 2016 kello 03.14 (EEST)

Kannatan palauttamista. Palautettuun versioon voi kirjoittaa uudestaan nykyisessä versiossa olevia säilyttämisen arvoisia asioita.--Custoo (keskustelu) 3. heinäkuuta 2016 kello 20.57 (EEST)

Äänet kaks vastaan yks, siis palautetaan? --Styroks (keskustelu) 27. heinäkuuta 2016 kello 19.15 (EEST)

Palautin, yritin paikoiteillen yksinkertaistaa kieltä ja lisäsin keskustelusivulla esiin tulleita täsmennyksiä.--Custoo (keskustelu) 28. heinäkuuta 2016 kello 20.07 (EEST)

Lähdepyyntö

Käykös Erowid tai muut vastaavat palstat lähdemateriaaliksi, kun lähdettä on pyydetty artikkelin lopussa olevalle maininnalle 25I-NBOMe:n aiheuttamista kuolemantapauksista jo ns. normaaleina käyttöannoksina? Sieltä tämä tieto nimittäin on peräisin. Jos saataisiin kaikkiin lähteet, artikkeli olisi hyvin lähteistetty ja voitaisiin ehdottaa lupaavaksi artikkeliksi. --Styroks (keskustelu) 28. heinäkuuta 2016 kello 21.25 (EEST)

Mielestäni arvioitava tapauskohtaisesti, koska Erowidissä on sekä toimitettua (joskus lähteistettyä, joskus ei) sisältöä, että sivuston vierailijoiden tuottamaa sisältöä. Jälkimmäinen ei varmastikaan sovi lähteeksi, mutta toimitettu sisältö voi toisinaan olla laadukasta.--Custoo (keskustelu) 28. heinäkuuta 2016 kello 21.49 (EEST)

Muistaakseni oli jossain jenkkiläisissä nettiuutisissa ihan artikkeli että joku oli menettänyt henkensä alta milligramman N-Bomb -satsilla. Täytyy etsiä. --Styroks (keskustelu) 28. heinäkuuta 2016 kello 21.53 (EEST)

En:wikipedian 25I-NBOMe-artikkelissa kirjoitetaan useista kuolemantapauksista, mutta ei mainita annoksia. Varmaan voi vähintään kertoa että kuolemantapauksia on ja kirjoittaa niistä tarkemmin aineen omaan artikkeliin?--Custoo (keskustelu) 28. heinäkuuta 2016 kello 21.56 (EEST)

Kyllä varmaan olis syytä, täytyy perehtyä asiaan tarkemmin. --Styroks (keskustelu) 28. heinäkuuta 2016 kello 23.08 (EEST)

Ei ihmiskäyttöön -merkintä

EnWikissä on tollasta tekstiä lähteen kanssa: Combined with labeling that they are "not for human consumption", these descriptions are an attempt to skirt the Federal Analog Act which forbids drugs that are “substantially similar” to already classified drugs from being sold for human use. Miten tuon nyt suomentais? Lienee tärkeetä mainita täälläkin tuosta, tuossa mielestäni mainitaan että lakia pystytään kiertämään laittamalla esim. Esim. JWH-pusseihin ko. varoitusteksti. --Styroks (keskustelu) 9. elokuuta 2016 kello 13.06 (EEST)

Tuo olisi aika maaspesifiä, koska tuolla tavalla ei voi kiertää monen muun maan (esim. Suomen) lakia.--Custoo (keskustelu) 9. elokuuta 2016 kello 16.50 (EEST)