Keskustelu:Mittaaminen
Tämä artikkeli kuuluu Wikipedian tiedeprojektin aihepiiriin. Wikiprojekti pyrkii kehittämään ja ylläpitämään suosittuja tiede-aiheisia artikkeleita. | |
??
|
Tälle sivulle ei tehty laatuarviota. |
huippu
|
Tämä artikkeli on arvioitu wikiprojektin aihepiirissä äärimmäisen tärkeäksi artikkeliksi. |
Mittaamisen käsitteestä
[muokkaa wikitekstiä]Tiedän kyllä, että nykyisin yhä useammassa yhteydessä mittaamisen käsittettä käytetään myös kvalitatiivisista ominaisuuksista, joita voidaan "mitata" vain järjestys- tai peräti vain nominaaliasteikolla. Eikö tämä kuitenkin ole selvästi sanan merkityksen laajentamista alkuperäisestään? Alun perin sana liene viitannut selvästi nimenomaan kvantitatiivisiin, suhde- tai ainakin intervalliasteikolla mitattaviin suureisiin. Sellaisiin se edelleenkin rajoittuu useimmissa luonnontieteellisissä yhteyksissä, ja vain tämänlaatuisille suureille on määritelty yksiköitä esimerkiksi SI-järjestelmäss. (Itse asiassa joskus kaikkein suppeimmassa merkityksessä mittaamisella tarkoitetaan vain pituuden ja tilavuuden mittaamista, erotukseksi esimerkiksi punnitsemisesta). Mikäli kvalitatiivisten ominaisuuksien "mittaaminen" merkitsee käsitteen merkityksen tietoista laajentamista alkuperäistään, kuten ilmeisesti on asian laita,tämän pitäisi selvemmin käydä ilmi artikkelista, mieluiten jo johdantokappaleesta. Näin olikin laita taannoin muokkaamassani versiossa, mutta ei enää nykyisessä. Sepsaar kirjoitti muutoskommentiksi "Pikku lisäyksiä", mutta samalla hän myös poisti aloituskappaleesta kaiken, mikä viittasikin tällaiseen eroon sanan suppeamman ja laajemman merkityksen välillä. -KLS 13. tammikuuta 2011 kello 11.53 (EET)
- Artikkelia vaivaa näköjään lähes täydellinen viitteettömyys. Vaikka artikkelin lopussa onkin lueteltu neljä lähdettä, on vaikeaa tai mahdotonta arvioida, mitkä tulkinnat ovat peräisin jostakin näistä lähteistä, ja mitkä ovat muokkaajien omaa tulkintaa. Omaan silmääni pisti jo pikavilkaisulla erikoinen maininta logaritmisesta asteikosta "ordinaaliasteikon erikoislajina". Kyllähän se nyt sentään on intervalliasteikko (jos alkuperäinen asteikko on suhdeasteikko, kuten sen täytyy olla jotta logaritmit ovat mielekkäitä). Mitenkähän tämmöinenkin tulkinta on artikkeliin päätynyt ja mistä? --Jmk 13. tammikuuta 2011 kello 12.06 (EET)
- Itse olin sinne yhden viitteen merkinnytkin, erään tilastotieteen oppikirjan, jossa mittaamisen käsitettä ja erityyppisiä mitta-asteikkoja käsiteltiin, mutta kun Sepsaar poisti sen kappaleen, sekin viite samalla hävisi. Logaritmisia asteikkoja siinä kirjassa sen sijaan ei edes käsitelty. Toki sellainen on tarkempi kuin pelkkä ordinaaliasteikko, mutta onko se kuitenkaan varsinaisessa merkityksessä intervalliasteikko? Käsittääkseni ei aivan, se on oma asteikkotyyppinsä, sillä siinä lukuarvo ei ole verrannollinen suureen arvon ja tietyn vertailukohdan erotukseen (kuten esimerkiksi lämpötila Celsius-asteikolla), vaan niiden suhteeseen. -KLS 13. tammikuuta 2011 kello 12.26 (EET)
- Kun suuretta X tarkastellaan "logaritmiasteikolla", niin itse asiassa silloin tarkastellaan uutta suuretta Y = log X, tai oikeammin Y = log (X/X0) missä X0 on tietty vertailukohta (esim. äänenpaineella usein käytetään vertailukohtana kutakuinkin kuulokynnystä vastaavaa tasoa 20 µPa). Tämän uuden suureen erotukset ovat hyvinmääriteltyjä, mielekkäitä lukuja eli uudella suureella on intervalliasteikko. (Toki nämä erotukset vastaavat alkuperäisen suureen X suhteita.) Määritelmäkysymys ehkä. Koko maininta voidaan jättää poiskin jos ei sitä ole jossain kunnon lähteessä. --Jmk 13. tammikuuta 2011 kello 13.08 (EET)