Keskustelu:Mikael Aleksandrovitš Romanov

Tsaari vai ei?

Mielipide: Mikael Aleksandrovitš OLI Venäjän viimeinen va. tsaari, koska hän EI VASTUSTANUT veljensä tsaari Nikolai II:n ilmoitusta siitä, että hänestä tulee tsaarin seuraaja. Mikael Aleksandrovitšin kannalta hänellä tuskin oli mahdollisuutta käydä neuvotteluja tsaarin kanssa asiasta. Laillisessa seuraannossa Venäjän lailliseksi katsottu hallitsijan seuraaja, Venäjän väliaikainen hallitus, minkä myös suomalaiset hyväksyivät maaliskuussa 1917 sai valtansa, ei Nikolai II:lta, vaan Mikael Aleksandrovitšilta.

Näin ollen olisi selkeintä kirjoittaa Mikael tsaariksi veljensä jälkeen hallitusvallan valtio-opillisen seuraannon perusteella, mistä on viralliset dokumentit ja jättää teoretisoiminen Mikael Aleksandrovitshin kieltäytymismahdollisuudesta tai hänen hallitusvaltansa laillistamisesta sikseen.

Historioitsijat tutkijaprofiilinsa nostamiseksi tekevät historiasta silppua. 1918:n tapahtumat olivat puhekielessä (puna)kapina, minkä jälkeen 1920-luvulla kehitettiin nimitys "vapaussota" ja SKPn piirissä "luokkasota". Vasta 1960-luvulla kehitettiin näkemys "kansalaissota" (civil war).

Lyhyesti sanottuna Venäjän porvarit ja liberaalit tekivät kapinan Nikolai II:a vastaan, mutta saivat valtansa Mikaelilta. Kommentin jätti 81.175.153.55 (keskustelu – muokkaukset).

Mielipide: Suuriruhtinas Aleksandrovits ei ollut Venäjän viimeinen keisari, koska ensinnäkään häntä ei koskaan kruunattu keisariksi, eli toisin sanoen hän ei missään vaiheessa ottanut vastaan keisarin/hallitsijan asemaa. Toisekseen, koska hän luopui kruunusta/hallitsijan asemasta, joskin pienellä viiveellä, mikä todennäköisesti johtui tuon aikaisesta hitaasta tiedonkulusta. Historiahan tuntee Suuriruhtinas Aleksandrovitsin miehenä, jolla ei ollut mitään kunnianhimoa tai kiinnostusta Romanovin suvun dynastian jatkuvuuteen, monaskiasta puhumattakaan. Näin ollen hänellä ei ollut mitään syytä edes harkita kruunun vastaanottamista.

Lisäksi, kuten kaikki tietävät, kruununperillinen (kruununprinssi/-prinsessa) ei tule edeltäjänsä kuoleman tai kruunusta luopumisen jälkeen automaattisesti hallitsijaksi, vaan vasta kun hänet kruunataan. Kommentin jätti 82.116.243.130 (keskustelu – muokkaukset).

Kuten kaikki tietävät, useimmissa monarkioissa kruununperillinen tulee automaattisesti hallitsijaksi edeltäjänsä kuoleman hetkellä. Euroopan nykyisistä monarkioista poikkeus on vain Belgia, jossa hallitsijuus syntyy vasta toteamistoimenpiteellä (parlamentissa). Kaikki muut eurooppalaiset maat saavat nykyäänkin uuden hallitsijan juuri sillä hetkellä kun edeltäjän hallituskausi päättyy. Yllä olevan kirjoittelijan näkemys on siis aivan vailla pohjaa ja perusttu ilmeiseen täydelliseen tietämättömyyteen, jolloin tietämättömyyden syvällä rintaäänellä on lausuttu mitä tuossa edeltävässä puheenvuorossa on lausuttu.

Edes Belgiassa mikään kruunaaminen ei ole hallitsijuuden edellytys. Muuten ja yleisesti, historiassa on ollut aika paljon hallitsijoita joita ei ole kruunattu tai ehditty kruunata vaikka tarkoitus oli ollut, ja silti heidän hallitsijuuttaan ei kiistetä yleensä. 88.195.248.164 29. marraskuuta 2013 kello 06.20 (EET)