Keskustelu:Mika Lehto (kirjailija)
Tämän artikkelin poistamista ehdotettiin, mutta poisto ei saanut vaadittavaa kannatusta. Poistoehdotuksen syy oli: Pitkään merkittävyyskeskustelussa, jossa mielipiteitä suuntaan jos toiseenkin (esim onko omakustannekirjailija vai ei). Katson parhaaksi tuoda äänestykseen. Artikkelin ehdottaminen poistettavaksi tällä syyllä uudelleen ei ole suotavaa ilman erityisiä syitä. |
Merkittävyys
[muokkaa wikitekstiä]Käsittely riippumattomissa lähteissä vähäistä. Teokset kustantanut Mediapinta, joka julkaisee pääasiassa omakustanteita ja harrastuskirjailijoiden tuotoksia [1]. Vrt. Sami Nygrén. – ComradeUranium (keskustelu) 7. tammikuuta 2018 kello 15.57 (EET)
- Hei, Mika Ilmari Lehto on julkaissut myös runokokoelman Taskuvaloa (2017) toisen kustantajan (kustannus Aarni) kautta. Hänen kirjallisuudestaan on useita lehtijuttuja ja arvosteluja mm. keskisuomalainen: (https://www.ksml.fi/kulttuuri/Kirja-arvio-Runo-on-juonikas-kuin-lapsen-leikki/1064458) Elämäntarina: (http://helkamariakinnunen.fi/files/Elaemaentarina-2015-03-vedos.pdf). Mika Ilmari Lehto kuuluu Keski-Suomen Kirjailijoihin, sekä on Suomen Maakuntakirjailijoiden johtokunnan jäsen. Saminygren (keskustelu) 7. tammikuuta 2018 kello 18.23 (EET)
Luokassa Suomalaiset kirjailijat on 2474 henkilöä. Kaikki eivät ole tietosanakirjassa yhtä merkittäviä. Poistot voi aloittaa vaikka tästä ei-päätoimisesta kirjailijasta. Wikipedian mukaan kustannus Aarni on pieni jyväskyläläinen markkinoinnissa kotiseutua korostava kustantamo, ja seutu onkin kustantamolla ja Mika Lehdolla sama. Lehdon ammatti on rakennusalan yrittäjä eikä kirjailijan urasta ole selviä näyttöjä. --Wähäwiisas (keskustelu) 8. tammikuuta 2018 kello 10.09 (EET)
- Päätoimisuushaan nyt ei ole kertakaikkiaan yhtään minkäänlainen kirjailijan merkittävyyden kriteeri eikä sillä voida sanoa kirjailijan mrerkittävyydestä kirjailijana yhtään mitään. Esim. Paavo Haavikko ja Erno Paasilinna ovat työskennelleet päätoimisesti kustannusjohtana ja Antti Tuuri pääyoimisesti kirjapainossa diplomi-insinöörinä kummatkiin ollessan jo julkaissesita kirjailijoita, ja Väinö Linna päätoimisesti Finlaysonin tehtaalla ja Lars Huldén päätoimisesti Helsingin yliopiston professorina. Jollain muulla perusteella voidaan tai ei voida määritellä merkittäväksi ta ei-merkittäväksi mutta aivan täysin varmasti ei tällä. Muut perusteet suuntaan tai toiseen jätään täysin vapaasti harkittaviksi.--Urjanhai (keskustelu) 8. tammikuuta 2018 kello 23.32 (EET)
- Suuntaviivojen mukaan Päätoimiset taiteilijat ovat pääsääntöisesti merkittäviä. Kukaan ei ole vielä väittänyt, ettei runoilija ole taiteilija. Lisäksi Vähäisissä näyttelyissä esillä ollut kuvataiteilija ei pääsääntöisesti ole merkittävä. Se rinnastuu vähäisissä kustantamoissa julkaisseeseen kirjailijaan. Jatkan niistä alla. --Wähäwiisas (keskustelu) 9. tammikuuta 2018 kello 10.25 (EET)
- Tuo tarkoittaa vain sitä, että automaattisesti merkittäviä ovat päätoimiset ja että muut katsotaan erikseen. Ja mikä olikaan tuon "rinnastumisen" lähde? Merkittävää kirjallisuutta voivat nykyään julkaista myös "pienet" kustantamot, niin kuin jokainen kauno- ja tietokirjallisuuden lukija tietää. Voi olla, että suuri kustantamo saattaa voida taata merkittävyyden automaattiseti, mutta se ei vielä tee pienen kustantamon kautta julkaisuutta automaattisesti ei-merkittäväksi, vaan merkittävyys voidaan tai ei voida kyetä osoittamaan muilla perusteilla. Kysymys siis on siitä, onko näitä muita riittäviä perusteuita esitetty vai ei. --Urjanhai (keskustelu) 9. tammikuuta 2018 kello 11.26 (EET)
- Rinnastumisen peruste on tavanomainen logiikka, ei lähde. Muuten olen kanssasi samaa mieltä, että julkaisu pienen kustantamon kautta ei merkitse automaattisesti mitään, toisin kuin alla väitetään. --Wähäwiisas (keskustelu) 9. tammikuuta 2018 kello 11.46 (EET)
Uusin kirja on kustantajan kautta, joten merkittävä per Wikipedia:Poistokäytäntö/Suuntaviivoja. Lisäksi merkittävä per laajasti aiheesta riippumattomissa luotettavissa lähteissä.
- Mirja Laukka-Kiikkala: Sateenkaaren väreissä. Saarijärveläinen, 18.3.2015, s. 12.
- Anne Mietala: Rakennusmies maalaa runoja sateenkaaren väreillä. Viispiikkinen, 19.3.2015. Keskisuomalainen.
- Kati Tuomi-Ahonen: Raksamiehen runoissa on mustaa huumoria. Saarijärveläinen, 14.8.2013, s. 4.
- Kirjailija Mika lehto. Rovinssi, 2/2015.
- Teppo Kulmala: Kirja-arvio: Runo on juonikas kuin lapsen leikki. Keskisuomalainen, 03.11.2017. Artikkelin verkkoversio.
- Lotta Tammelin: Rakennusalan yrittäjä kirjoittaa runoja rakennusalan rankasta huumorista – ”Runous voi olla raakaa ja julmaa”. Yrittäjät, 01.04.2015. Artikkelin verkkoversio.
Noi muut löytyy lehtileikkeinä täältä. --Zache (keskustelu) 8. tammikuuta 2018 kello 15.12 (EET)
- Suuntaviivojen mukaan Tunnetun kustannusyhtiön kautta julkaisseet kirjailijat ovat merkittäviä. Se ei tarkoita mitä tahansa kustannusyhtiötä. Nyt on kyse omakustanne- ja harrastuskustantamosta sekä 4 vuotta toimineesta pienkustantamosta, joka ei ole tunnettu sillä tavoin kuin suuntaviivoissa mainitut Gummerus, Weilin+Göös jne. --Wähäwiisas (keskustelu) 9. tammikuuta 2018 kello 10.25 (EET)
- Juurikin näin. Koska Wikipediassa on kriteerit, noudatetaan niitä. Omakustannekirjailijaksi pääsee, kun maksaa itse, eikä tasoa valvota. Kukaan ei lähetä käsikirjoitusta takaisin eikä sano: huono, huono, huono. Kirjoittaminen on hyvä ja hauska harrastus, kuten Wikipediasta näkee. On kiva kun oma tekstit saa julkaistua. --Typotus (keskustelu) 9. tammikuuta 2018 kello 10.50 (EET)
- Pointti kai tässä on se, että henkilö ei ole omakustannekirjailija. Ylipäätänsä tuossa ideana on ollut se, että kirjan pitäisi olla mennyt kustannustoimituksen läpi eli kirjan pitäisi olla ollut ammattimaisesti tehty. Ei haettua asia ei ole ollut siinä, että kustantamolla olisi ollut pitkää ikää, taloudellista suuruutta jne vaan, että sillä on riittävä asiantuntemus sisällön valitsijana jolloin wikipedistien ei tarvitse asiaa pohtia. --Zache (keskustelu) 9. tammikuuta 2018 kello 11.22 (EET)
- Pointtina suuntaviivoissa on ollut se, että tietyn (korkean) kynnyksen ylittävät kirjailijat on voitu katsoa merkittäviksi, ettei jokaisesta tarvitsisi erikseen keskustella. Myöhemmin suuntaviivoja on pyritty tulkitsemaan niin, että niillä voitaisiin kuitata aihe jos toinenkin. Se on johtanut inflaatioon, jossa kaikkien teosten tekijät yritetään nähdä automaattisesti merkittävinä aiheina. On luonnollista, että vasta 4 vuotta toiminut kustantamo ei mitenkään ole samalla tavoin tunnettu kuin joku vanhempi kustantamo. Eihän sitä edes ollut olemassa, kun suuntaviivoista on äänestetty. Silloin tuskin voitiin kuvitella, että tietosanakirjassa on kohta 2474 merkittävää kirjailijaa jo yhdestä maasta. --Wähäwiisas (keskustelu) 9. tammikuuta 2018 kello 11.46 (EET)
- Kustantamoiden toiminnalle ei tietääkseni ole aikarajaa. Jos ne alkavat julkaista heti merkittäviä kirjoja (ei-omakustanteita), ne ovat merkittäviä. Minun muistini yltää sellaiseen kuin Teos, jonka perustajat olivat alan merkittäviä tekijöitä. Se oli luultavast heti merkittävä. Omakustannekustantajat eivät ole merkittäviä, vaikka niiden rajaa voi olla vaikea vetää, koska ne väittävät kustantavansa myös täyskustannettuja kirjoja. Mutta kukapa sen tietää mitä siellä sopimuspapereissa lukee. Tämä on kuitenkin omakustannekirjailija, ja siksi pois. --Typotus (keskustelu) 9. tammikuuta 2018 kello 13.37 (EET)
- Ensinnäkin hän ei tosiaan näytä olevan omakustannekirjailija, kuten Zachekin jo totesi. Esim. Mediapinta sanoo omakustanteista yksiselitteisesti: "Valmiin kirjan jakelu ja markkinointi ovat sinun vastuullasi". Kustantajat kuitenkin selvästi markkinoivat ja jakelevat Mika Lehdon teoksia ([2],[3],[4]). Toiseksi, merkittävyyden kriteerinä ei suinkaan ole kustannussopimusten tyyppi, vaan aiheen käsittely riippumattomissa lähteissä. Lehtoa ja hänen teoksiaan on näköjään käsitelty riittävän laajasti. ¬Antilope 9. tammikuuta 2018 kello 14.27 (EET)
- Mediapinta ilmoittaa sivuillaan hoitavansa kirjan markkinoinnin, kunhan kirjailija itse ostaa sitä 85 kappaletta: [5] Mediapintaa ei siten voi käyttää ulkopuolisena lähteenä kirjailijan merkittävyydestä. Kyse ei ole ulkopuolisesta arvioista kirjailijan taidoista, tekstin ansioista tms. Kyse on liikesopimuksesta, jossa kirjailija maksaa Mediapinnalle tuotanto- ja markkinointipalvelusta. Suuntaviivoissa wikipedistit ovat halunneet luoda kynnyksen, jonka ylityttyä kirjailijasta ainakin voidaan kirjoittaa. Ei sillä ole haluttu käytännössä sallia kuka tahansa kirjailija mistä tahansa kustantamosta millä tahansa sopimuksella. Huomattavan laajaa käsittelyä ulkopuolisissa lähteissä ei ole esitetty. On esitetty muutama otsikko paikallislehdestä/maakuntalehdestä, yksi yrittäjien lehdestä ja yksi yhdistyksen lehdestä. Tämä ei ole kirjallisuuden alalla vielä huomattavan laajaa käsittelyä. --Wähäwiisas (keskustelu) 9. tammikuuta 2018 kello 16.10 (EET)
- Olen huomannut että täällä on muutamia käyttäjiä, jotka haluaisivat tänne kaiken mitä ihmiset ymmärtää tyrkyttää. Zache, miksi et halua pitää yllä laadukasta tietosanakirjaa? --Typotus (keskustelu) 9. tammikuuta 2018 kello 10.50 (EET)
- Filosofisena vastauksena: Minusta aihealueiden sisällöllinen kattavuus sisältyy laadun määritelmään ja on eduksi Wikipedialle. Toiseksi minusta parempi tapa päästä laatuun on sisältöön liittyvien porkkanoiden kautta kuin kepin avulla. Jatkot sekalaista kahvihuoneeseen, koska tämä on offtopikkia merkittävyyskeskustelun kannalta. --Zache (keskustelu) 9. tammikuuta 2018 kello 11.22 (EET)
- En ole sanonut tämän artikkelin poistosta tai säilyttämisestä yhtään mitään vaan ainoastaan yllä esitetyistä perusteista. Muita perusteita voi olla tai olla olematta suuntaan tai toiseen. Esim. tuo argumentointi päätoimisuudesta yllä oli selkeästi kokonaan väärinymmärrykseen perustuva, ja siksi virheellinen, niin kuin selvästi yllä osoitin. Asiallisilla perusteilla voidaan esimerkiksi tämän artikkelin tapauksessa joko päätyä poistoon tai olla päätymättä. --Urjanhai (keskustelu) 9. tammikuuta 2018 kello 11.35 (EET)
- Argumentointi päätoimisuudesta perustui harkintaan. Poistot voi aloittaa vaikka ei-päätoimisista kirjailijoista. Tässä ei ole mitään väärinymmärrystä, vaan se on mielipide. Urjanhai voisi ilmoittaa oman mielipiteensä, aloittaisiko hän poistot sitten päätoimisista kirjailijoista, poistaisiko muilla kriteereillä vai ei ollenkaan. --Wähäwiisas (keskustelu) 9. tammikuuta 2018 kello 15.49 (EET)
- Suomessa on päätoimisia kirjailijoita yhden-kahden käden sormin laskettava määrä. Samoin päätoimisia muusikoita on harvassa, silti heistä on artikkeleita. Monet Wikipediassa olevat oikeatkin näyttelijät tekevät leipänsä eteen muuta, koska koulutetullekaan ammattinäyttelijälle ei riitä töitä. Kriteerit ovat muualla. Mutta jos Mediapinta maksattaa tuotantokulut kirjoittajalla, kirja on omakustannuskirja. --Typotus (keskustelu) 9. tammikuuta 2018 kello 16.16 (EET)