Keskustelu:Mika Kivelä

Merkittävyysarviointi 26.02.2010

Runokokoelmat ovat omakustanteita, esim. [1]. --Hrrkrr31 26. helmikuuta 2010 kello 00.25 (EET)

Runokokoelmat ovat omakustanteita. Tekstissähän mainitaan nimenomaan, että Kivelä on julkaissut kirjat. Mika Kivelä on Suomen Kirjalijaliiton jäsen. Kirjaililiiton jäseneksi hyväksyminen edellyttää, että hakija on julkaissut sellaisia suomenkielisiä, taiteellisesti korkeatasoisia teoksia, että häntä niiden perusteella voidaan pitää kirjailijana.http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Kirjailijaliitto84.250.41.30 26. helmikuuta 2010 kello 09.50--Onlywent

Täältä on poistettu äänestyksellä jopa kilpailussa palkittu omakustannuskirjailija. Onko Kivelästä lehtijuttuja, arvosteluja, haastatteluja tms.? --Hrrkrr31 26. helmikuuta 2010 kello 09.57 (EET)

Vaski:n kirjailijaprofiili; Turun Sanomat: [2], [3], [4] ; Kiiltomadon arvostelu (2001, kirjoittaja Kari Levola on mm. kirjailijaliiton pj ja jonkinmoinen auktoriteetti); Unikankareen arvostelu (2006, Unikankare on Turkulainen vanha kulttuurinettilehti, joka kuuluu mm. kulttuurilehtien liittoon); Turun ylioppilaslehden juttu runo & rock:sta

Nuo löytyivät sen kummemmin hakematta ja varmaan riittänevät sen arvioimiseen että on mitä artikkeli sanookin. Vakiintunut runoilija ja on minusta merkittävä. --Zache 28. helmikuuta 2010 kello 09.35 (EET)

Vakiintuneita omakustannerunoilijoita on paljon, mutta omakustannerunoilijat eivät ole merkittäviä. Kannattaa lukea Kiiltomadon artikkeli, jossa Levola tuo esiin eräitä omakustanteiden ongelmia. Pahin ongelma on se että julkaisukynnys on yhtä matala kuin oman lompakon rahat. Wikipediaan on pidettävä laatukynnys, ja se laatukynnys on asiallinen kustantaja, jossa kustannustoimittaja arvioi laadun ja merkittävyyden. Jos Suomen kirjailijaliiton jäsenyys pitää paikkansa, se on kyllä ollut omituinen ratkaisu. Mutta sekään ei olisi kuitenkaan merkittävyysperuste. --Abc10 28. helmikuuta 2010 kello 10.55 (EET)

Suomen Kirjailijaliiton jäsenyys pitää paikkansa [5] ja milläköhän perusteella se on ollut omituinen ratkaisu? Kyse on teosten tasosta eli juuri siitä kuulutetusta laatukynnyksestä, ei julkaisuväylästä.--Onlywent

Levolan kirjoitus on 9 vuoden takaa. Ja jälleen; kaupalliset kustantajat on äärimmäisen huono kriteeri aloilla joissa ei ole taloudellista voittoa tiedossa ja runojen kohdalla se on äärimmäisen kapea porukka joiden kirjat tuottavat niin paljon rahaa jotta niitä kannattaa kustantaa. Nykyisen internetin ja ondemand painamisen aikana ei myöskään ole enää mitään pakkoa, että olisi kustantajaa samassa mielessä kuin ennen joten sikälikin se raja on menneestä maailmasta ja merkitys vähenemässä. Esimerkiksi Kiroileva Siili oli puhdas omakustanne ja suomen myydyin kirja samaan aikaan joten omakustanteena oleminen ei ole mikään pätevä vakioraja siitä että jokin olisi epämerkittävä. --Zache 28. helmikuuta 2010 kello 11.16 (EET)

Ja jos me halutaan pitää jotain laatukynnystä niin me voitaisiin aloittaa se meidän omien artikkeleiden laadusta. Me käytetään suunnattomasti aikaa sen arvioimiseen onko jokin vähän luettu aihe merkittävä ja sitten meidän omat paljon luetut artikkelit on ihan retuperällä. --Zache 28. helmikuuta 2010 kello 11.23 (EET)

Tavallaan ymmärrän näkemyksesi, sillä omakustanteenakin voi ilmestyä laatukynnyksen ylittävää kirjallisuutta. Mutta koska Wikipediassa ei käsittääkseni sitä arviointia voida tehdä, pitää luottaa ulkopuolisiin arvioijiin. Kirjallisuuden kohdalla sen arvioinnin takuumiehinä ovat kustannusyhtiöt. Jos taas katsotaan että kaikki digipainoista ulos tulleet painotuotteet ansaitsevat paikkansa Wikipediassa, asia pitää jollakin tavoin määritellä. Toistaiseksi itse kannatan useassa yhteydessä lausuttua periaatetta, että vakiintuneiden kustannusyhtiöiden kautta julkaistu kirjallisuus on ensyklopedisesti merkittävää. Kirjoittajan subjektiivinen arvio omasta laadustaan ei riitä.--Abc10 28. helmikuuta 2010 kello 13.23 (EET)

Meillä on suuntaviivoissa ennakkotapaus vastaavasta runoilijasta: Miikka Mutanen; Eli jos On demand kustantajana on Leevi Lehto niin runoilija on merkittävä, mutta jos runoilija julkaisee teoksiaan itse niin ei ole. Tässähän tapauksessa Kivelä on pidetty esimerkiksi Uninkankareen, Turun Sanomien, Kirjailijaliiton ja Turun kirjaston toimesta oikeana runoilijana joten ainoa ero näissä oikeastaan on, että Kivelä on julkaissut enemmän mutta ilman kustantajaa. --Zache 28. helmikuuta 2010 kello 23.37 (EET)

Miksi muuten täällä ei voitaisi tehdä arviointia siitä mikä ylittää wikipediaan soveltuvuuden kynnyksen? Tms poistoäänestykset ovat juuri tuollaista arviointia ja tunnettu kustantaja on rajana juuri siksi, että omakustanteet enimmäkseen hävisivät poistoäänestyksissä. --Zache 1. maaliskuuta 2010 kello 00.18 (EET)

Zachen löytämät linkit saavat minut kannattamaan merkittävyyttä. Tuollahan mm. kirjastonhoitajat sanovat että Kivelä "on tullut tunnetuksi". Levolan arvio myös kielii vakavasti otettavasta runoilijasta. Toivottavasti yhteisö on poistoäänestyksessä samaa mieltä, Uma Karman kohdalla ei ollut. --Hrrkrr31 28. helmikuuta 2010 kello 13.30 (EET)