Keskustelu:Miessaari

Artikkeli Miessaari on valittu lupaavaksi artikkeliksi.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
13.4.–19.4.2017	Ehdolla lupaavaksi artikkeliksi		Hyväksytty	(ikilinkki)
24.2.–17.3.2019	Ehdolla hyväksi artikkeliksi		Hylätty	(ikilinkki)

Lupaava artikkeli -ehdotus

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Olisiko artikkelissa riittävät perustiedot aiheesta? --Msaynevirta (k · m) 13. huhtikuuta 2017 kello 01.17 (EEST)

No kyllä olisi. --37.33.38.173 13. huhtikuuta 2017 kello 01.19 (EEST)

Väliotsikointia voisi siinä historian kantilta parannella. --Zuissii ^(Juttusille) 13. huhtikuuta 2017 kello 14.35 (EEST)

Tässä on sellainen kysymys, miten tuon voisi jotenkin järkevästi pilkkoa. Osio on nykyisellään varsin lyhyt ja alaosioista tulisi muutaman virkkeen mittaisia, mikä ei mielestäni ole nykyistä parempi ratkaisu. --Msaynevirta (k · m) 13. huhtikuuta 2017 kello 22.23 (EEST)

Mahdetaanko missään selittää kuka tuo yksi asukas on? Lienee jotain saareen liittyen työkseen tekevä? J.K Nakkila (keskustelu) 13. huhtikuuta 2017 kello 20.37 (EEST)

Maantieteellisestä kohteesta olisi kiva olla jotain myös maantiedosta. Nyt tämä on periaatteessa vain katsaus linnoitushistoriaan, oikeastaan 90 prosenttia artikkelista kertoo 1910-luvun linnoittamisesta. Koitan itse ehtiä huomenna katsoon asiaa. --PtG (keskustelu) 13. huhtikuuta 2017 kello 22.17 (EEST)

Kiitos paljon, jos pystyt löytämään jotain lisäasiaa, minulla ei oikein ole muita lähteitä tämän täydentämiseen. --Msaynevirta (k · m) 13. huhtikuuta 2017 kello 22.23 (EEST)

Vilkaisin nopeasti HS:n arkistoon ja sieltä löytyi muutama artikkeli ([1], [2]), joita voisi käyttää tämän artikkelin laajentamiseen. Koitan jaksaa kirjoitella lisää tekstiä tässä pääsiäisen aikana. --Msaynevirta (k · m) 13. huhtikuuta 2017 kello 22.34 (EEST)

Löysin vielä muutamia mahdollisesti käyttökelpoisia lähteitä: [3], [4] s.17, [5] s.18, 37, [6] s.16. Ne käsittelevät tosin lähinnä saaren historiaa. --Msaynevirta (k · m) 13. huhtikuuta 2017 kello 23.14 (EEST)

Vielä kaksi lisää: [7], [8]. --Msaynevirta (k · m) 13. huhtikuuta 2017 kello 23.35 (EEST)

Sommarö-seuran vuosikirja löytyi Internet Archivesta. Siellä oli aika laajasti käsitelty saarta. Nyt on vain yksi ristiriita. Wikipedian artikkeli puhuu pakkolunastuksesta, mutta Anu Vuorisen artikkeli sanoo, että tämä lienee väärinkäsitys. Asiakirjatodisteiden mukaan saari myytiin valtiolle vasta 1920. --PtG (keskustelu) 14. huhtikuuta 2017 kello 11.14 (EEST)

Asiasta todettiin myös näin tässä lähteessä:

” Kauppakirja Stora Karlö ja Lilla Karlö -nimisistä palstatiloista Johan Söderströmin ja Hilma Söderströmin perillisten ja valtion välillä 2.11.1920, Hd:1, PlMArk. Kirjallisuudessa on usein todettu venäläisten pakkolunastaneen Miessaaren vuonna 1914, mutta asiakirjalähteet eivät tue tätä väitettä. Kyseessä lienee virheellinen käsitys, että kaikki ensimmäisessä maailmansodassa rannikkopuolustuksen käyttöön otetut alueet olisi pakkolunastettu.”

--Msaynevirta (k · m) 14. huhtikuuta 2017 kello 23.04 (EEST)

Korjasin tuota. Mulle kelpaa nyt. Varsin hyvä kokonaisuus pienestä saaresta. --PtG (keskustelu) 16. huhtikuuta 2017 kello 12.58 (EEST)

Kirjoitin vielä lisää juttua saaren historiasta. Täytyy vielä varmaan vähän siistiä ja tehdä kielenhuoltoa, mutta ajattelin viedä artikkelin hyvä-äänestykseen tässä lähiaikoina. --Msaynevirta (k · m) 16. huhtikuuta 2017 kello 16.11 (EEST)

Kannatan lupaavaksi. Hyvästä en ole ihan varma, kun artikkeli kuitenkin painottuu niin paljon historiaan.--Tanár 17. huhtikuuta 2017 kello 14.32 (EEST)

Merkitsen lupaavaksi ja arkistoin keskustelun.--Tanár 19. huhtikuuta 2017 kello 15.22 (EEST)

Kommentteja

Olen Sommaröseuran vuosikirjaan 2013 kirjoittanut kommenttejani Vuorisen artikkeliin sekä joitakin lisähuomautuksia. Kaksi asiavirhettä korjannut, silta naapurisaareen oli Pyöräsaareen eikä Pukkisaareen eikä silta esiinny Ekebomin merikortilla, kirkonkirjoista löytyy jo 1773 Carleholmissa syntynyt lapsi Maria, eestiläisen Johan Jacobsonin ja Maria Olofsdotterin tytär. https://www.sommaroseura.fi/vuosikirjat Bengt Rostedt