Keskustelu:Matilda (Perniö)

Artikkelin nimi

Tulisiko artikkelin olla suomenkielisellä paikannimellä Matilda? Karttapaikassa lukee Matilda ja sen alapuolella ilmeisesti ruotsinkielinen muoto Mathildedal. --Raksa123 (keskustelu) 9. huhtikuuta 2018 kello 20.08 (EEST)

Mathildedalin ruukki on vielä tuolla nimellä (h:n kanssa) ja kylänkin pitäisi olla h:n kanssa ruotsiksi. Salo on enemmistöltään suomenkielinen kunta, joten paikannimet ovat ensisijaisesti suomeksi lukuun ottamatta nimiä, joista on vain ruotsinkielinen muoto olemassa. Joten voi siirtää, mutta ruotsinkileinen muoto samaksi kuin Karttapaikassa.--Htm (keskustelu) 9. huhtikuuta 2018 kello 20.45 (EEST)

Itse asiassa kunnan enemmistökieli ei taida vaikuttaa siihen, kummalla kielellä fi-wikipediassa tulisi esittää artikkelin nimenä jonkin kunnassa olevan paikan nimi, vaan lähinnä se, onko kyseisellä paikalla vakiintunutta suomenkielistä nimeä. Kun tässä karttapaikan mukaan paikalla on sekä suomen- että ruotsinkielinen vakiintunut nimi, niin näistä valitaan silloin suomenkielinen. Kuntien yksi- tai kaksikielisyydestä ja enemmistökielestä + siitä onko jollain paikalla kunnassa nimi kahdella vai yhdellä kielellä vaiko molemmilla, luultavasti löytyy kai lähes kaikkia mahdollisia kombinaatioita, esim. että täysin suomenkielisessä kunnassa jollain paikalla on vain ruotsinkielinen nimi, tai että ruotsinkielisernemmistöisessä kunnassa jollain paikalla onkin vain pelkästään suomenkielinen nimi (esim. Purunpää Kemiönsaarella ja Pitkäpää Pernajassa).--Urjanhai (keskustelu) 19. huhtikuuta 2018 kello 17.51 (EEST)

Tarkoitin nimenomaan sitä, missä järjestyksessä erikieliset nimet ovat Karttapaikassa, en Wikipediassa.--Htm (keskustelu) 19. huhtikuuta 2018 kello 19.25 (EEST)

no niin, niinhän se olikin ymmärrettävä. Tuollahan muuten Strömman luona vielä 1900-luvun alkupuoliskolla Kemiö ulottui mantereenkin puolelle. Ja tänään ÅU kirjoitti ruotsinkielisyydestä Särkisalossa. Enkä nyt muista oliko Perniölläkin jotain varhempaa kaksikielistä historiaa.--Urjanhai (keskustelu) 20. huhtikuuta 2018 kello 02.56 (EEST)

Jos kunta on suomenkielinen tai enemmistön kieli on suomi, niin kartoissa kahdesta paikannimestä suomenkielinen on ylimpänä. (Enemmistöltään) ruotsinkielisissä kunnissa ruotsinkielinen nimi on ylimpänä. Kuntaliitoksen yhteydessä Särkisalo muuttui yksikieliseksi alueeksi, Perniöön liitoksella ei ollut vaikutusta. Tämän (sivu 10/48) mukaan Karuna ja silloinen Salo muuttuivat yksikielisiksi vuonna 1933. Tässä kartassa on suomenkieliset nimet ruotsinkielisillä alueilla ja ruotsinkieliset nimet suomenkielisillä alueilla. Jossain toisessa kartassa 1600-luvun kieliraja kulki samantapaisesti. Tästä (sivu 7/68) näkee kielisuhteet vuonna 1880. Esimerkiksi Perniössä ruotsia puhui 10 %, Särkisalossa 39 %, Sauvossa 10 % ja Karunassa 31 %. --Raksa123 (keskustelu) 21. huhtikuuta 2018 kello 10.11 (EEST)

Ruotsinkielisiä nimiähän voi olla lähellä kielirajaa vaikka kunta olisikin jo yksikielinen. Eli kun vaikka Särkisalo oli kaksikielinen mutta Salosta liitoksen jälkeen tuli yksikielinen, niin ruotsiunkielisiä nimiä on käytössä, ja vaikka Perniö on ollut yksikielinen ennen liitosta, niin särkisalolaiset, kmiöläiset ym. voivat käyttää esim. Mathildedalin nimeä. Toisaalta Ruotsinkielisiä nimiä voi olla kaukanakin suomenkielisen alueen sisällä ja päinvastoin.--Urjanhai (keskustelu) 22. huhtikuuta 2018 kello 00.10 (EEST)

Salolaiset ja perniöläisetkin puhuvat Mathildedalista. Matilda tuntuu fennomanialta. Btw, Perniö oli kaksikielinen johonkin 1900-luvun alkuvuosikymmenille saakka. --Vnnen (keskustelu) 4. lokakuuta 2018 kello 14.14 (EEST)

Kun en tunne aluetta niin en osaa sanoa, mutta tässähän meillä on nimistölähteet, esim. Svenska ortnamn i Finland, joka on netissäkin, niin että ei itse tarvitse tietääkään.--Urjanhai (keskustelu) 4. lokakuuta 2018 kello 19.55 (EEST)