Keskustelu:Marginaalivero
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Eikö marginaaliveron suuruus ole riippuvainen lisätulojen suuruudesta? 10 euron lisätulosta vuodessa menee vähemmän veroa kuin 1000 euron lisätulosta? Mitään kiinteää marginaaliveroprosenttia ei siis ole? Vaikka täälläkin niin väitetään.--Vesahjr (keskustelu) 22. lokakuuta 2014 kello 11.28 (EEST)
- Jos olen oikein ymmärtänyt, marginaalivero on suurin prosentuaalinen vero mitä voidaan keneltäkäään periä. Siis juu ja ei. --Höyhens (keskustelu) 22. lokakuuta 2014 kello 11.48 (EEST)
- Puhutteko nyt Suomen tuloverotuksesta vai marginaaliverosta yleensä? Suomen ansiotuloverotuksessa ei ole kiinteää marginaaliveroprosenttia, vaan se pääsääntöisesti nousee tulojen mukana – mutta verovähennysten vuoksi näyttää välillä jopa laskevan, kuten yllä olevasta linkistä näkyy. Yleisesti marginaalivero voi olla ihan mitä tahansa, vaikka kiinteä (tasavero) tai laskeva. Suomessa Yle-veron marginaalivero on jopa nolla, koska vero ei enää nouse tulojen ylitettyä 20 588 € (v. 2013). --Wähäwiisas (keskustelu) 22. lokakuuta 2014 kello 19.46 (EEST)
- Äkkiä vilkaistuna ruotsinkielinen Wikipedia näyttäisi selittävän asian oikein, englanninkielisessä on huomautus, että käsite on ehkä selitetty liian vaikeatajuisesti. Vaikeatajuinen on minusta myös suomenkielinen Wikipedia. Eihän progressiivisessa verotuksessa ole kiinteää lisätulojen veroprosenttia, vaan se riippuu lisätulojen määrästä, joten mikä se marginaalivero oikeastaan on?--Vesahjr (keskustelu) 22. lokakuuta 2014 kello 22.05 (EEST)
- Puhutteko nyt Suomen tuloverotuksesta vai marginaaliverosta yleensä? Suomen ansiotuloverotuksessa ei ole kiinteää marginaaliveroprosenttia, vaan se pääsääntöisesti nousee tulojen mukana – mutta verovähennysten vuoksi näyttää välillä jopa laskevan, kuten yllä olevasta linkistä näkyy. Yleisesti marginaalivero voi olla ihan mitä tahansa, vaikka kiinteä (tasavero) tai laskeva. Suomessa Yle-veron marginaalivero on jopa nolla, koska vero ei enää nouse tulojen ylitettyä 20 588 € (v. 2013). --Wähäwiisas (keskustelu) 22. lokakuuta 2014 kello 19.46 (EEST)
- Wähäwiisaan vastaus on hyvä. Marginaaliveroaste varmaankin ilmaistaan prosentteina. Marginaalivero on toiselta nimeltä rajavero ja matemaattisesti se on samaa aihepiiriä kuin rajakustannukset ja rajatuotot. Toisin sanoen, miten paljon veroa maksetaan lisää kun kasvatetaan verotettavaa summaa yhdellä yksiköllä? Palkansaaja voi laskea marginaaliverojansa vaikka millä summalla, mutta usein ajatellaan "viimeksi ansaittua euroa". Ei ole mitään yhtä ja ainoaa marginaaliveroastetta. --Hartz (keskustelu) 22. lokakuuta 2014 kello 22.31 (EEST)
- Mikä näiden taulukoiden idea on? Jos ansaitsee 2320 euroa kuukaudessa, mitä marginaaliveroprosentti 45,1 % kertoo?--Vesahjr (keskustelu) 22. lokakuuta 2014 kello 22.45 (EEST)
- Helpointa se on ymmärtää niin, että kun tienasit 2319 euroa eli euron vähemmän kuukaudessa maksoit veroa x prosenttia. Kun tienaat yhden euron enemmän kuukaudessa ja pääset siis siihen 2320 euron palkkaan, maksat tuosta yhdestä lisäeurosta 45,1 % veroa eli sinulle jää siitä tienaamastasi eurosta 0,549 euroa ja verokarhu vie sen 0,451 euroa. --Hartz (keskustelu) 22. lokakuuta 2014 kello 22.48 (EEST)
- Yritin selventää asioita artikkeliin kirjoittamalla sitä uusiksi. Tosiaan kiinteää lisätulojen veroprosenttia ei Suomessa ole, vaikka ennakonpidätyskortista niin voisi luulla. Marginaalivero on selkein laskea yhden euron lisätulosta (tai viimeisestä tienatusta eurosta). Seuraavan euron marginaalivero voi olla jo eri, jos tulot sattuvat veroportaan kohdalle. Periaatteessa prosentin voi kuitenkin laskea mille summalle vain. Esimerkiksi omalle palkankorotukselle tai tulojen alentumiselle työttömyyden johdosta. Tai jos napsahtaa optiomiljoonia, marginaaliveron voi laskea niille miljoonille. Tavallisesti kuitenkin tarkoitetaan jotain pientä rahasummaa. Hartz selittää taulukon idean hyvin. 2320 euron kohdalla palkansaaja maksaa veroa noin neljäsosan, mutta jos palkka hiukankin muuttuu, muutoksesta otetaan 45,1 %. Jos kumminkin tulot muuttuvat tonnitolkulla, ei taulukosta näe marginaaliveroa siihen tilanteeseen, vaan se pitäisi erikseen laskea. Omaa veroaan voi tutkia verottajan laskurilla, joka kylläkin vaatii hiukan perehtymistä. --Wähäwiisas (keskustelu) 23. lokakuuta 2014 kello 12.56 (EEST)
- Helpointa se on ymmärtää niin, että kun tienasit 2319 euroa eli euron vähemmän kuukaudessa maksoit veroa x prosenttia. Kun tienaat yhden euron enemmän kuukaudessa ja pääset siis siihen 2320 euron palkkaan, maksat tuosta yhdestä lisäeurosta 45,1 % veroa eli sinulle jää siitä tienaamastasi eurosta 0,549 euroa ja verokarhu vie sen 0,451 euroa. --Hartz (keskustelu) 22. lokakuuta 2014 kello 22.48 (EEST)
Geogebralla voisi tehdä Geogebratubeen tästä aiheesta joku sovelluksen. Marginaaliveron "ongelmat", "motivaation romahduttajat" ovat kaikki pelkkää väärinkäsitystä. --Pasixxxx (keskustelu) 25. lokakuuta 2014 kello 19.16 (EEST)
- Tein Geogebralla sovelman tänne https://www.geogebratube.org/material/show/id/266479 Mitäs tykkäätte? En ole kyllä täysin varma ovatko että marginaalivero ja verokortin lukemat ovat samaa asiaa. Verokortin lukemat lienevät käytännön esimerkki marginaaliverosta/progressiivisesta verotuksta tms. --Pasixxxx (keskustelu) 8. marraskuuta 2014 kello 20.54 (EET)
- En ymmärrä, mitä haluat kaaviolla sanoa. Joka tapauksessa ei kannata sotkea ennakkoveroa ja lopullista verotusta. Ennakossa on oma prosenttinsa (johon voi itse vaikuttaa) ja lopullisessa verotuksessa omansa (jonka säätää eduskunta). Asian voi kyllä ajatella kuten kirjoitit, että verokortin lukemat ovat yksi käytännön esimerkki marginaaliverosta, mutta eiväthän ne ole todellinen lopullinen vero. --Wähäwiisas (keskustelu) 8. marraskuuta 2014 kello 23.22 (EET)
- Tämä menee jo offtopiciksi kokonaan. Hyvä esimerkki siitä, että verotus on liian monimutkaista, kun kansalaisista vain alle prosentti edes ymmärtää miten se menee ja vaikka olisi yrittänyt yrittää ymmärtää, niin on väärässä. --Hartz (keskustelu) 8. marraskuuta 2014 kello 23.24 (EET)
- Monimutkaistahan se on. Koetin nyt selvittää verokorttiakin artikkelissa. Varmaan monelle juuri verokortin prosentit ovat niitä tärkeitä marginaaliveroprosentteja. --Wähäwiisas (keskustelu) 9. marraskuuta 2014 kello 13.35 (EET)
- Tämä menee jo offtopiciksi kokonaan. Hyvä esimerkki siitä, että verotus on liian monimutkaista, kun kansalaisista vain alle prosentti edes ymmärtää miten se menee ja vaikka olisi yrittänyt yrittää ymmärtää, niin on väärässä. --Hartz (keskustelu) 8. marraskuuta 2014 kello 23.24 (EET)
- Se että pelotellaan ihmisiä sillä että yhdestä lisäeurosta viedään 44%, kun edellisistä vietiin 29%, tästä tulee ihan väärä kuva. Tuolla Geogebra-sovelmassa voi sitä D-pistettä siirtää hiirellä, ja siellä näkee miten se kokonaisprosentti kk_3 muuttuu. Joo ja sovelma yrittää esittää verokortin 29%/44% ihmeellisiä lukuja, ilman kirkollisveroja, sosiaalivakuutuksia ym. Kun D-pistettä liikuttaa, kokonaisvero muuttuu 29%--32%. --Pasixxxx (keskustelu) 9. marraskuuta 2014 kello 19.27 (EET)
- Marginaaliveron uskotaan vaikuttavan ihmisten käyttäytymiseen. Kannattaako ponnistella lisää, jos nettoaa x lisäeuroa? Marginaalivero vaikuttaa lisäeurojen määrään. Olet oikeassa, että kokonaisvero (keskimääräinen veroaste) muuttuu paljon hitaammin. Teoreettisesti ihminen pyrkii saamaan lisätuloja, kunnes niiden hankkimisen rajakustannus (vaivannäkö) on yhtä suuri kuin rajatuotto (lisäeurot). Siinä vaiheessa, kun lisäeurot eivät riitä korvaamaan vaivannäköä, ei kannata ponnistella enempää. Jos marginaalivero on korkea, kannattavuusraja tulee ainakin teoriassa vastaan aikaisemmin. Tämä on se "motivaation romahduttaja", johon viittasit. Asia ei ole väärinkäsitys vaan kansantaloustieteen malli, jonka detaljeista politiikassa usein kiistellään. --Wähäwiisas (keskustelu) 10. marraskuuta 2014 kello 10.00 (EET)