Keskustelu:Maisemapylväs

Tekijät esiin?

Nasta idea luetteloida maisemapylväät. Minulle koko käsite oli aivan outo, kunnes se valkeni Wikipedian artikkelista. Pitäisikö maisemapylväiden suunnittelijoita mainita luettelossa? Ainakin tekijä/t näytetään mainitsevan monien pylväiden tiedoissa, kuuluisin niiden suunnittelijoista taitaa olla Antti Nurmesniemi? Ja Finngridin lisäksi leipätekstissä mainitaan muitakin omistajia.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 13. huhtikuuta 2017 kello 08.16 (EEST)

Luettelo on kesken vielä, nyt siinä on vain Fingridin pylväät. Lähteenä käyttämäni Fingridin kirja luettelee kosolti mielenkiintoista tietoa, suunnittelijan ja materiaalin voi lisätä.--Htm (keskustelu) 13. huhtikuuta 2017 kello 16.58 (EEST)

Nummelan pylväs Vihdissä

Lähdeteoksessa olevassa taulukkomuotoisessa esittelyssä Vihdin pylvään kohdalla nimi Nummela on lainausmerkeissä ja lihavoitu (siinä lukee "Nummela", Vihti) ja tulkitsen sen tarkoittavan, että pylvään nimi olisi Nummela. Vastaavasti on merkitty esimerkisi on "Sinikurjet", Espoo.--Htm (keskustelu) 14. huhtikuuta 2017 kello 10.05 (EEST)

Napapiirin maisemapylväs

Tässä Rovakaira Oy:n tiedotteessa 1.11.2006 sanotaan: "Muutama sata metriä ennen Napapiirin aluetta, nelostien läheisyyteen pystytetty, maalattu maisemapylväs valaistaan erikoisvalaisimin. Valaistuksen on suunnitellut arvostettu valaistussuunnittelija Ilkka Volanen. Valaistus kytketään johdon vihkiäistilaisuudessa 27.11." Siis Volanen on suunnitellut pylvään valaistuksen ja kuva siitä (pimeällä valaistusta pylväästä) on hänen kotisivullaan, kuten monet muutkin. Mutta onko tietoa Napapiirin pylvään suunnittelijasta?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 14. huhtikuuta 2017 kello 10.12 (EEST)

Pylvästä ei ole mainittu Kauniskankaan teoksessa luettelossa muiden yhtiöiden kuin Fingridin pylväistä (jossei sitten tekstissä, olen lukenut sitä hiukan harppoen). Kun parempaa aikaa tulee, tutkin kirjan perusteellisesti.--Htm (keskustelu) 14. huhtikuuta 2017 kello 10.26 (EEST)

Onko siinä Ilkka Volasen kotisivulla mainittuja pylväitä (landscape towers)? Ymmärsin, että hän on suunnitellut pylväisiin vain valaistuksen ja/tai pylväs on suunniteltu yhdessä jonkun muun kanssa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 14. huhtikuuta 2017 kello 10.32 (EEST)

Volanen on valaistussuunnittelija, jonka yrityksen nimi on Helsingin Valo- ja äänityöpalvelu Oy.Kotisivu --Aikakirja (keskustelu) 15. huhtikuuta 2017 kello 18.03 (EEST)

Fingridin teoksessa on Volasen kotisivun [1] projekteista mainittu Pirkanpylväs, Oulun Kaakkuri, Nummela, Eurajoki ja Vaasa (ei Fingridin tolppa, joten esittely on suppeampi). Lisäksi on lyhyt maininta museoidusta Rautarouvasta, jonka valaistus on Volasen. -Nurmesniemen toimistossa pylvässuunnittelussa ovat työskennelleet myös sisustusarkkitehdit Leena Konttinen, Björn Selenius ja Jorma Valkama. [2]. Selenius, Nurmesniemi ja Valkama ovat valokuvassa Fingridin kirjassa sivulla 22. -Konehuoneen referenssiluetteloon kuuluu myös Kivenlahden voimajohtopylväs, josta minulla ei ole tarkempaa tietoa. - Napapiirin pylvään suunnittelijaa en edlleenkään tiedä.--Htm (keskustelu) 16. huhtikuuta 2017 kello 06.45 (EEST)

Nummelan pylväs

Käyttäjä:Htm on muuttanut Nummelan pylvään tekijäksi Jorma Valkaman sijasta yrityksen. Tekijä on kuitenkin ihminen, ja pylväs on Jorma Valkaman portfoliossa. Toinen hämmästystäni herättävä asia on pylvään väri. Se ei ole minun silmissäni sininen vaan turkoosi. Ihmiset tietysti näkevät värit eri lailla, ja kuvat ja tietokoneen ruutu toistavat värejä eri lailla, mutta luonnossa eli maantiellä katsottuna väri ei ole sininen vaan turkoosi. Vai onko värin yleiskielinen nimi jossakin kielletty? --Abc10 (keskustelu) 14. huhtikuuta 2017 kello 11.32 (EEST)

No johan nyt on kommentti. -Lähdeteos ilmoittaa pylvään kohdalla "muotoilija: Konehuone". Ei ole minun vikani jos suunnitelmat lähetetään tilaajalle yrityksen nimissä. Noin yleisesti ottaen suunnittelu on usein tiimityötä. Nurmesniemen toimistossakin oli muita muotoilijoita töissä kuin Antti Nurmesniemi, mutta pylväiden muotoilijaksi on merkitty Studio Nurmesniemi Ky. Mitä tulee pylvään väriin niin lähdeteoksen mukaan käytetyt värit ovat "kolme sinisen sävyä: NCS S2040-B30G, NCS S3050-B40G ja NCS S4050-B40G". Englanninkielisessä osuudessa sama kohta kuuluu seuraavasti: "Light blue NCS S2040-B30G, blue NCS S3050-B40G, dark blue NCS S4050-B40G".--Htm (keskustelu) 14. huhtikuuta 2017 kello 20.56 (EEST) Ja jatkaa: Valkama on ilmeisesti ollut suunnittelusta (muotoilusta) vastaava henkilö toimistossa. Luetteloon en katsonut tarpelliseksi lisätä muita kuin muotoilijaksi ilmoitetun nimen ja se oli kaikissa lähteessä olleissa tapauksissa toimisto. Pylväillä on myös valaistuksen suunnittelija, rakennesuunnittelija (sekä johtosuunnittelija ja sähkösuunnittelija).--Htm (keskustelu) 14. huhtikuuta 2017 kello 22.05 (EEST)

No olipa kommentti. Nurmesniemen pylväistä puhutaan aina Antti Nurmesniemen pylväinä. Ja jos menet seisomaan Nummelan liittymään, levyt eivät ole sinisiä. Todellisuus on tässäkin tarua ihmeellisempi. Sinun kättesi jäljiltä Jorma Valkaman nimi pyyhittiin pois historiasta. Luulisin että olisi paras palauttaa alkuperäiseen muotoon, mutta jos sen teen, saan joukon kavereitasi niskaani, joten jätän kokeilematta. --Abc10 (keskustelu) 14. huhtikuuta 2017 kello 22.48 (EEST)

Muistutetaan vielä että ei Alvar Aaltokaan - tuo jokaisen pikku arkkitehdin idoli - yksin suunnitellut Enso-laatikkoa, siellä oli monenmoista muuta ammattimiestä ja -naista mukana, mutta Aallon nimissä sekin kulkee ja monet muut työryhmän työt. --Abc10 (keskustelu) 14. huhtikuuta 2017 kello 22.51 (EEST)

Olen kirjoittanut lähteen mukaan ja sinä kirjoittelet ja näet omiasi. Jorma Valkaman nimi on edelleen leipätekstissä, minä sen paremmin kuin kukaan muukaan ei ole sitä pyyhkinyt, senkin umpisokea.--Htm (keskustelu) 14. huhtikuuta 2017 kello 23.11 (EEST)

Jätän kommenttisi omaan arvoonsa sinne likasankoon. --Abc10 (keskustelu) 15. huhtikuuta 2017 kello 08.44 (EEST)

Fingrid puhuu tästä ja muistakin suunnittelijan nimellä eikä toimiston nimellä. Ihminenhän sen tekee, siksi luettelossakin voisi olla mieluummin ihmisen nimi, jos sille on lähde. Lisäsin listaan Oulun Kaakkurit, joka on Oulun Kaakkurin kaupunginosassa ja myös Jorma Valkaman suunnittelema. --Aikakirja (keskustelu) 15. huhtikuuta 2017 kello 17.56 (EEST)

Fingrid puhuu kirjassaan toimistojen nimellä. Tekstiosuuten voi mainiosti lisätä suunnittelijan nimen tai vaikka koko tiimin, kunhan sille löytyy lähde. Taulukossa olen käyttänyt lähteen mukaisesti firman nimeä, koska se tieto löytyy lähes kaikista. Taulukkoon ei ole tarkoitus ympätä kaikkea tietoa, siitä puuttuu tieto muun muassa urakoitsijoista.--Htm (keskustelu) 15. huhtikuuta 2017 kello 18.15 (EEST)

Konehuoneessa on ollut ainakin kolme sisustusarkkitehtia (Valkama, Jääskö, Alaluusua), siksikin kunnia pitää antaa tekijälle hänen omalla nimellä, koska tekijänoikeus on hänen. (Konehuone on Kauppalehden mukaan muuten vuonna 2016 lakannut olemasta).[3]. Fingrid sanoo tiedotteessaan: "Pylväiden muotoilijoina ovat alusta alkaen toimineet sisustusarkkitehdit."[4] (ei siis toimistot) Tiedotteissa ei puhuta työryhmistä vaan henkilöistä nimellä. Koska tämän artikkelin aihe on Maisemapylväs ja siitä puhutaan taiteellisena työnä, urakoitsijan nimi ja muu insinöörityö menee aiheen ohitse. Insinöörien ym. töitä voi korjata ja muokata kuka vain (jolla on pätevyydet), taiteellista työtä ei. Ihmettelen jos kirjan kirjoittaja puhuu koko ajan suunnittelijasta yrityksen nimellä eikä mainitse itse suunnittelijoita. Kyse voi olla kirjoittajan tietämättömyydestä. Kirja on kuitenkin vain yksi lähde ja tekijän nimi on tuotu esille muissa lähteissä. --Aikakirja (keskustelu) 15. huhtikuuta 2017 kello 18.36 (EEST)

Tekijätoimistot tai tilaajat käyttävät usein joko toimiston tai jonkun/joidenkin tekijöiden nimiä. Tekijänoikeuslain näkökulmasta toimisto ei voi olla tekijä, mutta jos tiedoissa ilmoitetaan toimisto tekijäksi ei kai sille mitään mahda ja jos henkilön nimeä ei tiedosta löydy, sitä on turha alkaa peräänkuuluttamaankaan. Jotkut tilaajat (tai toimistot) haluavat "brändätä" suunnitellun kohteen henkilönimellä, toiset taas eivät siitä niin piittaa. En lähtisi ainakaan olettamaan tekijyyttä, kun se vaatisi omaa tutkimusta, esim. kysymistä ao. henkilöiltä, asiahan on tuttu taidehistoriasta. Toimistoissa saatetaan sopia että vaikka suunnittelutyössä voi olla mukana paljonkin väkea, käytetään julkisuudessa vain jonkun nimeä tekijänimenä, se on monesti viestinnällisesti kätevää, tai sitten toimiston nimeä. Maisemapylväiden idea on kai tuoda yksitoikkoisiin sähköpylväisiin ja sähklinjoihin harkituissa maisemapaikoissa todella tarpeellista laatua, jolloin ne ovat uniikkeja ja teoksiksi luonnehdittavia. Käsittääkseni myös pelkkä pylvään valaistussuunnittelu, josta ylempänä selostin, voi olla teos, jolloin pitäisi mainita sekä pylvään että valaistuksen suunittelija. Mutta tosiaan jos tekijän nimeä ei etsinnän jälkeen löydy, on tultava toimeen niillä tiedoilla jotka on julkaistu. Ja totta kai on ymmärrettävää, että tekijyys herättää uteliaisuutta, jos ei nyt niin sitten sadan vuoden kuluttua!--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 15. huhtikuuta 2017 kello 18.57 (EEST)

Valkaman nimi on tuotu selvästi esille usean pylvään kohdalla, ja lisäsin artikkeliin tietoja, jos katsot viimeisä minun muokkauksiani. Lisäsin siis myös valaistuksen suunnittelijan eli Volasen. Silloin kun tekijä on tiedossa, toimiston nimi johtaa harhaan. Toimistoa on luultavasti käytetty tilauksessa ja laskutuksessa, ja jos ei kirjan kirjoittaja ole saanut käsiinsä kuin Fingridin tilaus- ja laskutuspapereita, niistä ei ole sitten selvinnyt tekijää (sillä oletuksella että kirjassa ei siis ole mainittu ihmisten nimiä). --Aikakirja (keskustelu) 15. huhtikuuta 2017 kello 19.05 (EEST)

Juu, hyvältä näyttää. Artikkelin leipätekstissä ei kai ole tarkoitus mainita kuin maisemapylväistä osa, luetteloon voisi yrittää saada kaikki mukaan. Viikin Keltakoivessa on paljon teknisen suunnittelun yksityiskohtia, kun taas Vaasan Illuusiossa selvitetään muotoilun lähtökohtia. Kumpikin on hyvä huomioida, se lisää tekstin esimerkinomaisuutta.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 15. huhtikuuta 2017 kello 19.33 (EEST)

"Toimistoa on luultavasti käytetty tilauksessa ja laskutuksessa, ja jos ei kirjan kirjoittaja ole saanut käsiinsä kuin Fingridin tilaus- ja laskutuspapereita, niistä ei ole sitten selvinnyt tekijää (sillä oletuksella että kirjassa ei siis ole mainittu ihmisten nimiä." Mitä muuta sinä luulet? Kirjan kirjoittaja/t ovat luetteloineet käyttämänsä lähteet, joihin sisältyy alan kehitystä käsitteleviä teoksia, uutisointia ja haastatteluja lehdissä hankkeiden julkaisuaikoina, muualla kuin Suomessa tehtyjen maisemapylväshankkeiden tiedotteita tms. ja haastatteluja, joista mainittakoon puoli tusinaa fingridilaistä, saman verran muiden verkkoyhtiöiden edustajia, Vuokko Nurmesniemi, Matti Ollila, pari pylväissä käytettyjen materiaalien valmistajaa, Volanen, Selenius ja myös "Jorma Valkama, muotoilija, Konehuone". --Htm (keskustelu) 15. huhtikuuta 2017 kello 21.18 (EEST)

Nummelan pylvään väri

Jos htm:n koodit pitävät paikkansa, on vähän huolimatonta kielenkäyttöä sanoa niitä sinisiksi, koska sellaista määrittelyä niille ei ole annettu värilähteissä. Ne ovat syaanin sävyjä, ja syaani on sinivihreä, jota maallikko voi helposti sanoa vaikka turkoosiksi tässä tapauksessa. Turkoosi on yksi syaanin sävy.

• NCS S 2040-B30G: määritelmä lähteessä: a shade of cyan eli syaani
• NCS S 3050-B40G: määritelmä lähteessä: dark shade of cyan
• NCS S 4050-B40G: määritelmä lähteessä: a medium dark shade of cyan

En.wikipediassa on kohtuulliset artikkelit syaanista ja turkoosista. En ole ammattilainen, kunhan kiinnostuin asiasta.--85.76.79.127 16. huhtikuuta 2017 kello 09.43 (EEST)

Nyt vasta luin fi.wikipedian artikkelin syaani ja siellähän sanotaan: "Syaania ja joitakin sen lähellä olevia värisävyjä kutsutaan myös turkoosiksi." Tämän perusteella pylvään sanominen turkoosiksi on varmaan oikeampi kuin siniseksi. --85.76.102.45 16. huhtikuuta 2017 kello 09.57 (EEST)

Aikamuodosta ja aktiivi/passiivi

Kulttuurinavigaattorin aikamuodon korjaus perfektistä imperfektiin on virheellinen. Samoin on virheellinen hänen yhteenvedossa kääntäen esittämänsä ajatus että perfekti olisi passiivi. Ei se ole. Kuten Itkosen Uudessa kieliopissa (1. p. 2000) sanotaan: "- - tempusvirheitä tapaa - - usein muutenkin. Tavallista on varsinkin imperfektin käyttö perfektin tai pluskvamperfektin sijasta." (s. 76) Ja Kotuksen sivulla on tähän ohje: "Perfekti (on syönyt, on asunut) taas kertoo tilanteesta, joka on alkanut aiemmin mutta jatkuu edelleen tai ainakin vaikuttaa jollakin tavalla nykyisyyteen." (lihavointi Abc10) [5], [6] Kun siis teos on edelleen olemassa ja kerrotaan sen suunnittelija, oikea aikamuoto on perfekti, ellei kyseessä oli erityisesti suunnittelutapahtuman kuvaus, kuten tässä ei ole, vaan keskeinen on yhä olemassa oleva teos, josta artikkelissa kerrotaan).

Kielen taju on näissä monilla hämärtynyt, eikä muiden kielten vaikutuksesta enää hahmoteta suomen kielen aikamuotojen merkitystä. Englannissa imperfektillä ja perfektillä on suomen kieleen verrattuna vastakkainen käyttö, joten sitä ei pidä käyttää esikuvana. Kielikorvaa voi olla vaikea puhdistaa, jos lukee paljon englanninkielistä tekstiä mutta ei samalla tiedosta suomen kielen käytäntöjä.

Esimerkkejä: Jos puhutaan elokuvasta: "Elokuvan on ohjannut Michelangelo Antonioni", kirjasta taas: "Romaanin on kirjoittanut Mika Waltari" (ei siis "Romaanin kirjoitti MW", joka sitoisi lauseen kirjoitusajankohtaan ja kirjoittamisen kuvaamiseen, missä itse pysyvä tulos on sivuseikka).

Laajemmin aihetta käsitellään VISKissä [7] ja erityisesti [8]. Kumoan muutoksen, ja toivon että tästä ei tehdä kumoussotaa, mutta pahoin pelkään. --Abc10 (keskustelu) 30. huhtikuuta 2017 kello 09.38 (EEST)

Suomalaisuusnäkökulma

Alun mallineessa mainitaan, että aihetta käsitellään vain suomalaisten näkökulmasta. Yritin etsiä muista maista vastaavia ja esim Usassa on joissakin paikoissa muotoiltuja sähköpylväitä, mutta näillä tiedoin uskaltaisin väittää että maisemapylvään käsite on Suomen lahja maailmalle. Ainakaan suorana käännöksenä ei vastaavaa käsitettä ole muualla. Antti Nurmesniemen toimisto on suunnitellut monta maisemapylvästä tai pylväskokonaisuutta Suomeen. Löytyisikö tietoa siitä, onko ajatus lähtöisin peräti Antti Nurmesniemen päästä?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 7. kesäkuuta 2020 kello 11.34 (EEST)

Muokkaan hiukan tekstiä kokonaisuudeksi ja ajattelin kyllä poistaa suomalaisuusmallineen samaan aikaan kuin työstömallineen. Ei noita juuri muualla ola paitsi Mikki Hiiri -pylväs jossain Disneylandissa.--Htm (keskustelu) 7. kesäkuuta 2020 kello 11.46 (EEST)

Joo jotain sellaista. Designmuseossa voisi olla tietoja Nurmesniemestä ja maisemapylväistä. Tunnustan, että tutustuin maisemapylvään ideaan vasta Wikipedian kautta. Ajatuksen alkua ja perustaa voisi tutkia enemmän.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 7. kesäkuuta 2020 kello 11.52 (EEST)