Keskustelu:Magneettivahvistin

Havainnekuva

Kuva on hyvä olemassa, koska se tuo monisanaisesta selityksestä esille selkeän hahmon. Jos kuvan kytkentäkaaviota tarkastellaan, havaitaan siinä mahdollisimman yksinkertainen reaktori, jonka hankala sivuvaikutus on käyttöjännitteen siirtyminen muuntajavaikutuksella työkäämistä ohjauskäämiin ja siitä edelleen ohjausvirtapiiriin. Käytännön seuraus tästä on, että laite toimii, mutta tehoa siirtyy kuormitusvirtapiiristä ohjauspuolen säätövastukseen ja tasajännitelähteeseen, jollaiseksi piirroksessa on esitetty paristo. Mielestäni kuva kannattaa jättää paikalleen, koska se on sopivan yksinkertainen juuri siihen paikkaan artikkelia, mutta kuvatekstiä ajattelin muokata myöhemmin. Nikolas Ojala 3. lokakuuta 2010 kello 03.11 (EEST)

Havaittuja puutteita artikkelissa

Olen saanut joitain kommentteja, mitä asioita artikkelista puuttuu. Toistaiseksi on esille tuotu ainakin nämä:

• Mistä tulee reaktorin nimi ja mitä se tarkoittaa?
• Mitä reaktori tekee ja miten?
• Se näyttää muuntajalta, mutta miksi se ei ole muuntaja?
• Millä perusteella magneettivahvistin on vahvistin?
• Toimintaperiaate pitäisi selittää selvemmin auki.
• Minkälainen signaali menee sisään ja minkälainen tulee ulos?

Tuleeko mieleen näiden lisäksi muita hyviä kysymyksiä? Nikolas Ojala 7. lokakuuta 2010 kello 00.40 (EEST)

Laitoin vähän selitystä kyllästyvästä reaktorista. –Nikolas Ojala (keskustelu) 8. syyskuuta 2014 kello 12.53 (EEST)

Vuorovaiheinen magneettivahvistin

Lisäsin havainnekuvaksi kytkentäkaavion vuorovaiheisesta magneettivahvistimesta. Myöhemmin voin lisätä myös siihen liittyviä tekstejä, mutta lähinnä kuva havainnollistaa magneettivahvistimen monipuolistumista diodien avulla, mikä on jo mainittu tekstissä. Nikolas Ojala 6. elokuuta 2011 kello 17.38 (EEST)

Lupaava artikkeli

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Ehdotan tätä lupaavaksi artikkeliksi. Uikku (keskustelu) 3. joulukuuta 2015 kello 00.34 (EET)

Johdannosta pitäisi kirjoittaa kunnollinnen artikkelin tiivistelmä. --PtG (keskustelu) 8. joulukuuta 2015 kello 08.53 (EET)

Johdanto on nyt liian yksipuolinen ja tekninen ja maallikolle käsittämätön. --Savir (keskustelu) 11. joulukuuta 2015 kello 11.05 (EET)

Ehkä lähestymistapa oli väärä. Kaipaan vihjeitä. Nikolas Ojala (keskustelu) 11. joulukuuta 2015 kello 19.13 (EET)

Itse olen elektroniikkasuunnittelija ja seuraan kyllä kohtuullisesti artikkelin sisältöä. Törmään varsinaiseen termiin ensi kertaa, vaikka nuo taustalla olevan ilmiöt keloissa tunnenkin. Vaikuttaa vinhalta aparaatilta, jolla on näköjään erikoissovelluksia nykyäänkin.

Kansantajuistamista tarvitaan, mutta rajusti ei kannata popularisoida kuin johdantoa - ehkä lähinnä johdannon alkua. Lähtisin jotenkin liikkeelle sovelluksista ja jostakin ympäripyöreästä vahvistuksesta puhumisesta. Johdannossa saa olla epätäsmällinenkin. Nyt syöksytään heti parin kolmen ensimmäisen lauseen kohdalla keloihin ja permeabiliteetteihin, jotka ovat 99 prosentille kansasta täyttä hebreaa. En osaa kirjoittaa johdantoa uusiksi, mutta pyrkisin jakamaan johdannon otsikottomiin tekstikappaleisiin. Johdannon ekassa kappaleessa välttäisin kaikkea konstikasta sähkötekniikkaa ja teoriaa.

Muun sisällön tekemistä tajuttavaksi vain sähkötekniikan perustiedot hallitsevalle pitäisi myös setviä. Mutta siihen tarvitaan huolellista paneutumista ajan kanssa. Artikkelissa on hillityn ja hallitun popularisoinnin tarvetta, mutta haaste kirjoittajalle on kova, koska mööpelin sovelluksetkin ovat varsin erikoisia... --Aulis Eskola (keskustelu) 12. joulukuuta 2015 kello 03.00 (EET)

Kiitos rakentavasta palautteesta. Päättelin, että johdannossa voisi lyhyesti käsitellä magneettivahvistimen tyypillisiä sovelluksia, käytön edellytyksiä ja vahvuuksia, jotka mahdollisen käyttäjän näkökulmasta olisivat kiinnostavia. Toimintaperiaatteeseen liittyvät teoreettiset selitykset voisi sitten jättää myöhemmin artikkelissa käsiteltäviksi. Magneettivahvistimen yleistymistä rajoittavia tekijöitä voisi ehkä myös käsitellä, jotta lukija oivaltaa, miksi näitä ei näy joka paikassa. ––Nikolas Ojala (keskustelu) 12. joulukuuta 2015 kello 05.55 (EET)

Johdantoon voi poimia joitakin ydinkohtia myöhemmästä tekstistä kuten rakenteen hyvistä puolista ja rajoituksista. Joitakin tärkeimpiä kohtia voi toistaa. Kannattaa painottaa johdantoa niin, että maallikkokin voisi ymmärtää asiasta jotakin, vaikka tällöin artikkelin alku saattaa olla tökönkin oloinen. --Aulis Eskola (keskustelu) 12. joulukuuta 2015 kello 12.38 (EET)

Tein perustavanlaatuisen muutoksen johdantotekstiin. Vähemmän teknistä jargonia ja enemmän sovelluksista. ––Nikolas Ojala (keskustelu) 14. joulukuuta 2015 kello 23.46 (EET)

Hyvään suuntaan ollaan menossa. Voiskohan vanhaa johdantotekstiä vähän muotoillen käyttää myöhemmässä tekstissä johdattelemaan teoreettisempaan toiminnan selittämiseen? --Aulis Eskola (keskustelu) 15. joulukuuta 2015 kello 10.03 (EET)

Olis mielenkiintoista saada tietää myös tällaisten käytännön vahvistimien suoritusarvoista jotakin. Millaisilla jännite- ja virtatasoilla tavanomaisesti toimitaan? Ilmeisesti näitä voidaan rakentaa sekä pienille signaaleille että hyvinkin suurille tehoille. Millaisia näiden vahvistimien ominaiskäyrät ovat tyypillisesti? --Aulis Eskola (keskustelu) 12. joulukuuta 2015 kello 03.07 (EET)

Magneettivahvistimen vahvistus ja taajuusvaste ovat toisiinsa sidoksissa. Jos ajatellaan magneettivahvistinta, jonka vahvistettava signaali on oleellisesti tasavirtaa, eikä taajuusvaste kiinnosta lainkaan, vahvistuksen laskemisessa tärkein tekijä on työkäämin ja ohjauskäämin kierroslukujen suhde. Vahvistuksen teoreettinen yläraja määräytyy myös käämilankojen resistanssien kautta ja käytännössä myös ohjauskäämin langan paksuuden alaraja rajoittaa kierrosmäärää. Näin vaatimattomista lähtökohdista voidaan saada magneettivahvistimella hämmästyttäviä vahvistuksen arvoja, mutta tällöin taajuuskaistaa ei vielä ole mitenkään otettu huomioon. Kun otetaan taajuusvaste huomioon vaatimuksissa, käyttöjännitteen taajuuden sopisi olla vähintään 8 × korkein vahvistettava taajuus. Ohjauskäämin kierroksia ei voikaan lisätä mielivaltaisesti, sillä vahvistimen ottoimpedanssi korkeilla taajuuksilla kasvaa. Jos on tottunut pelaamaan transistorien ja elektroniputkien kanssa, se auttaa, mutta magneettivahvistimien parissa saa tutustua uusiin laskukaavoihin. Magneettivahvistin on tehon suhteen erittäin hyvin skaalautuva, periaatteessa kuten muuntajatkin. Pienimmät voivat olla pikkusormen päätä pienempiä ja suurimmat talon kokoisia. Taajuuden yläraja tulee ferromagneettisen sydämen ominaisuuksista. Joillain suurtaajuusferriiteillä voidaan päästä megahertseihin mutta sitten tulee taas kompromisseja vahvistuksen suhteen. Virta- ja jännitetasoihin pätevät pitkälti samat periaatteet kuin muuntajissakin. ––Nikolas Ojala (keskustelu) 12. joulukuuta 2015 kello 05.55 (EET)

Mielenkiintoista :) Tällaista elektroniikan käytännön tietoa voisi lyhytmuotoisesti lisätä johonkin kohtaan artikkelin loppupäähän. --Aulis Eskola (keskustelu) 12. joulukuuta 2015 kello 12.38 (EET)

Hmm. Varmasti asiantuntevaa tekstiä. Mutta en ymmärrä englantia tarpeeksi tajutakseni Burgess&Frankenfieldiä ja Alexanderssonia. Tämä on mulle vaikeampaa kuin biokemia. Siksi kysyn, onkohan esimerkiksi tämä toimintaperiaateosio kunnolla lähteistetty. --Höyhens (keskustelu) 17. joulukuuta 2015 kello 19.03 (EET)

Parantelin toimintaperiaatteen selitystä hiukan ja lisäsin myös lähdeviitteitä. ––Nikolas Ojala (keskustelu) 18. joulukuuta 2015 kello 06.56 (EET)

Oikein hyvä. Lisäsin ehkä turhankin paljon lähdepyyntöjä, koska vain "tuntui siltä". Jos ne korjaantuvat tämä alkaa olla lupaavan tai ehkä hyvänkin artikkelin tasoa. Auliksen huomiot alla ovat myös kiinnostavia, ja hyvä että olet niihin kinnittänyt huomiota. --Höyhens (keskustelu) 20. joulukuuta 2015 kello 02.31 (EET)

Teknisiä yksityiskohtia:

1. Puhutaan suuresta vahvistuksesta. Miten suuri on tässä yhteydessä suuri? Tyypillinen esimerkki vahvistuslukemista (mahdollisesti tietyssä teho- ja taajuusluokassa) olisi hyvä antaa.
2. Digitaalisista laskimista - voisiko kertoa karkeasti koska sellaisia valmistettiin.
3. "Nykyään magneettivahvistimet ovat yleisiä hakkuriteholähteiden matalajännitteisissä apuregulaattoreissa." Voisiko tätä täsmentää jotenkin: vaikka ammattikseni suunnittelen monenlaisia hakkuriteholähteitä, en ymmärrä tuon kohdan teknistä yhteyttä nykytekniikkaan.
4. "hyödynnetään toimintapistettä, jonka ympäristössä permeabiliteetti muuttuu jatkuvasti." Miksi sanotaan jatkuvasti? Eikö esim. "jyrkästi".
5. "Magneettivahvistimen toiminta perustuu ferromagneettisen sydänmateriaalin magneettivuon kyllästymiseen." Lause toistuu aivan samana - muotoiltava jotenkin uusiksi.
6. Termit "siirtokuristin" ja "viertokuristin" kaipaavat selitystä johonkin.
7. Onko "koersiviteetti" sama kuin "koersiivisuus"?
8. Kohta "Mekaaniset rakenneratkaisut": pitäisi olla jotakin kaaviokuvia, jotta teksti olisi ymmärrettävämpää. --Aulis Eskola (keskustelu) 18. joulukuuta 2015 kello 19.52 (EET)

1. Muotoilu "hyvin suuria tehovahvistuksia" on epämääräinen ja sen voikin vaihtaa parempaan. Sidney Plattin suuntaa-antava arvio (lähdeviitteessä) on ehkä riittävä. Laitan lisää ja parempia jos löydän.

2. Magneettivahvistimiin perustuvia digitaalisia laskukoneita valmistettiin muutamia. Ainakin Magstec vuodelta 1956.

3. Tietokoneiden virtalähteissä on tyypillisesti erottava hakkuriteholähde, jonka toisiopuolelle tarvitaan apuregulaattoreita, ja magneettivahvistimet on havaittu luotettaviksi. Nimenomaan matala jännite ja suuri virta on sopiva yhdistelmä, sillä kyllästyvään reaktorin käämiin ei sitten tarvita paljon kierroksia, mikä vaikuttaa valmistuskustannuksiin. Tosin, hinnan puolesta nykyaikaiset integroidut ratkaisut ovat kovia kilpailijoita. Voin pistää lähteisiin enemmän esimerkkejä, jos niitä kaivataan.

4. Tavallisesti magneettivahvistimissa halutaan jyrkkää ja nopeaa kyllästymistä, kuten esimerkiksi Deltamax sydämissä tai ferriiteistä Ferroxcube 3R1. Toisaalta sitten ovat nämä erikoisemmat magneettivahvistimet, joissa kapea hystereesikäyrä ja pyöreän loiva siirtyminen kyllästymiseen on toivottava, jolloin esimerkiksi Supermalloy voi olla parempi tai ferriiteistä joku tavallinen hakkuriteholähteen ferriitti, kuten N87. Tässä täytyy vain muistaa, että nämä kaksi magneettivahvistimen tyyppiä toimivat kovin eri tavalla, joista se tavallisempi tyypillisesti menee täyteen kyllästymisen tilaan joka syklillä ja tuottaa teräviä pulsseja, kun taas se toinen hyödyntää toisenlaisen magneettisydämen magnetointikäyrästä pientä osaa kerrallaan ja aiheuttaa virran muotoon vähemmän säröä.

5. Toistoa pitää jatkossakin vähentää.

6. Siirtokuristin, viertokuristin, transduktori ja kyllästyvä reaktori: samasta asiasta on kyse.

7. Kyllä, koersiviteetti ja koersiivisuus ovat sama asia. En vain muistaakseni ole törmännyt jälkimmäiseen muotoon tai sitten olen unohtanut sen.

8. Kaaviokuvan saa tekemällä. Vaikka lähteinä käytetyt kirjat ovat vanhoja, oletan että niiden kuvitus ei vielä ole vapaasti käytettävissä. ––Nikolas Ojala (keskustelu) 19. joulukuuta 2015 kello 04.09 (EET)

6. Termit siirtokuristin, viertokuristin, transduktori ja kyllästyvä reaktori pitäisi esitellä jossakin erikseen, jos niitä käytetään. Nyt lukijaa - ainakin minua - hämää se, että käytetään eri termejä, vaikka tarkoitetaan ilmeisesti samaa asiaa. Nuo eri termit lienevät tulleet artikkeliin sen takia, että on käytetty monia eri lähteitä. --Aulis Eskola (keskustelu) 19. joulukuuta 2015 kello 12.40 (EET)

Jokseenkin käsittämätöntä tekstiä ihmiselle, joka on ikänsä luullut ymmärtävänsä jotain ainakin audiovahvistimista. Huono esimerkki yleistajuisen tietosanakirjan artikkelista: lukija putoaa kärryiltä jo ensimmäisessä kappaleessa ja vielä pitäisi jaksaa lukea kymmenisen liuskaa... –Kotivalo (keskustelu) 21. joulukuuta 2015 kello 18.38 (EET)

Kuten edellä jo totesinkin, aihe on erittäin haastava yleistietosanakirjan artikkeliksi. Asiasta on varsin vähän kerrottavaa yleistajuisesti.

Loppuosa tekstistä saa mielestäni olla sellaista, jonka vain ammatti-ihmiset tajuavat. Mutta elektroniikkasuunnittelijoille tekstin pitäisi olla johdonmukaista. Artikkelissa on vähän pomppimisen makua. Jäsennystä voisi myös pohtia tarkemmin. Heitänpä yhtenä "rautalangan vääntämisen" ideana, että kannattaisikohan artikkelissa selittää ihan vaiheittain ja juurta jaksaen tuon valonsäätimen toiminta. --Aulis Eskola (keskustelu) 21. joulukuuta 2015 kello 23.11 (EET)

Tuon mahdollisimman yksinkertaisen valonsäätimen toimintaperiaatteen selitys olisi hyvä lähtökohta. Se voisi avata tavalliselle lukijalle toimintaperiaatetta riittävästi. Siitä eteenpäin mutkikkaammat esimerkit olisivat vain parannelmia, ja niiden kaikkien auki selittäminen ei ehkä ole vaivan arvoista. Toinen melkein yhtä keskeinen on muuntajavaikutuksen torjuminen käyttämällä kahta vastakkaisvaiheisesti kytkettyä reaktoria. Pitäisikö selitykset laittaa suoraan kuvateksteihin, jotta tekstin ja kuvan yhteys pysyisi riittävän selvänä? ––Nikolas Ojala (keskustelu) 21. joulukuuta 2015 kello 23.55 (EET)

Toteutin tämän. ––Nikolas Ojala (keskustelu) 22. joulukuuta 2015 kello 01.15 (EET)

Tämän aiheen popularisointi on hiukan vaikeaa, ja se oli alusta asti selvää. Vaikeus ei silti lannista, mutta saattaa hidastaa artikkelin parantelua. Uskoakseni artikkelin kehittämistä edistää, jos tänne keskusteluun tai selvennyspyyntöihin artikkelin sekaan ilmaantuu hyviä kysymyksiä, jolloin niihin kysymyksiin voi yrittää kirjoittaa hyviä vastauksia. ––Nikolas Ojala (keskustelu) 21. joulukuuta 2015 kello 23.55 (EET)

Selvennyspyyntösi avauskappaleessa liittyen apuregulaattoreihin on hankalassa paikassa, sillä aiemmin tässä keskustelussa todettiin, että artikkelin johdannossa ei pitäisi mennä syvälle teoriaan ja toteutuksien ihmeellisyyksiin. Jos selvennystä toteuttaa siihen paikkaan, missä pyyntö on, johdanto muuttuu uudelleen vaikeammaksi. ––Nikolas Ojala (keskustelu) 22. joulukuuta 2015 kello 02.01 (EET)

JOs/kun Alexandersonin patenttia on tarkoitus selventää kaaviokuvilla, viittauksen tekstin ja kuvien välillä pitäisi olla selkeämpi. --Aulis Eskola (keskustelu) 21. joulukuuta 2015 kello 23.21 (EET)

Toteutin myös tämän. ––Nikolas Ojala (keskustelu) 22. joulukuuta 2015 kello 01.15 (EET)

Minunkin ymmärtämän johdannon aiheeseen voisi saada aikaan kokoamalla siihen magneettivahvistimen käytännön sovelluksia jäljempänä olevasta tekstistä: missä kaikissa tutuissa teknisissä laitteissa tätä on käytetty ja käytetään ja mitä tekemään? Vasta sitten mentäisiin toimintaperiaatteeseen ja sähkötekniikkaan, silloinkin mahdollisimman yleisiä termejä (ei reaktori vaan kela tai käämi jne.) ja niiden wikilinkityksiä käyttäen. Ja kolmanneksi ehkä historiaan tarkemmin, jossa johdannon käyttökohteita voisi avata laajemmin: miksi magneettivahvistimen huomattiin sopivan juuri tuohon sovellukseen jne. –Kotivalo (keskustelu) 22. joulukuuta 2015 kello 11.51 (EET)

Pari pyyntöä. Tässä (kuten muissakin erikoisalan artikkeleissa) vois lisätä termistön wikittämistä (jotain lisäsin alkuun malliksi. en tiiä menikö oikein). Se helpottaa/mahdollistaa maallikonkin ymmärryksen. Lisäksi artikkelin alkuperäiselle kirjoittajalla hommaksi: koko artikkelin läpi pitäis käyttää samaa terminologiaa, eikä vaihdella termejä tarpeettomasti (helpottaa lukemista ja ymmärtämistä). Vielä: Alun kuvatekstin ymmärtäminen on niin suolesta, että kuva myöhemmin artikkeliin. Gopase+f (keskustelu) 23. joulukuuta 2015 kello 14.06 (EET)

Vastailenpa tähän:

1. Linkittäminen on tietysti hyväksi. Ainakin tämän artikkelin tapauksessa olen enemmän keskittynyt isompien ongelmien ratkaisemiseen. Siitä huolimatta on varmasti hyvä, että wikilinkkejä muodostetaan. Mutta olisi myös huomioitava: "Tarkista linkkisi ja käytä esikatselua todetaksesi, että ne toimivat." (Ohje:Linkit)

2. Terminologian yhdenmukaistaminen on haaste sinänsä, koska eri lähteissäkin terminologia vaihtelee. Päättelen kuitenkin, että jonkun on hoidettava terminologian yhdenmukaistaminen, ja tämän artikkelin tapauksessa tuskinpa sitä kukaan muukaan tekee jos en minä. Tämä on siis ilmiselvästi nakki minulle. Ajattelin myös tehdä aivan erillisen magneettivahvistimia koskevaa erikoissanastoa koskevan luvun tähän artikkeliin.

3. Kommenttisi kuvatekstin ymmärtämisestä jäi epäselväksi vaikka olikin kyse suomesta. Voisitko muodostaa uuden kommentin samasta asiasta rakentavampaan tyyliin? Konkreettisista ja toteutuskelpoisista ehdotuksista olisi hyötyä, kunhan ne ovat riittävän selkeitä. Hyödyllisiä voisivat olla myös kysymykset, joihin vastaaminen helpottaisi tekstin luomista.

Artikkelin kirjoittamista helpottavat rakentavat kommentit ovat aina hyvin tervetulleita. Kiitos. ––Nikolas Ojala (keskustelu) 25. joulukuuta 2015 kello 08.20 (EET)

2: Artikkeliin on valittava jokin sisäisesti yhtenäinen terminologia. Vaikka lähteet käyttävät eri termejä, ei voi hyppiä lähteiden mukaan ilmaisusta toiseen. Alussa on esitettävä vaihtoehtoiset ilmaisut, jotka tarkoittavat samaa kuin artikkeliin valitut. Synonyymien selitys on hyvä koota mainitsemaasi perustermien selityskohtaan. Termiselitykset silloin pois kuvatekstistä.

3: Valo-ohjausesimerkki on ensiarvoisen tärkeä periaatteen ymmärtämisen kannalta. Se pitää esittää alkupäässä artikkelia, se havainnollistaa hyvin periaatetta. --Aulis Eskola (keskustelu) 25. joulukuuta 2015 kello 16.58 (EET)

Päätän arvioinnin. Avatkaa uusi arviointi kun parannukset on toteutettu ja artikkeli on valmis arvioitavaksi. Gopase+f (keskustelu) 27. joulukuuta 2015 kello 14.59 (EET)

Sarjaan ja rinnan kytketty transduktori

Miksi sanotaan "sarjaan kytketty transduktori"? Eikö rakenteessa ole kaksi transduktoria? Tai jos on yksi transduktori, pitäisi olla piirrettynä vain yksi sydän. --Aulis Eskola (keskustelu) 25. joulukuuta 2015 kello 23.38 (EET)

Jos katsoo vaikka Martti Paavolan Sähkötekniikan oppikirjan eri painoksia, niissä juuri tätä on käsitelty eri tavoin. Paavola käyttää myös käsitettä "kyllästyvä kuristin" kaiken muun lisäksi.

Paavola, 8. painos, 1964: "Tällaista rautasydämistä kuristinta, jossa raudan magneettista kyllästymisilmiötä käytetään vaihtovirtapiirin virran ja jännitteen säätöön, sanotaan siirtokuristimeksi (transduktoriksi)."

Paavola, 13. painos, 1979: "Kaksi kuvan 484 mukaan yhteistoimintaan kytkettyä kyllästyvää kuristinta muodostaa magneettivahvistimen (transduktorin)."

Voidaan näiden tekstinäytteiden perusteella ajatella, että näiden painosten 8 ja 13 välillä Paavola on tullut toisiin ajatuksiin. Onko näistä olemassa jokin lopullinen totuus? Sitä en edes tiedä. ––Nikolas Ojala (keskustelu) 26. joulukuuta 2015 kello 00.57 (EET)

Lähinnä tässä kyselin, että ovatko transduktorit (vai miksi niitä halutaankaan nimittää) erillisiä. Korjataan siis tekstiin, että on kaksi erillistä transduktoria... --Aulis Eskola (keskustelu) 26. joulukuuta 2015 kello 01.03 (EET)

On valitettavaa, että käsitteet tällä kapealla sähkötekniikan alalla eivät näytä yhdenmukaisilta eikä selviltä. Kuten esittämistäni esimerkeistä voidaan lukea, transduktorilla voidaan tarkoittaa yhden työkäämin tai kahden työkäämin transduktoria tai vaikka molempia. Mieluummin näkisin että asia ei olisi näin epäselvä vaan että määrittelyt olisivat tarkkoja. ––Nikolas Ojala (keskustelu) 26. joulukuuta 2015 kello 01.40 (EET)

Myös Erkki Torkkola teoksessaan Tekninen sähköoppi 1, vuodelta 1977, esittää ensin Burgess & Frankenfield mallin mukaisen yksinkertaisen transduktorin ja sitten samalla sivulla toisen transduktorin, jossa on kaksi työkäämiä. Suomenkielisestä kirjallisuudesta poimittujen esimerkkien perusteella transduktori voi olla yksinkertainen tai Alexandersonin keksinnön mukainen sarjaan kytketty. Lisäksi on mahdollista kytkeä työkäämit myös rinnakkain. ––Nikolas Ojala (keskustelu) 26. joulukuuta 2015 kello 01.40 (EET)

Ai niin, se vastaus melkein unohtui: Sanotaan "sarjaan kytketty transduktori", kun työkäämit on kytketty sarjaan. Jos on "rinnan kytketty transduktori", työkäämit on kytketty rinnakkain. Jos on vain yksi työkäämi, siinäpä on. Ehkä sitä sopisi kutsua yksinkertaiseksi transduktoriksi, kun se on niin yksinkertainen. Jos ohjauskäämejä on useampia kuin yksi, ne kytketään joka tapauksessa sarjaan vastakkaisvaiheisesti. ––Nikolas Ojala (keskustelu) 26. joulukuuta 2015 kello 01.49 (EET)

Eli onkin kysymys siitä, että samalla sydämellä on monta työkäämiä?! Silloinhan kaavioissa on virhe: pitäisi olla vain yksi sydän.

Mutta, mutta... Eihän ohjauskäämit voi olla saman sydämen ympäri vastavaiheisesti, koska silloin niiden magnetointivaikutus olisi nolla!? --Aulis Eskola (keskustelu) 26. joulukuuta 2015 kello 02.14 (EET)

Itse asiassa tuollainen kahden työkäämin transduktori on mahdollista muodostaa useilla eri tavoilla. Jos on kolmihaarainen pakkarautasydän, jossa on ikään kuin kaksi E-kirjainta vastakkain, siihen voidaan käämiä keskelle yksi ohjauskäämi ja sen molemmille puolille kaksi työkäämiä. Siis sydämiä on siinä tapauksessa yksi, työkäämejä kaksi ja vain yksi ohjauskäämi. Kyllä, tästä pitäisi piirtää kuva. ––Nikolas Ojala (keskustelu) 26. joulukuuta 2015 kello 02.55 (EET)

Onko kuvaselostukset sarjaan ja rinnan kytkettyjen teaktorien osalta nyt kunnossa? Siis puhutaan (otsikon mukaisesti) Alexandersonin patentinmukaisista rakenteista. Ilmeisesti sen patentin mukaisen idean saakin toteutettua monilla erilaisilla käämirakenteilla - useammallakin kuin näillä kahdella kuvatulla. --Aulis Eskola (keskustelu) 26. joulukuuta 2015 kello 13.53 (EET)

Kyllä, kuvaselostus näyttää olevan kunnossa. Haluan tässä esitellä muunkielisistä Wikipedioista löytämiäni piirroksia, jotka myös esittävät kahden työkäämin transduktoreita mutta yhdistetyillä magneettipiireillä, jollaisesta ei suomenkielisessä artikkelissa vielä ole kuvaa.

Saksankielisestä Wikipediasta löytyi yksinkertainen periaatepiirros (esimerkki 1), jossa on esitetty magneettivahvistimissa tavallinen järjestely. Siinä on magneettipiirissä kaksi silmukkaa, toisissaan kiinni. Nämä voidaan toteuttaa ja usein toteutetaan yhdellä rautasydämellä. Venäjänkielisessä Wikipediassa on valokuva transduktorista (esimerkki 2), joka vastaa edellä esitettyä periaatepiirrosta. Jos kuvaa väittäisi esimerkiksi kolmivaihemuuntajaksi, se menisi täydestä, sillä kolmivaihemuuntaja näyttää varsinkin sivusta katsottuna aivan samanlaiselta. Paras periaatepiirros kahden sarjaan kytketyn työkäämin transduktorista (esimerkki 3) löytyi vironkielisestä Wikipediasta. Piirroksessa on esitetty tavanomainen kolmihaarainen rautasydän, siihen käämityt työkäämit vasemmalla ja oikealla ja keskimmäiseen haaraan käämitty ohjauskäämi. Selkeyden vuoksi näistä periaatepiirroksista yleensä puuttuvat kelarungot ja muu mekaniikka, kuten tässäkin tapauksessa.

Esimerkki 1. Transduktori. Työkäämit vasemmalla ja oikealla ja ohjauskäämi keskellä on esitetty oransseilla palloilla. Siniset silmukat esittävät magneettipiiriä.

Esimerkki 2. Valokuva transduktorista, joka muistuttaa kolmivaihemuuntajaa.

Esimerkki 3. Kahden työkäämin transduktori, joka on rakennettu yhden kolmihaaraisen magneettisydämen varaan. Magneettipiiri on samanlainen kuin kolmivaihemuuntajassa. Työkäämit on kytketty sarjaan.

Nuo kolme kuvaa voisivat esittää samaa kahden työkäämin transduktoria. ––Nikolas Ojala (keskustelu) 27. joulukuuta 2015 kello 03.21 (EET)

Tämä siis menee ohi otsikosta, mutta etenkin tuo kuva 3 olisi paljon selventävä toisaalle artikkeliin. --Aulis Eskola (keskustelu) 27. joulukuuta 2015 kello 13.36 (EET)

Saisko noi 3-kuvan magneettivuonuolet (DC- ja AC-vuo) vielä lisäämääsi uuteen kuvaan. Ne selventevät hyvin toimintaperiaatetta. --Aulis Eskola (keskustelu) 6. tammikuuta 2016 kello 16.05 (EET)

Kyllä. ––Nikolas Ojala (keskustelu) 7. tammikuuta 2016 kello 21.14 (EET)

Sanasto

En ole tyytyväinen artikkelin lukuun Sanasto. Sekavuuden lisäksi siinä on asiavirheitä, minkä havaitsin äskettäin. Aion tehdä siihen vielä suurehkon remontin. --Nikolas Ojala (keskustelu) 11. tammikuuta 2016 kello 17.23 (EET)

Toteutin tämän. Nyt sanastossa ei ole englanninkielisiä hakusanoja. Myös kummajaisesta nimeltään transduktori tein selvää. ––Nikolas Ojala (keskustelu) 11. tammikuuta 2016 kello 22.49 (EET)

Mainiota :) Artikkelissa käytettäköön noista sanoista vain tiettyjä. Silloin artikkeli on yhtenäinen ja helppolukuinen. --Aulis Eskola (keskustelu) 11. tammikuuta 2016 kello 23.07 (EET)

Artikkeliin taitaa tulla vielä laajempi muutos: Suomenkielisistä lähteistä ei ole löytynyt lainkaan käsitettä nimellä kyllästyvä reaktori mutta sen sijaan kyllästyvä kuristin on löytynyt useistakin lähteistä. Teen muutokset tämän tiedon pohjalta. ––Nikolas Ojala (keskustelu) 12. tammikuuta 2016 kello 19.56 (EET)

Toteutin muutokset. Mieluiten olisin jättänyt kyllästyvät reaktorit paikoilleen niin kuin ne olivat, mutta lähteet eivät tukeneet sitä ratkaisua. Noudatin siis Wikipedian käytäntöjä Ei uutta tutkimusta ja Tarkistettavuus. ––Nikolas Ojala (keskustelu) 12. tammikuuta 2016 kello 22.14 (EET)

Pulssikuvat ja magnetointikäyrät

Visuaalisena ihmisenä mulle olis kiinnostavaa nähdä artikkelissa myös pulssikuvia ja selitystä magnetointikäyrän kantilta ajateltuna. Vilaisin lyhyestä saksankielistä versiota. Olisko liikaa toivoa tähänkin jotain sen suuntaista, kun tunnut tuntevan aihetta varsin tarkasti...

Regulaattorikaavio on myös hyvä, siitä ainakin kaltaiseni elektroniikkaihminen ymmärtää heti apureguidean. --Aulis Eskola (keskustelu) 11. tammikuuta 2016 kello 23.07 (EET)

Lisäsin piirroksen, jossa on pari magnetointikäyrää. Ehkä siitä on hyötyä. ––Nikolas Ojala (keskustelu) 12. tammikuuta 2016 kello 14.23 (EET)

Lisäsin yhden piirroksen ja vuosia aiemmin oskilloskoopista hankittua käyrää. Ehkä nämä selittävät kyllästyvän kuristimen käyttäytymistä keskivertolukijalle paremmin kuin magnetointikäyrä. ––Nikolas Ojala (keskustelu) 15. tammikuuta 2016 kello 14.10 (EET)

Lupaava artikkeli 2

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

 –Kommentin jätti Barbagoatse (keskustelu – muokkaukset) . Edellä mainittu käyttäjä lisännyt {{Lupaava artikkeli -ehdotus}} artikkelisivulle, muttei avannut keskustelua. Ealdwulf ^(Talk) 21. helmikuuta 2016 kello 11.31 (EET)

Olen ainakin parannellut artikkelia edellisestä kerrasta. Tietääkseni tartuin jokaiseen esitettyyn ongelmakohtaan. Keskustelu täällä hyytyi sen jälkeen täysin. Pitäisikö tästä päätellä jotain? ––Nikolas Ojala (keskustelu) 22. helmikuuta 2016 kello 02.20 (EET)

Sanastoa ilmeisesti pyydettiin viime keskustelussa, mutta on se hieman outo. Harvemmin tuollaisia näkee artikkeleissa, ja lisäksi mikä järki on antaa artikkelin aihe erikseen sanastossa. Johdannonhan pitäisi jo kertoa lyhyesti, mitä artikkelissa käsitellään. --PtG (keskustelu) 22. helmikuuta 2016 kello 19.14 (EET)

Voihan se näyttää erikoiselta, että magneettivahvistin on uudelleen sanastossa. Mielestäni sanaston oleellinen anti on siinä, että jos satunnainen lukija haalii lähteitä ja havaitsee magneettivahvistimiin liittyvän sanaston monimuotoisuuden, hän saattaa hiukan tipahtaa kärryiltä, kun ei tiedä mikä on minkäkin asian oikea nimi, tai esimerkiksi: ovatko magneettivahvistin ja magneettinen vahvistin sama vai eri asia, ja kumpaa tulisi käyttää. ––Nikolas Ojala (keskustelu) 23. helmikuuta 2016 kello 01.00 (EET)

Artikkelinhan voi aloittaa "Magneettivahvistin tai magneettinen vahvistin" on tai "Magneettivahvistin (myös magneettinen vahvistin) on". Samoin kyllästyvän kuristimen -osioon voisi laittaa alkuun, että "käytetään myös termejä siirtokuristin..." --PtG (keskustelu) 23. helmikuuta 2016 kello 07.11 (EET)

Näin tein. Sanasto poistui. ––Nikolas Ojala (keskustelu) 24. helmikuuta 2016 kello 01.29 (EET)

Mun mielestä tullaan toimeen ilman sanastoa, kun luodaan ala-artikkelit Kyllästyvä kuristin. Tämän lisäksi käytetään koko artikkelin läpi johdonmukaisesti samaa termistöä, eli "magneettivahvistin" on koko ajan "magneettivahvistin". Samoin "kyllästyvä kuristin" on koko ajan "kyllästyvä kuristin". Näin tullaan toimeen ilman sanastoa. Gopase+f (keskustelu) 23. helmikuuta 2016 kello 12.15 (EET)

Sen sijaan, että olisin luonut uuden artikkelin, siirsin sanastossa olleita asioita kyllästyvää kuristinta käsittelevään lukuun. Vaihtoehtoiset nimitykset mainitaan luvun alussa yhden kerran. ––Nikolas Ojala (keskustelu) 24. helmikuuta 2016 kello 01.29 (EET)

Joo no se erillinen artikkeli olis parempi ratkasu. Siellä voi sitten selvittää tuota transduktoriakin, joka on nyt vähän turhaan ohjaus tähän artikkeliin. Gopase+f (keskustelu) 24. helmikuuta 2016 kello 01.59 (EET)

Ei ole turha ohjaus. Transduktorille on oma lukunsa artikkelissa. Jos joku hakee transduktoria, selitys löytyy tästä artikkelista. --Nikolas Ojala (keskustelu) 24. helmikuuta 2016 kello 10.02 (EET)

Et perustellut, miksi erillinen artikkeli kyllästyvä kuristin olisi parempi ratkaisu. Sanoit vain että niin olisi. En tietenkään vastusta, jos joku sellaisen artikkelin haluaa kirjoittaa. Jos sen lisäksi joku haluaa, että kyllästyvän kuristimen selitykset irroitetaan tästä artikkelista, siitä saakin pitkän keskustelun aikaiseksi. Magneettivahvistimen alkeellisin muoto on yksi kyllästyvä kuristin. Siitä lähdetään. ––Nikolas Ojala (keskustelu) 24. helmikuuta 2016 kello 13.53 (EET)

Yhdenmukaistin artikkelin termejä jo aiemmin. Magneettivahvistin on koko ajan magneettivahvistin ja kyllästyvä kuristin on koko ajan kyllästyvä kuristin. ––Nikolas Ojala (keskustelu) 24. helmikuuta 2016 kello 13.53 (EET)

Kyllästyvälle kuristimelle voisi tosiaan luoda oman ala-artikkelin. Johdanto on hieman toistava, magneettivahvistin-sana toistuu vähän turhan usein varsinkin sen loppupuolella. Lauseita voisi yhdistellä jotenkin järkevästi. Viitteisiin 23–32 tarvittaisiin myös sivunumerot. --Msaynevirta (k · m) 23. helmikuuta 2016 kello 17.52 (EET)

Katsoin, että se väite, johon kymmenen lähdeviitteen rimpsu liittyi, ei oikeastaan edes kuulu suomenkieliseen artikkeliin, joten poistin väitteen (joka sinänsä on tosi) ja samalla siihen liittyvät lähdeviitteet. Muotoilin hiukan johdantoa uusiksi, ja nyt toistoa on vähemmän. ––Nikolas Ojala (keskustelu) 24. helmikuuta 2016 kello 01.29 (EET)

Tee nyt hyvä ihminen se kyllästyvä kuristin, jossa voit käsitellä kyllästyvän kuristimen ja transduktion. Sitä on tässä jo useampi pyytänyt. Gopase+f (keskustelu) 24. helmikuuta 2016 kello 11.28 (EET)

Miten olisi artikkelit Biasvirta ja Charles Frederick Burgess? Ei niitäkään kukaan ole viitsinyt vielä kirjoittaa. ––Nikolas Ojala (keskustelu) 24. helmikuuta 2016 kello 13.53 (EET)

Ihan yhdessä tässä mietitään, että miten tästä saa (maallikollekin) "lukukelpoisen" ja ymmärrettävän. Tässä on esitetty toive, että jäsentelyn kannalta olis parempi kun olis tuo ala-artikkeli. Se on sitten eri asia toteutetaanko tuollaista ala-artikkelia ja kuinka paljon sen puuttuminen huonontaa tämän artikkelin tiedon jäsentelyä. Gopase+f (keskustelu) 24. helmikuuta 2016 kello 13.59 (EET)

Kuva on liian isolla 109.240.155.36 24. helmikuuta 2016 kello 14.05 (EET)

En oikein lämpene eri artikkelin kirjoittamiselle, mutta nykyisen artikelin luvut voisivat olla eri järjestyksessä. Nykyisellään järjestys on:

1. Historia
2. Toimintaperiaate
3. Kyllästyvä kuristin
4. Sovelluksia
5. Ominaisuuksia
6. Lähteet

Mutta, järjestys voisi olla näin:

1. Historia
2. Toimintaperiaate
3. Sovelluksia
4. Ominaisuuksia
5. Kyllästyvä kuristin
6. Lähteet

Tällä tavoin selitykset kyllästyvästä kuristimesta sijoittuisivat viimeisiksi ennen lähteitä. Siihen asti pääasia pysyisi koossa. ––Nikolas Ojala (keskustelu) 24. helmikuuta 2016 kello 18.47 (EET)

Päätän arvioinnin. Ei kannatusta ehdotukselle. Katotaan uudelleen kun parannusehdotukset tiedonjäsentelystä on toteutettu. Gopase+f (keskustelu) 2. maaliskuuta 2016 kello 09.02 (EET)

Tiedon jäsentelystä

Niin mikä tässä nyt mättää? Ei tuossa ensimmäisessä arkistoidussa keskustelussa kukaan sanonut mitään uuden artikkelin kirjoittamisesta, mikä nyt on joka tapauksessa omituinen ehdotus, kun kyse on juuri tästä artikkelista. Esitin, että lukujen järjestystä voisi vaihtaa luettavuuden hyväksi, ja kas, kukaan ei sanonut siihen yhtään mitään. ––Nikolas Ojala (keskustelu) 2. maaliskuuta 2016 kello 10.19 (EET)

Taidanpa siirtää luvun Kyllästyvä kuristin artikkelin viimeiseksi. Ei sitä ehdotusta kukaan kritisoinutkaan. ––Nikolas Ojala (keskustelu) 2. maaliskuuta 2016 kello 10.23 (EET)

No jos lähdetään siitä, että uutta artikkelia ei luoda, niin sitten kyllästyvää kuristinta ja transduktori ei tarvi käsitellä tässä artikkelissa noin laajasti vaan niitä voi käsitellä tuossa kyllästyvä kuristin artikkelissa sitten kun sellainen luodaan. Nythän tässä on yli puolet pituudesta kyllästyvää kuristinta ja sitä vois tiivistää. Gopase+f (keskustelu) 2. maaliskuuta 2016 kello 10.38 (EET)

Yritä hyväksyä tämä: Yksinkertaisin magneettivahvistin on kyllästyvä kuristin. Yksikään magneettivahvistin ei ole ilman kyllästyvää kuristinta. Siitä lähdetään. Jos artikkelin pituudesta onkin yli puolet kyllästyvää kuristinta, se kuuluu silti tähän artikkeliin. On täysin mahdoton homma yrittää selittää lukijoille mikä on magneettivahvistin ja mikä sen toimintaperiaate, ellei ole selitystä kyllästyvästä kuristimesta. Minun mielestäni on hullu ajatus, että magneettivahvistimen keskeisin osa kyllästyvä kuristin pitäisi siirtää tästä artikkelista pois omaan erilliseen artikkeliinsa. Kun minulla sattuu olemaan näitä magneettivahvistimen lähdeteoksia, niissä järjestään noustaan tyvestä puuhun, eli selitetään se kyllästyvä kuristin, mikä se on ja mitä se tekee. Ilman sitä tietoa lukija olisi aivan ihmeissään. ––Nikolas Ojala (keskustelu) 2. maaliskuuta 2016 kello 10.49 (EET)

Tarkastelin artikkelin eri osien pituuksia tallentamalla ne erillisiin tekstitiedostoihin.

1. Kuvat ja kuvatekstit 4,9 kilotavua
2. Artikkelin pääosa 11,5 kilotavua
3. Kyllästyvä kuristin 9,9 kilotavua
4. Lähteet, viitteet ja luokitukset 32,4 kilotavua

Eli siis tämän perusteella ei pidä paikkaansa se väite, että Kyllästyvä kuristin veisi artikkelista yli puolet.

––Nikolas Ojala (keskustelu) 2. maaliskuuta 2016 kello 14.24 (EET)

Oikastaan vähän: 2. maaliskuuta olleessa versiossa kyllästyvä kuristin -otsikon alla oli 895 sanaa ja 8449 merkkiä (viitemerkintöineen). Artikkelin muussa neljässä osiossa oli yhteensä 785 sanaa ja 8261 merkkiä. (otsikot ja viitemerkinnät ml). MOT. (Nythän ongelma on ratkaistu, kun suurin osa kyllästyvä kuristin -osiosta siirrettiin ala-artikkeliin.) Gopase+f (keskustelu) 12. maaliskuuta 2016 kello 09.36 (EET)

Kuinka ollakaan, löysin syyn kirjoittaa artikkeli Kyllästyvä kuristin, mutta se syy ei ole mikään tässä keskustelussa mainituista. ––Nikolas Ojala (keskustelu) 6. maaliskuuta 2016 kello 22.35 (EET)

On pohdittu erillistä artikkelia kyllästyvä kuristin. Näen tuossa vaan sitä ongelmaa, että kuristinten merkittävää kyllästymistä tavataan sähkötekniikassa hyvin usein välttää. Missäs muualla sellaista tarkoituksella käytetään kuin näissä magneettivahvistimissa? --Aulis Eskola (keskustelu) 2. maaliskuuta 2016 kello 19.14 (EET)

Jos kyllästyviä kuristimia vaikka käytetäänkin muualla kuin magneettivahvistimissa, entä sitten? Artikkeleita niistä muista sovelluksista ei taida olla, ainakaan suomenkielisessä Wikipediassa. Jos artikkeleita kyllästyvän kuristimen sovelluksista olisi useita (vähintään kaksi), ja niissä kaikissa selitettäisiin kyllästyvää kuristinta, sittenhän erillinen artikkeli kyllästyvästä kuristimesta palvelisi näitä muita artikkeleita, ja näin tulisi synergiaetua siitä, että olisi olemassa se erillinen artikkeli. Nyt ei ole tietoakaan niistä muista artikkeleista ja sellaisesta synergiaedusta, ja siksi en näe mitään etua siinä, että yksi luku irroitettaisiin artikkelista ja siirrettäisiin omaan artikkeliinsa, niin kuin täällä on ehdotettu. Periaatteessa tilanne voisi muuttua, jos niitä muita artikkeleita ilmaantuisi. ––Nikolas Ojala (keskustelu) 3. maaliskuuta 2016 kello 19.29 (EET)

Onko hyvä näin?

Loin uuden artikkelin Kyllästyvä kuristin, pääasiassa siksi, että sille löytyivät valmiiksi vastinartikkelit englanninkielisessä, liettuankielisessä ja farsinkielisessä Wikipediassa. Nyt tästä artikkelista on siirretty omaan erilliseen artikkeliinsa se osuus, joka (joidenkin mielestä) häiritsi artikkelin luettavuutta. Olkaapa hyvät. Aivan täydellistä ja tarkkaa jakoa en voinut tehdä, sillä magneettivahvistimeen ja kyllästyvään kuristimeen liittyvä tieto on väkisinkin suurelta osin yhteistä. ––Nikolas Ojala (keskustelu) 7. maaliskuuta 2016 kello 02.03 (EET)

Lupaava artikkeli 3

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Erinomainen ja mielenkiintoinen artikkeli, joten laitoin lupaava artikkeli-äänestyksen alulle, kun on hyvin kirjoitettu ja lähteistetty. Jukka Wallin (keskustelu) 7. maaliskuuta 2016 kello 13.50 (EET)

Kannatan, lupaavaksi siis. Artikkeli on eräiltä osin parempi kuin diplomityöni. ––Nikolas Ojala (keskustelu) 7. maaliskuuta 2016 kello 14.31 (EET)

Joo, hanaa vaan. Pari näennäisesti lähteetöntä kohtaa puolivälissä ovat lähinnä tekstiä selventäviä itsestäänselvyyksiä. --Höyhens (keskustelu) 9. maaliskuuta 2016 kello 23.37 (EET)

Tässä on syytä huomioida nuo kaksi aikaisempaakin LA-arviointia ja niissä esitetyt kommentit. Ovat sen verran tuoreita. Gopase+f (keskustelu) 12. maaliskuuta 2016 kello 09.41 (EET)

Mitkä niistä edeltävistä kommenteistä olisivat vielä tähän versioon liittyviä? Artikkelia on muokattu voimakkaasti kommenttien jälkeen. --Aulis Eskola (keskustelu) 12. maaliskuuta 2016 kello 11.25 (EET)

Lähinnä Aulis Eskola on esittänyt laajoja parannusehdotuksia, joiden toteutumisen onnistumista vois kommentoida Aulis Eskola. Jotkut muut ovat toivoneet artikkelin olevan yleistajuisempi, joten siihen liittyviin parannuksiin kannattaa kiinnittää huomiota. Gopase+f (keskustelu) 17. maaliskuuta 2016 kello 13.03 (EET)

Ainakin johdannon viitteiden tarpeellisuutta vois miettiä (osan voinee poistaa). Samoin viitteiden lainaukset näyttävät olevan suurimmaksi osaksi turhia ja ne pitäis poistaa. Myös leipätekstin viitteistysryppäiden tarkoituksenmukaisuutta pitäis miettiä. Gopase+f (keskustelu) 17. maaliskuuta 2016 kello 13.05 (EET)

Mielestäni lainaukset ovat hyvin tarpeellisia, sillä näitä lähdeteoksia ei aivan helposti saa käsiinsä ellei tilaa ulkomailta. Eli lukijalle pitää tarjota jokin mahdollisuus tutustua siihen, mitä viitatuissa lähteissä sanotaan. ––Nikolas Ojala (keskustelu) 17. maaliskuuta 2016 kello 13.37 (EET)

Mitä johdannon viitteet ovat turhia? Äsken muuttelit juuri Josif Stalin artikkelia [1]? Jukka Wallin (keskustelu) 17. maaliskuuta 2016 kello 17.22 (EET)

Minusta tämän lupaava artikkeli-äänestys on sinällänä turha, kun artikkeli on ylittänyt siihen tarvittavan riman jo aikapäiviä sitten.Minulle tämä on laadultaan jo Hyvä artikkelin tasolla. Jos muutoksia pitää tai halutaan tehdä, niin ne voidaan toteuttaa myös äänetyksen päättymisen jälkeenkin. Jukka Wallin (keskustelu) 17. maaliskuuta 2016 kello 17.48 (EET)

Lisään lupaava-artikkeli merkinnän, jos ei tule konkreettista vastustusta Jukka Wallin (keskustelu) 17. maaliskuuta 2016 kello 18.55 (EET)