Keskustelu:Maanpäälliset digitaalitelevisiolähetykset Suomessa

Poistin eräitä muutoksia jotka Käyttäjä:Tero sitten palautti. Ne eivät ole neutraaleja:

digi-tv:n menekkiä onkin jouduttu vauhdittamaan uhkauksella analogisten televisiolähetysten lopettamisesta

Ketään ei ole uhkailtu, vaan analogiset televisiolähetykset tulevat väistämättä loppumaan aikanaan ja totta kai ajankohdasta tiedotetaan etukäteen.

Häiriöt estävät katselun reuna-alueilla kokonaan (sellaisillakin alueilla, joissa analoginen TV näkyy vielä himmeästi)

Tämä ei pidä paikkaansa. Digi-tv:n DVB-formaatti estää heijastuksia paljon paremmin ja digi-tv näkyy lähes poikkeuksetta aina paremmin kuin analoginen televisio. Ja kaikella lähetyksellä on aina reuna-alue, se on itsestäänselvää.

- MikkoM 13:18 touko 6, 2004 (UTC)

Näkyvyydestä heikolla signaalilla: "Tekniikka ei ole kuitenkaan ihan ongelmatonta. DVB-T-järjestelmä tarvitsee riittävän voimakkaan signaalin, että mitään kuvaa näkyisi. Jos vastaanoton raaka bittivirhetiheys on jatkuvasti heikon signaalin takia liian suuri, ei RS-koodauksestakaan ole apua." [1] "[..] loistava kuvanlaatu oli koekäytön kokemusten perusteella käyttäjien mielestä harhaanjohtavaa, kun kuvanlaatu riippui esimerkiksi sääolosuhteista jopa enemmän kuin analogisessa lähetystekniikassa." [2] Toisaalta samoissa läheissä mainitaan myös, että digi-tv tarjoaa monessa tilanteessa analogista televisiota paremman kuvan kohinasta tai liikkeestä huolimatta. Kuten yleensäkin, analoginen lähetys himmenee vähitellen, ja digitaalinen pysyy pitkään hyvänä ja romahtaa kerralla. Voisimme muuttaa tekstin esimerkiksi muotoon:

Häiriöt saattavat estää katselun kokonaan silloinkin, kun analoginen TV näkyisi vielä himmeästi. (toisissa tilanteissa digi-tv näkyy paremmin samalla signaalilla)

Analogisten lähetysten lopettamisella on varmaankin oma vaikutuksensa kuluttajien halukkuuteen hankkia digitaalinen sovitin. Television toimimattomuus analogisten lähetysten loppuessa aiheuttanee monelle suurta mielipahaa. Uhkaus lähetysten lopettamisesti vanhoilla analogisilla televisioilla ei voi olla vaikuttamatta ihmisten ostopäätöksiin - haluavathan monet katsella televisiota tulevaisuudessakin.

- Tero

On päivänselvää miksi analogiset lähetykset halutaan lopettaa nopeasti: koska digitaalitelevisioon siirrytään joka tapauksessa, kahden järjestelmän ylläpito maksaa rahaa. Tietenkin tässä voi nähdä kaikenlaisia piilotettuja motiiveja, ja totta kai digi-tv tarvitsee menestyäkseen katsojia. On kaikkien etu että digi-tv:seen siirrytään mahdollisimman nopeasti. Jos valtio haluaa edistää tätä siirrosta tiedottamalla analogi-tv:n lopettamisesta, ei kysymyksessä ole uhkailu, vaan ilmoitus että analogi-tv ei ole täällä ikuisesti ja että asiassa ei edetä perstuntumalla vaan on tehty asiasta suunnitelmat.

Edelleen, yksityiskohtainen keskustelu digi-tv:n kohinasta reuna-alueilla on liikaa nippelitietoa. Joskus digi-tv näkyy paremmin kuin analogi-tv, joskus huonommin. Asia ei kuitenkaan ole kovin oleellinen.

Hion tekstiä mielestäni neutraalimpaan suuntaan. - MikkoM 23:44 touko 10, 2004 (UTC)

Molemmat näkokohdat on huomioitu uusissa muutoksissasi, hyvin muutettu. Tero 18:53 touko 11, 2004 (UTC)

Artikkelissa mahdollisesti liikaa painotusta

Onkohan tässä nyt painotettu liikaa digitv:n negatiivisia puolia? --Vkem 08:06 syys 2, 2004 (UTC)

Negatiivisista puolista

Kritisoivaa osuutta voisi muokata. Epätarkkaa, epäselvää. Antinpoika 11. heinäkuuta 2006 kello 09.19 (UTC)

Enpä tiedä onko missä vika, mutta useimmat ohjelmat digi-tv:ssä tulevat todella huonolla resoluutiolla. Kuvanlaatu on selvästi analogista heikompi. Tämän voisi lisätä artikkeliin. Lisäksi en pidä lauseesta "Taajuuskaistaa vapautuu analogisten kanavien poistuessa" - eihän se mihinkään _vapaudu_ kun digi-tv ottaa taajuudet käyttöön. Digi-tv:tä ei pidä verrata molempien menetelmien yhtäaikaiseen käyttöön, koska se ei ole tasapuolista. --194.251.240.114 8. maaliskuuta 2007 kello 20.17 (UTC)

Sille että analogisen kuva voi olla jopa parempi jossain tapauksissa, voi jopa löytyä lähde jostain, eiköhän tämä asia ole ihan hyvin tiedossa ja myönnetty tosia asia, oman kokemukseni mukaan yleensä kuva on digipuolella parempi koska analoginen kuva on ollut aika heikko. Taajuuksien vapautuminen: Ehkä parempi olisi sanoa jotenkin niin että taajuuskaistaa vapautuu mutta digi-tv ottaa vapautuvia taajuuksia käyttöön. --Wipu 10. maaliskuuta 2007 kello 08.35 (UTC)

Aiheesta "Digitaalitelevision kritisointia" - mistä lähtien Wikipedian artikkeleihin on hyväksytty lähteettömiä näkökantoja? Muutoinkin tämän artikkelin taso on verraten heikko - tai enpä tiedä onko suomenkielinen Wikipedia ylipäätään näin syvältä. Ongelmissa ei ole mitenkään perusteltu siirtymisen kalleutta eikä siinäkään ole mitään lähdettä ja "jotkut" kokevat painostuksena, ketkä ovat "jotkut" ja millä perusteella näitä löpinöitä on otettu mukaan Wikipediaan? --194.251.240.114 8. maaliskuuta 2007 kello 20.34 (UTC)

Minun puolesta voi poistaa kohdan, joka on selkeesti kiistanalainen, epäselvä ja lähteetön. Muista parannellakin artikkelia. --Wipu 10. maaliskuuta 2007 kello 08.35 (UTC)

Pitäisikö kritiikkiin laittaa vielä raha, koska ainakin täällä jouduttiin ostamaan uutta antennia, kaapelia katolta alas, ja kolme boksia. Analogisysteemi toimi hyvin ilmankin. Sankarip 2. syyskuuta 2007 kello 18.59 (UTC)

Muunsin digisiirtymän kritiikin tekstiä vuodelta 2008 huvikseni imperfektiin. Ehkäpä digisiirtymän vaikeuksista tulee kuitenkin joskus oma historiallinen artikkelinsa, sillä aika käy jo uutta vuosikymmentä. (2. tammikuuta 2010.)

USAn HDTV-lähetykset

siellä siirrytään saman tien HDTV-tasoisiin lähetyksiin maanpäällisessä verkossa.

Antaa ehkä vähän väärän kuvan Yhdysvaltojen digiaikaan siirtymisestä. Kaikkia ohjelmia tuskin lähetetään kuitenkaan HDTV-tasoisena (kun ei se TV-materiaali kuitenkaan ole aina HD-tasoista), eikä tästä ole mitään säädöksiä, TV-kanavat saavat päättää HD-lähetyksistä vapaasti. Parempi olisi sanoa, että "Yhdysvaltojen käyttämä digi-TV-tekniikka mahdollistaa HDTV-tasoisen kuvan lähettämisen maanpäällisessä verkossa" tms. Ja sivuhuomautuksena voisi myös sanoa, että se on USAssakin edelleenkin MPEG-2:sta (joka syö kaistaa paljon HD-tasoisena), aivan kuin Suomessakin. Plus tähän artikkeliin kaipaisi lähteitä.

Poistan tämän koska ilmaisu ei ole neutraali. Jos joku saa muotoiltua paremmaksi niin laittakaa takaisin. Perusteluja tuossa yläpuolella ja alla englanninikielisestä wikipediasta 1.1.2008, http://en.wikipedia.org/wiki/High-definition_television_in_the_United_States

"It is not clear whether broadcasting HDTV or multiple standard definition (SD) channels during non-primetime hours will become common. Many Public Broadcasting Service member stations are now carrying SD multicasts when not broadcasting in HDTV; but unlike many commercial stations, most of these multicasts are suspended while HDTV programs are being broadcast. The three main types of digital TV set are Standard Definition ("good", offering the same resolution as the traditional analog system), Enhanced Definition ("better"), and High Definition ("best"). Analog shutoff,Because HDTV requires extra broadcast spectrum during the transition period, it had become a topic of political controversy in the United States. Current stations have received a free channel, usually in the UHF range, on which to broadcast their digital signal, while still maintaining analog service"

Kun USA:n maanpäällisissä lähetyksissä on käytössä myös vuoden 2009 jälkeen vanha MPEG2-pakkaus, niin HDTV:n viemä kaista herättää ainakin keskustelua..

Nippu E

Nyt sitten on analogiset loppunut, mutta yksi asia jäi vaivaamaan tässä jutussa. Virittelin heti kanavia siinä toivossa, että ois uudet kanavat tullut näkyviin mitä nippu E tarjoaa. Ainoa kanava, joka nyt ilmesty oli Kino-TV. Tästä heräsikin epäilys, että onkohan se Kino-TV oikeasti nippu E:n kanavia? Shadown 1. syyskuuta 2007 kello 07.09 (UTC)

Kanavanippu C:ssä ei ole enää radiokanavia, sillä The Voice on lopettanut toimintansa digitaalisena radiokanavana ja ISKELMÄ on siirtynyt digitaalisesta radiokanavasta tv-kanavaksi. Ja ISKELMÄ ei siis ole sama kanava kuin IskelmäTV Harju & Pöntinen.

DVB-T2 sekä Norja ja Viro

Tänne oli linkitetty Digitoday.fi:n kolumni http://www.digitoday.fi/page.php?page_id=15&news_id=200710887 jossa kerrotaan virheellisesti mm. "Dvb-t2 lyödään lukkoon standardina vuonna 2009, mutta huvittavaa on, että sen esiversio on jo käytössä Norjassa, ja siihen sopivia laitteita on tarjolla myös Suomessa. Canal Digital nimittäin käyttää hd-päätteenä laitetta, joka ymmärtää myös maanpäällistä teräväpiirtolähetystä. Sama laite on jo Norjassa digi-tv-käytössä"

Tuossa on toimittaja käsittänyt väärin. Kyseessä ei ole DVB-T2:n esiversio. Kummassakaan maassa ei ole tarjolla DVB-T2:en vastaanottoon sopivia laitteita (1.1.2008). Vaikka Virossa on käytössä tehokkaampi pakkaus MPEG-4 AVC niin katsoin tarpeelliseksi mainita että sielläkään ei käytetä vielä edelleen määrittelyiltään kesken olevaa DVB-T2 lähetysstandardia. Suomessa tullaan (2010-2011) käyttämään HDTV-lähetyksissä uusimpia DVB-T2 ja MPEG4 standardeja. Kunhan nyt DVB-T2 saadaan valmiiksi. Täällä ei haluta ottaa käyttöön keskeneräistä tekniikkaa.

Suomessa mennään eturintamassa digi-asioissa, keskeneräinen tekniikka on jo käytössä DVB-T:ssä. Suurimmat markkinat digi-vehkeille ovat nyt suomessa ja pioneerityö on jo aika pitkälle tehty. Virossa käytetääm mpeg-2:sta. Nyt HDTV tulee etenemään kaapelivetoisesti YLE:n linjauksesta johtuen. Toivottavasti kaapeli HDTV ei tule kärsimään terrestriaali-verkon oppirahojen maksusta, vaan hyötymään niistä kokemuksista. Näin voidaan pitää suomi kehityksen eturintamassa ja tarjota kuluttajille tarkkaa kuvaa, ainakin jossain.--88.148.201.148 18. tammikuuta 2008 kello 20.55 (UTC)

Mitä ihmettä tuolla ylläolevalla höpinällä yritetään tarkoittaa? Virossa käytetään mpeg4:ää eikä mpeg2:sta. Ei pidä alkaa kuvitella että Suomi on suurikin peluri. Suurimmat markkinat digitv-laitteille ovat Saksassa ja sielläkin käytetään mpeg2:sta ja DVB-T:tä kuten Suomessa.

Uudelleenohjaus sivulta DVB

Minkähän takia hakusanalla DVB päätyy tälle sivulle? DVB-standardien joukossa on lukuisia, joilla ei ole juuri mitään tekemistä digitaalitelevision kanssa. Mainittakoon vaikkapa DVB-IP, joka määrittää IP-datan välityksen DVB-S kehysjärjestelmää käyttäen ja DVB-RCS, joka puolestaan määrittää satelliittivälitteisen Internetyhteyden paluukanavan toiminnan.--Otrfan 29. huhtikuuta 2008 kello 08.11 (UTC)

Varmaan siksi, ettei varsinaista artikkelia DVB:stä vielä ole. Muokkaa sivuja rohkeasti. --Joonasl (kerro) 29. huhtikuuta 2008 kello 08.19 (UTC)

Nimi

Artikkelin nimi on tällä hetkellä "Maanpäälliset digitaalitelevisiolähetykset Suomessa", joka on aikamoinen sanahirviö. Tämän lisäksi artikkeli ei kerro ainoastaan maanpäällisistä lähetyksistä. Sen lisäksi mielestäni olisi tärkeämpää, että Wikipediassa on artikkeli digi-tv:stä Suomessa kuin vain sen maanpäällisistä lähetyksistä. Aikanaan kun artikkeli siirrettiin nimelle: "Digitaalitelevisio Suomessa", se siirrettiin piakkoin tälle nimelle ilman keskusteluja. Mielestäni artikkeli kuuluisi nimelle "Digitaalitelevisio Suomessa". Kommentteja? - Vy ^(kommentoi) 31. tammikuuta 2009 kello 10.50 (EET)

Kannatan -anonyymi

Artikkeli vanhenee

Koko artikkeli vanhenee käsiin. Näkökulma on suurilta osin digisiirtymässä, joka tapahtui viime vuosikymmenellä. Näin ollen ehdottaisin, että itse digisiirtymästä luotaisiin oma artikkeli, johon mm. kaikki "hyödyt ja haitat" arkistoitaisiin. Tämä artikkeli sitten käsittelisi asiaa nykyajan kulmasta. Keskustelua? - 27.11.2010

hyöty- ja haittalistat voisi arkistoida jonnekin ö-osioon

Artikkeli tulisi kirjoittaa kokonaisuudessaan uusiksi. Se sisältää lukuisia vahvasti värittyneitä mielipiteitä, vanhentunutta tietoa ja on teknisten ilmaisujen osalta epämääräinen, jopa suorastaan virheellinen. 20.02.2014 -Inssi

Vaatii tehokkaamman antennin

Otsikkona oleva ilmaisu tarpeesta tehokkaammalle antennille on epämääräinen ja harhaanjohtava. "Teho" ei ole antennin ominaisuus. Tehoa saadaan lähettimestä. Antennin ominaisuuksia ovat mm. suuntaavuus ja vahvistus. Vastaanottimen ominaisuuksia on mm. herkkyys. Kaikki nämä vaikuttavat yhdessä siihen, millainen vastaanottimeen tuleva datavirta on laadultaan ja saadaanko siitä muodostettua kelvollinen kuva.

Tiivistettynä, antennin tehokkuudesta puhuminen on ilmaisuna täysin väärä ja heittää varsin vahvan varjon artikkelin muunkin teknisen sisällön osalle. Ehkä tehon sijasta olisi järkevämpää käyttää ilmaisua parempilaatuinen antenni, jos antennin laadun mittarina pidetään sen teknisiä ominaisuuksia.

Samassa kappaleessa on lähinnä diiba-daaba luokkaan kuuluvaa "asiaa" siitä, kuinka digitv vaatii vastaanotettavalle taajudelle tarkoitetun antennin. Mikä tahansa radioteitse lähetettävä signaali vaatii ao. taajuudelle tarkoitetun antennin toimiakseen kunnolla, olipa se digitv-, analogitv-, digiradio-, analogiradio- tai vaikka wifi-signaalia. Kyseessä ei todellakaan ole mikään digitv:n erikoisominaisuus, vaan yleinen radiotekninen ominaisuus.

Artikkelin nimi

Hei! Pitäisikö tämä artikkeli siirtää nimelle Antennitelevisio vai jakaa artikkeliksi nimeltä Antennitelevisio? Laitoin ohjauksen Antennitelevisio tähän artikkeliin. --Patu98 (keskustelu) 20. joulukuuta 2017 kello 02.42 (EET) edit --Patu98 (keskustelu) 31. joulukuuta 2017 kello 02.05 (EET)