Keskustelu:Maanjäristykset Turkissa 6. helmikuuta 2023
Nimi?
[muokkaa wikitekstiä]Nimi voisi olla parempikin kuin ”2023 Syyrian ja Turkin välinen maanjäristys”. Anr (keskustelu) 6. helmikuuta 2023 kello 21.39 (EET)
- Samoilla siirroslinjoilla. Jos tarkasteluun otetaan tapahtumasarjasta vähintään momenttimagnitudin M=6 järistykset (yhteensä 5 kpl, USGS:n mukaan klo 22.16 mennessä, vanheneva karttaesitys), näiden episentrien sijaintipaikka Turkki saisi olla nimessä ensimmäisenä. Dewikissä on täsmällistä päivämäärää on käytetty selventämään (saksaksi): Erdbeben in der Türkei und Syrien am 6. Februar 2023. Suomennus olisi esimerkiksi Helmikuun 6. päivän 2023 maanjäristykset Turkissa ja Syyriassa. Kävisikö siirto tuolle nimelle?--Paju (keskustelu) 6. helmikuuta 2023 kello 22.21 (EET)
- Toisaalta - vaikka uhreja ja rakenteiden sortumisia on huomattavasti ollut Syyriassakin - voisi episentrien perusteella artikkelin nimetä tiiviimmin Turkin 6. helmikuuta 2023 maanjäristyksiksi (monikossa), ilman Syyriaa artikkelinimessä. Fiwiki poikkeaisi tällöin monesta muista wikeistä, tosin esimerkiksi svwiki toimii juuri näin! Artikkelissa toki tuo Turkin naapurimaakin tulisi mukaan isosti. Kymmenistä jälkijäristyksistä Syyriassa on toistaiseksi ollut vain yksi M=4,6:n tapahtuman episentri. --Paju (keskustelu) 6. helmikuuta 2023 kello 22.29 (EET)
- Siirrän artikkelin kohta selkeämmälle nimelle Turkin maanjäristykset 6. helmikuuta 2023.--Paju (keskustelu) 7. helmikuuta 2023 kello 00.19 (EET)
- Nimeäminen poikkeaa nyt Fiwikin yleisestä linjasta maanjäristysten osalta.--MAQuire (keskustelu) 7. helmikuuta 2023 kello 04.08 (EET)
- Tarviiko tuota päivämäärää tuossa olla? Se antaa ymmärtää, että Turkissa olisi ollut useita muitakin maanjäristyksiä tämän vuoden aikana, koska yleinen käytäntö on käyttää vuotta. --PtG (keskustelu) 7. helmikuuta 2023 kello 07.44 (EET)
- Ihan hyvä kysymys. 6. helmikuuta 2023 sattui Etelä- ja Keski-Turkissa ainakin kaksi tai kolme isompaa järistystä (Mw=7,8, 7,5 ja 6,7), jotka kukin aiheuttivat kuolonuhreja. Eivätkä nämä kolme suinkaan olleet ainoat Turkin rakennuksia romahduttaneista järistyksistä. Siksi monikko, joka on poikkeama tavallisesta nimeämisestä. Monikkomuotoinen otsikko pelkällä vuosiluvulla (ilman päivämäärää) viittaisi lähinnä useina päivinä koko vuoden aikana sattuviin maanjäristyksiin, vaikuttaisi nimenä jonkinlaiselta koko vuoden maanjäristysten yhteenvetoartikkelilta. Jos joku sellaista haluaa kirjoittaa, olkaa hyvä vaan! Koska maanjäristykset sattuivat usean maakunnan alueella, ei oikein voi yhden maakunnan tai vain voimakkaimman episentrin sijainnin mukaan nimetä, jolloin tuollaisella täsmennyksellä ei luultavasti tarvittaisi päivää yksilöivänä lisäyksenä. Varmaan tutkimuskirjallisuudessa joku nimi tälle tapahtumalle aikoinaan vakiintuu (mielestäni sitten voidaan / olisi syytä nimetä uudelleen, jos geofysikaalinen kirjallisuus päätyy yhteen vakiintuneeseen maanjäristyksen nimeen). Tässä vaiheessa emme myöskään vielä tiedä, tapahtuuko Turkissa uusia isompia järistyksiä kuluvan vuoden aikana. Paikallisesti rakenteita rikkovia momenttimagnitudin 4-6:n järistyksiähän Turkissa pruukkaa olemaan vuosittain, ellen ihan väärin veikkaa alan kirjallisuutta tässä tutkailematta. Koska epsentrit olivat Turkissa eikä Syyriassa, en Syyrian mukanaoloa otsikossa nähnyt tarpeellisena.--Paju (keskustelu) 7. helmikuuta 2023 kello 23.24 (EET)
- Euroopan komission tutkimuskeskus JRC:n kartassa kaksi suurinta järistystä on poimittu päätapahtumiksi ("Main Events"). Niiden maakuntien mukaan esimerkiksi tapahtumaan liittyvien kuvien Commons-luokka on tällä hetkellä "2023 Gaziantep-Kahramanmaraş earthquakes". Alustava enemmän "käytäntöjen mukainen", riittävän tämällinen tapahtuma-artikkelin nimi voisi olla, Gaziantep–Kahramanmaraşin maanjäristykset 2023. Viimeksimainittuun, suomalaisittain (turhan) hankalaan nimeen siirtymisen kanssa en vielä hötkyilisi. --Paju (keskustelu) 8. helmikuuta 2023 kello 00.13 (EET)
- Ihan hyvä kysymys. 6. helmikuuta 2023 sattui Etelä- ja Keski-Turkissa ainakin kaksi tai kolme isompaa järistystä (Mw=7,8, 7,5 ja 6,7), jotka kukin aiheuttivat kuolonuhreja. Eivätkä nämä kolme suinkaan olleet ainoat Turkin rakennuksia romahduttaneista järistyksistä. Siksi monikko, joka on poikkeama tavallisesta nimeämisestä. Monikkomuotoinen otsikko pelkällä vuosiluvulla (ilman päivämäärää) viittaisi lähinnä useina päivinä koko vuoden aikana sattuviin maanjäristyksiin, vaikuttaisi nimenä jonkinlaiselta koko vuoden maanjäristysten yhteenvetoartikkelilta. Jos joku sellaista haluaa kirjoittaa, olkaa hyvä vaan! Koska maanjäristykset sattuivat usean maakunnan alueella, ei oikein voi yhden maakunnan tai vain voimakkaimman episentrin sijainnin mukaan nimetä, jolloin tuollaisella täsmennyksellä ei luultavasti tarvittaisi päivää yksilöivänä lisäyksenä. Varmaan tutkimuskirjallisuudessa joku nimi tälle tapahtumalle aikoinaan vakiintuu (mielestäni sitten voidaan / olisi syytä nimetä uudelleen, jos geofysikaalinen kirjallisuus päätyy yhteen vakiintuneeseen maanjäristyksen nimeen). Tässä vaiheessa emme myöskään vielä tiedä, tapahtuuko Turkissa uusia isompia järistyksiä kuluvan vuoden aikana. Paikallisesti rakenteita rikkovia momenttimagnitudin 4-6:n järistyksiähän Turkissa pruukkaa olemaan vuosittain, ellen ihan väärin veikkaa alan kirjallisuutta tässä tutkailematta. Koska epsentrit olivat Turkissa eikä Syyriassa, en Syyrian mukanaoloa otsikossa nähnyt tarpeellisena.--Paju (keskustelu) 7. helmikuuta 2023 kello 23.24 (EET)
- Tämä oli oudosti ja keskustelematta siirretty nimelle, joka viittaa muualle kuin Turkin maanjäristyksiin. On ollut tapana nimetä maanjäristyskeskuksen mukaan, mikä ei estä että vaikutuksia olisi naapurimaissakin. Palautan aiemmalle nimelle. --Paju (keskustelu) 8. helmikuuta 2023 kello 15.48 (EET)
- On tapana, että otsikko kattaa sisällön, ei katteetonta otsikkoa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 8. helmikuuta 2023 kello 16.05 (EET)
- Ei, on tapana nimetä järistyskeskuksen (tässä tapauksessa ainakin kahden) sijainnin mukaan. Voi satojenkin kilometrien tai tuhansienkin päässä olla henkilö- ja materiaalivahinkoja. --Paju (keskustelu) 8. helmikuuta 2023 kello 16.10 (EET)
- Aiemmassa wikipedian esimerkissä Dasht-e Bayazin ja Ferdowsin maanjäristys on mielestäni nimeämisvirhe. Nimen pitäisi olla monikossa, näin on ainakin enwikin ja ukwikin vastineissa. Tuosta tapauksesta en tosin geofysikaalista kirjallisuutta ole katsellut, vaikka pääsy kirjallisuuteen olisi. Tämän artikkelin aihepiirin tutkimuskirjallisuutta odotellessa vielä kiirehtisi siirtämään käytäntöjen mukaiselle nimelle, joka voisi olla Gaziantep–Kahramanmaraşin maanjäristykset 2023. --Paju (keskustelu) 8. helmikuuta 2023 kello 16.22 (EET)
- Ei taida tarvita. Suurimmassa osassa järistyksiä erillisiä järistyksiä on useita hieman eri paikoissa. Yksi järistys saa aikaan ketjureaktion.--MAQuire (keskustelu) 8. helmikuuta 2023 kello 16.34 (EET)
- Ölisi hyvä keskustella kustakin otsikosta artikkelin keskustelusivulla. "Turkin maanjäristykset" viittaa maan erityisten poliittisten rajojen sisällä tapahtuneeseen. Luonnononnettomuudesta kun on kyse, olisi parempi kirjoittaa "Maanjäristykset Turkissa" ja kun onnettomuuden vaikutukset ovat ulottuneet myös Syyriaan, paras otsikko olisi "Maanjäristykset Turkissa ja Syyriassa" ja ajankohta. Tiedotusvälineet maailmalla mainitsevat tapahtuman tapahtuneen sekä Turkissa, että Syyriassa ja myös muut Wikipediat.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 8. helmikuuta 2023 kello 16.45 (EET)
- Pääsääntöisesti maanjäristysten kohdalla viitataan nimenomaan siihen, missä järistyksen episentrumi on ollut. Vaikutukset ulottuvat usein niin laajalle, että on turha merkitä kaikkia mahdollisia paikkoja. Seismologian institutinkin mukaan maanjäristys (tai maanjäristykset) tapahtui Turkissa. Seismiset aallot toki sitten vaikuttivat traagisesti myös Syyriassa --PtG (keskustelu) 8. helmikuuta 2023 kello 17.43 (EET)
- Useampi suomalainen vakavasti otettava media nimeää tapahtuman Turkin järistykseksi tai joskus järistyksiksi. Sitten leipätekstissä kerrotaan, että kyllä sen seuraukset ilmenivät Syyriassakin. Wikipedia-artikkeleista usea on käyttänyt sekä Turkin että Syyrian nimeä, mutta Suomesta ja Ruotsista katsoen näytään ainakin tässä maailman tilanteessa hahmotettavan tapahtuma Turkin kautta. Mitä tulee nimeen muuten, niin minusta genetiivimuoto sopii suomeen luontevasti silloinkin, kun muissa kielissä käytettäisiin eri rakennetta (Turun palo, Krimin sota). Ajankin ilmaisisin mieluusti tyyliin vuoden 1906 maanjäristys. Tässä ja muissa vastaavissa määritelmälauseesta tulee helposti itseään toistava, jos käyttää olla-verbiä.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 8. helmikuuta 2023 kello 20.59 (EET)
- Taitaa vähän riippua, miten isoja jälki- tai pääjäristykset ovat; tässä Turkin järistysten tapauksessa esimerkiksi tapahtumasarjan intensiteettiesityksessä ja vaikutuksissa kaksi isoa pääjäristystä (Main Events) nousee selkeästi esille. Momenttimagnitudin 6,7 (kolmanneksi suurin) järistystäkään ei ole joka vuosikymmen taidettu Turkissa mitata. Aiemmin yli rajan vaikuttaneista järistyksistä eräs esimerkki on Vallenarin maanjäristys 1922, jota ei ole Chilen–Argentiinan maanjäristykseksi 1922 nimetty, kuten Kulttuurinavigaattorin lähestymisellä ilmeisesti olisi pitänyt. Siitä on espanjaksi hieman suomenkielista tynkäartikkelia pidempi tarina. --Paju (keskustelu) 8. helmikuuta 2023 kello 16.49 (EET)
- en:1977 Vrancea earthquake (nimetty Itä-Karpaattien Vrancea-vuorten mukaan, en ole aivan varma vuorten - Munții Vrancei - suomalaisesta muodosta, fiwikissä ei vielä ole artikkelia maanjäristyksestä eikä vuoresta) osui Romaniaan, mutta myös Bulgariassa 120 sai surmansa ja Albaniassa kaksi. Ei tämäkään ole Romanian–Bulgarian maanjäristys, on nimetty järistyskeskuksen sijaintia luonnehtivan maantieteellisen paikannimen mukaan. --Paju (keskustelu) 8. helmikuuta 2023 kello 17.35 (EET)
- Kun järistyksen episentri on sijainnut valtioiden rajalla, on nimessä voitu käyttää kahden valtion nimeä: Iranin–Irakin maanjäristys 2017. --Paju (keskustelu) 8. helmikuuta 2023 kello 18.01 (EET)
- Eilen luin ja kokosin muutamia artikkeleja paljolti horisontaalisesti liikahtelevasta Itä-Anatolian siirrosvyöhykkeestä. Olin ajatellut mahdollisesti viitata esimerkiksi tälle vyöhykkeelle Mw= 7,7 ja 7,4 maanjäristyspotentiaalia vuonna 2016 julkaistulla tutkimuksellaan arvioineeseen tiedeartikkeliin (sittemminhän laattojen välistä jännitystä oli varmaan kertynyt hitunen lisää), joka muistutti minua työssäni muutamaa viikkoa ennen İzmitin maanjäristystä 1999 lukemastani artikkelista, jossa "järkyttävän kauniisti" ennakoitiin tuolloisen maanjäristyksen sijainti. Mutta päivän-parin kirjoitushalut menivät tähän ihan turhaan nimeämisnokitteluun. Annan nyt ilman keskustelua nimensiirron tehneelle Kulttuurinavigaattorille parin päivän tilaisuuden kehittää ja päivittää tätä artikkelia asiallisesti, ja ehkä luoda artikkelin tuosta Itä-Anatolian siirrosvyöhykkeestäkin, jotka kirjoitusrupeamat motivaation kadottua jäävät minulta nyt tekemättä. --Paju (keskustelu) 8. helmikuuta 2023 kello 18.27 (EET) (en siis ole seismologi)
- Artikkelin nimi menty sotkemaan vakiintuneiden käytäntöjen, ja täällä keskustellun, eli episentrin paikkaa tai paikkoja kuvaavien paikkakuntien vastaisesti joksikin muuksi. Syyriassa ei ollut yhtään merkittävää episentriä! Artikkelin nimi tulisi korjata oikealle, täsmälliselle nimelle (ja tässä tarttee tutkailla alan julkaisuja, mistä aiemmin oli puhe eikä lähestyä artikkelin nimeämistä jälleen nähdysti hätikoiden) julkisuuspopularisoidun nimittelyn sijaan; käytäntöjen vastaisesti eli väärällä nimeäsellä sotketun teema-artikkelin sisältöä en ainakaan minä katso voivani täydentää.--Paju (keskustelu) 9. toukokuuta 2023 kello 01.23 (EEST)
- Taitaa vähän riippua, miten isoja jälki- tai pääjäristykset ovat; tässä Turkin järistysten tapauksessa esimerkiksi tapahtumasarjan intensiteettiesityksessä ja vaikutuksissa kaksi isoa pääjäristystä (Main Events) nousee selkeästi esille. Momenttimagnitudin 6,7 (kolmanneksi suurin) järistystäkään ei ole joka vuosikymmen taidettu Turkissa mitata. Aiemmin yli rajan vaikuttaneista järistyksistä eräs esimerkki on Vallenarin maanjäristys 1922, jota ei ole Chilen–Argentiinan maanjäristykseksi 1922 nimetty, kuten Kulttuurinavigaattorin lähestymisellä ilmeisesti olisi pitänyt. Siitä on espanjaksi hieman suomenkielista tynkäartikkelia pidempi tarina. --Paju (keskustelu) 8. helmikuuta 2023 kello 16.49 (EET)
Nyt voisi varmaan nimestä ottaa jo päivämäärä pois. Missään muussa Wikissä ei ole päädytty tälaiseen ratkaisuun eikä fiwikissäkään ennen.--MAQuire (keskustelu) 17. tammikuuta 2024 kello 17.30 (EET)
Artikkelin tila
[muokkaa wikitekstiä]Jäsensin artikkelia saksankielistä Wikipediaa mukaillen. Tietoja voi lisätä esim tektoninen tausta-osaan, tietoihin ihmisuhreista, vaurioista infrastruktuuriin ym. Syyriasta on vähemmän tietoja, vaikka iihmisiä on kuollut sielläkin paljon ja tilanne on maan poliittisten olojen suhteen monimutkaisempi. Otsikko on minusta heikko, siinä pitäisi mainita myös Syyria. Maanjäristys ei ole pelkkä tektoninen ilmiö ja kun on suuri katastrofi, sitä "mitataan" usein ihmisuhrien määrällä, joita on merkittävästi molemmissa maissa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 9. helmikuuta 2023 kello 12.16 (EET)
Kukaan ei ole väittänyt Turkin maanjäristyksiä vain luonnontieteelliseksi ilmiöksi. Kyseessä on poikkeuksellisen suuri inhimillinen ja humanitäärinen katastrofi, joka ulottuu rajan yli ja koskettaa ainakin satoja (!) tuhansia ihmisiä. Enkä panisi vielä päätäni pantiksi lopullisesti, että kuusinumeroinenkaan henkilöluku riittää, jos vaikutuksia (affected persons) tarkastellaan (esimerkiksi perheenjäsenen menettäminen, tilapäisen asunnon tai auvun tarve, asuinrakennuksen halkeileminen tms vaurio). Rukoilen että riittää. Mikä ei kuitenkaan tarkoita, että täsmällisestä ilmaisusta ja nimeämiskäytännöstä tulisi poiketa. On perin outoa, että tämä edelläkirjoittanut toimija poistaa lähteistetyt tiedot vertailuksi liiteistä aiemmista isoista maanjäristyksistä Turkista. Eikä hae uutta tietoja kattavasti artikkelia säätäessään, vaan rupee pikapopularisoimaan ja vertailemaan nopeasti muuttuvassa tilanteessa jo vanhentunutta tietoa aiempiin tapahtumiin. Ilmeisesti ei ole toiminut suuronnettomuuksien kanssa (olen ollut näiden parissa myös arabiankielisissä maissa paikan päällä), ole kykyä ottaa niihin etäisyyttä; pitää vertailukohtaa erillään. Jos olisi viitsinyt lehdistötietoja hakea edes englanniksi - viestineet mahdollisesti yli 180 000 ihmisen hautautumisesta luhistuneiden talojen alle (tämä jo keskiviikkona), olisi käynyt hyvin mahdollista, etteivät aiemmat vertailukohdat Turkista tule ehkä edes riittämään eikä vertailuja kannata johdantoon lisätä. Mutta kun vertailukohtienkin lähteistetty maininta pitää hääriessä poistaa, on lähestyminen lähinnä pöyristyttävää säätämistä. Asiallinen viestintä auttaa myös inhimillistä kärsimystä aiheuttavien tapahtumisen hyväksymisessä ja sellaisesta toipumisessa. Sekava ja virheellinen viestintä ei, mitä edelläkirjoittanut on ainakin toistaiseksi saanut aikaan. PS: Esimerkiksi 1999 vuoden maanjäristyksen uhriluku ylittyi jo jokunen aika sitten. --Paju (keskustelu) 9. helmikuuta 2023 kello 23.26 (EET)
Syyrian kokonaistilanteesta luotettavan tilannekuvan välittää ehkä Syrian Observatory for Human Rights, joka uutisoi sekä arabiaksi että englanniksi. Äsken Turkissa ja Syyriassa oli raportoitu yhteensä runsas 27 500 kuollutta. Turkissa oli alkuillalla kaivettu esiin 22 327 ja Syyriassa 5 189 uhria. Näille lähteet artikkelissa Luettelo maanjäristyksistä, jota olen hieman alkanut täydentää. Syyriassa pelastus/avustusryhmiä uutisoitiin tulevan kyliin vasta, kun kyläläiset ovat jo haudanneet kuolleensa. Tällä kaivuutöiden vauhdilla alkuviikolla 40 000 menee rikki (1939:n järistyksen uhriluku ohitetaan), eikä sekään kuolleiden määrä ilmeisesti riitä. Nykyistä Turkin valtiota edeltäneiden valtiomuodostelmien ajalta samoilta seuduilta löytyy paljon suurempiakin uhrilukuja, muttei seismometrillä mitattujen maanjäristysten ajalta. --Paju (keskustelu) 11. helmikuuta 2023 kello 20.57 (EET)