Keskustelu:Maalittaminen (sosiaalinen media)
Wikisanakirja-ainesta. Lisäksi se on päiväperho joka on hetken käytössä ja sitten pois. --Lehmäantilooppi (keskustelu) 6. marraskuuta 2017 kello 18.20 (EET)
- Epäilen tuota ohimenevyyttä. Asiahan ei ole mitenkään uusi.. kuvien ja osoitetietojen julkaisu valheiden tai puolitotuuksien kanssa on netissä jo vanha juttu, vain termi on uusi. Kysymys kuuluu vain vakiintuuko tämä vai joku muu termi käyttöön. --Seeggesup? 6. marraskuuta 2017 kello 19.52 (EET)
- Pitäisi kai ensin vakiintua ja sitten tänne, jos vakiintuu. --Lehmäantilooppi (keskustelu) 6. marraskuuta 2017 kello 20.20 (EET)
Olemassa olevaa ilmiötä kuvaava aivan riittävän vakiintunut termi, jota käyttävät muiden muassa Yle, Hesari, Uusi Suomi ja Kaleva. --Ukas (keskustelu) 6. marraskuuta 2017 kello 21.39 (EET)
Säilyy. --Thi (keskustelu) 6. marraskuuta 2017 kello 21.51 (EET)
Onko pelkästään suomalainen ilmiö?--MAQuire (keskustelu) 7. marraskuuta 2017 kello 15.34 (EET)
Nyt-lehden mukaan (ks. HS-linkki artikkelissa) tämän syksyn sana, Kotus tavannut vain muutaman kerran (Maalittaa-verbistä olemme tehneet muutaman aiemman havainnon merkityksessä ’asettaa maalitauluksi) ja sekin konkreettisessa merkityksessä. Siis → kuuluu Wikisanakirjaan. --Teakoo (keskustelu) 7. marraskuuta 2017 kello 15.53 (EET)
Varmaankin merkittävä käsite, mutta nykysisältö on ongelmallinen. Määritelmälle ei ole lähdettä, ja sisältö koostuu parista esimerkistä, joiden valikointi antaa vaikutelman, että maalittamista harrastaisivat vain tietyn ajatussuunnan kannattajat. Vaikutelma on epäneutraali. -Ochs (keskustelu) 7. marraskuuta 2017 kello 16.00 (EET)
- Onko se myös epätosi?--Urjanhai (keskustelu) 7. marraskuuta 2017 kello 23.25 (EET)
- Kuten molemmat tiedämme, WP:n sisällön ei tarvitse olla totta, kunhan se on luotettavan lähteen mukaista, tarkistettavaa ja neutraalia. Yritin nyt muokkauksillani poistaa mainitsemiani ongelmia. -Ochs (keskustelu) 12. marraskuuta 2017 kello 23.26 (EET)
- Yleensä tosiasioilla on taipumus päätyä luotettaviin lähteisiin. --Urjanhai (keskustelu) 13. marraskuuta 2017 kello 09.23 (EET)
- Tämä, että maalittamista harjoittavat tietyn aatesuunnan kannattajat, tuotiin sitä paitsi esiin lähteenä olevassa Kalevan artikkelissa, eikä siis lähteestä "valikoitu" mitään. Ei kai lähteiden kertoma tosiasia voi olla "epäneutraali"? Muunlaisia esimerkkejä ilmiöstä lähde ei mainitse. Kaleva on sitoutumaton sanomalehti, eikä se sellaisena ole lähteenä epäneutraali. Samanlaisia esimerkkejä (jotka kaikki uutisia seuranneet tuintevat) on toisessakin viitatussa lähtessä, joka myös on poliittisesti sitoutumaton riippumaton sanomalehti. Jos muuta, "tasapainottavaa" tietoa on, sille varmaan löytyy yhtä lailla luotettavia lähteitä riipumattomasta, luotettavasta mediasta. --Urjanhai (keskustelu) 14. marraskuuta 2017 kello 20.12 (EET)
Kuten Ukas ja Thi yllä. --Urjanhai (keskustelu) 7. marraskuuta 2017 kello 23.26 (EET)
Kylä se riittää että nämä doxaus ja maalitus yhdistettäisiin esim. artikkeliin vihaposti. Muuten sanakirjasälää. --Höyhens (keskustelu) 10. marraskuuta 2017 kello 03.08 (EET)
Vahvempaa lähteistystä tarvitaan. Muussa tapauksessa tulisi siirtää sanakirjaan tai yhdistää esimerkiksi Vihaposti-artikkeliin. Taivaankannen takoja (keskustelu) 11. marraskuuta 2017 kello 14.24 (EET)
Näillä tiedoilla pois. Jos vakiintuu, sitten voi harkita otetaanko tänne. --Tpe1 (keskustelu) 13. marraskuuta 2017 kello 09.44 (EET)
Annetaan artikkelin olla. Tarpeellista tietoa.--Humbleby (keskustelu) 17. marraskuuta 2017 kello 19.38 (EET)
Ilmeisesti muutaman kuukauden ikäinen kansallinen ilmiö, ja tapauksia ollut muutama. Artikkelin tietojen perusteella epämerkittävä. Katsellaan uudestaan, jos ilmiö leviää muihinkin maihin tai tapauksia tulee merkittävä määrä.--MAQuire (keskustelu) 21. marraskuuta 2017 kello 19.48 (EET)
Jytkynkin piti olla vain sutkaus, mutta niin vain se jäi pysyvästi poliittiseen sanastoon. Resentismiä poistaa tällainen termi Iivarius (keskustelu) 23. marraskuuta 2017 kello 11.32 (EET)
Kaksi eri termiä yhdessä
[muokkaa wikitekstiä]Wikipediassa ei ole ollut tapana kertoa eri asioista samassa artikkelissa, vaikka niillä olisikin sama nimi. Sodankäynnin ja sosiaalisen median maalittaminen pitäisi mielestäni jakaa eri artikkeleiksi.--MAQuire (keskustelu) 11. tammikuuta 2020 kello 10.15 (EET)
- Nythän jo käytännössä Maalittaminen (sodankäynti) on erikseen, ja tässä artikkelissa on sosiaalisen median lisäksi vain pieni maininta sodankäynnistä. Mielestäni tästä artikkelista voisi vain poistaa sodankäyntiin liittyvän tekstin ja siirtää artikkelin vaikkapa nimelle Maalittaminen (sosiaalinen media), jos kummankaan mekrkityksen yleisyys ei nouse toisen yli. --KorsoTV Uusi (keskustelu) 11. tammikuuta 2020 kello 10.21 (EET)
- Juuri tuota tarkoitin, että pitäisi tehdä kaksi eri artikkelia kahdesta eri termistä. Nyt niitä käsitellään saman artikkelin alla, joskin Maalittaminen sodassa käsittely on vain ohjaus pääartikkeliin, mikä itsessään on hassu ratkaisu, kun kyseinen artikkeli on hyvin lyhyt ja olisi mahtunut tähänkin artikkeliin.--MAQuire (keskustelu) 11. tammikuuta 2020 kello 10.29 (EET)
- Kannatetaan.--Velivieras (keskustelu) 11. tammikuuta 2020 kello 11.22 (EET)
- Juuri tuota tarkoitin, että pitäisi tehdä kaksi eri artikkelia kahdesta eri termistä. Nyt niitä käsitellään saman artikkelin alla, joskin Maalittaminen sodassa käsittely on vain ohjaus pääartikkeliin, mikä itsessään on hassu ratkaisu, kun kyseinen artikkeli on hyvin lyhyt ja olisi mahtunut tähänkin artikkeliin.--MAQuire (keskustelu) 11. tammikuuta 2020 kello 10.29 (EET)
- Nyt eri artikkeli luotiinkin. Mutta kun tuo on tehty, niin nyt ei kuulu enää olla väliotsikkoa ja pääartikkeli-mallinetta vaan malline:tämä artikkeli. Se on yleinen menettely tällaisissa tapauksissa.--Urjanhai (keskustelu) 11. tammikuuta 2020 kello 11.32 (EET)
- Ja jos tässä artikkelissa käsitellään vain yhtä merkitystä, niin toinen merkitys myös pois tämän artikkelin määritelmästä, kun toiselle merkitykselle, joka on kokonaan eri asia, on oma artikkelinsa. --Urjanhai (keskustelu) 11. tammikuuta 2020 kello 11.35 (EET)
- Jep, näin tein. --PtG (keskustelu) 11. tammikuuta 2020 kello 12.02 (EET)
- Olisiko paikallaan, jos tämä artikkeli nimettäisiin "Maalittaminen (sosiaalinen media)" tai "Maalittaminen sosiaalisessa mediassa" ja sodankäynnin maalittaminen menisi pelkällä maalittaminen otsikolla, tai vaihtoehtoisesti kuten se nyt on? Sodankäynnin maalittaminen on sitä alkuperäistä maalittamista, mistä sosiaalisen median maalittaminen on käsitteenä lainattu. Sodankäynnin maalitus on on vakiintunut ja vanha termi. Sosiaalisen median maalittaminen on varsin tuore käsite ja sen pitkäikäisyyttä voi vain arvailla.--Velivieras (keskustelu) 11. tammikuuta 2020 kello 16.01 (EET)
- Varsin järkevä ehdotus.--Zindox (keskustelu) 11. tammikuuta 2020 kello 16.22 (EET)
- Olisiko paikallaan, jos tämä artikkeli nimettäisiin "Maalittaminen (sosiaalinen media)" tai "Maalittaminen sosiaalisessa mediassa" ja sodankäynnin maalittaminen menisi pelkällä maalittaminen otsikolla, tai vaihtoehtoisesti kuten se nyt on? Sodankäynnin maalittaminen on sitä alkuperäistä maalittamista, mistä sosiaalisen median maalittaminen on käsitteenä lainattu. Sodankäynnin maalitus on on vakiintunut ja vanha termi. Sosiaalisen median maalittaminen on varsin tuore käsite ja sen pitkäikäisyyttä voi vain arvailla.--Velivieras (keskustelu) 11. tammikuuta 2020 kello 16.01 (EET)
- Jep, näin tein. --PtG (keskustelu) 11. tammikuuta 2020 kello 12.02 (EET)
- Ehdotan, että laitetaan molempien artikkelien nimiin määreet. --KorsoTV Uusi (keskustelu) 11. tammikuuta 2020 kello 16.25 (EET)
Määritelmä
[muokkaa wikitekstiä]Määritelmä on nyt vähän epätarkka, eikä oikein taida kuvata, mistä on kysymys. Sana "maali"han esiintyy tässä käsitteessä samassa merkityksessä kuin sodankäynnin käsitteessäkin tai joukkuepeleissä kuten jalkapallo, eli maali on kohde, johon koetetaan saada osumia. Ei siis ole kysymys maalaamisesta. Nyt näyttää poimituin määritelmä mahdollisestoi satunnaisesti jostain yksittäisestä lähteestä epätarkasti vastoin sitä, mikä lähteiden mukaan on selkeästi sanan todellinen merkitys.--Urjanhai (keskustelu) 12. tammikuuta 2020 kello 10.55 (EET)
Tuosta yksittäisestä lähteestäkin kyllä käy hyvin ilmi, mistä on kysyymys, ja se on eri asia mitä tuossa yksitäisessä lähteeseen sisältyvässä lauseessa sanotaan.--Urjanhai (keskustelu) 12. tammikuuta 2020 kello 10.57 (EET)
Muutin tätä niin. että otin täsmällisemmän määritelmän pidemmältä tekstistä ja siirsin sen alkuun. Muuten en muuttanut kuin lauseiden järjestystä ja otsikointia ja lisäsin toisen kappaleen viimeiseen lauseeseen lähteen mukaisen selittävän tarkennuksen.--Urjanhai (keskustelu) 12. tammikuuta 2020 kello 11.32 (EET)