Keskustelu:MDMA

Hmm, Lainsäädäntö-kohta pitäisi korjata; siinä puhutaan LSD:stä ekstaasin sijaan. Reason 18:45 kesä 14, 2004 (UTC)

Molekyylirakenne

Molekyylikuvan stereokemia ei vastaa artikkelin molekyylinimeä. Englanninkielisessä versiossa on kuvattu raseeminen lääkeaine, joten ehkä tähänkin pitäisi em. kuva vaihtaa?

Lainsäädäntö LSD->MDMA

Korjattu tuo virhe.--Ossi Viljakainen 08:05 kesä 24, 2004 (UTC)

Vaarallistaa mitä?

Mitäköhän tässä on haluttu sanoa: Stimuloivan vaikutuksensa vuoksi ekstaasi vaarallistaa korkean verenpaineen, sydänvikaa, epilepsiaa, diabetesta tai astmaa sairastaville.  –Kommentin jätti 91.157.31.44 (keskustelu)

Päihdelinkin sivuilta luntaten korjasin tuon kohdan ymmärrettävämpään muotoon. --Jukka Kolppanen 7. maaliskuuta 2012 kello 01.10 (EET)

Kohdasta "Stimuloivan vaikutuksensa vuoksi ekstaasi on erityisen vaarallista korkeaa verenpainetta, sydänvikaa, epilepsiaa, diabetesta tai astmaa sairastaville." puuttuu lähde. Paihdelinkki.fi toteaa ekstaasi-sivulla 'Ekstaasi on stimulantti ja sellaisena erityisen vaarallinen ihmisille, joilla on korkea verenpaine, sydänvika, epilepsia, diabetes tai astma.' Saman toteavat (ilman astmaa tosin) http://www.maps.org/images/pdf/1986_greer_1.pdf ja https://s3-us-west-1.amazonaws.com/mapscontent/research-archive/DSURAnnualReportMdma04JAN2016.pdf. Kelpaavatko lähteiksi ? 81.171.85.85 27. toukokuuta 2018 kello 18.15 (EEST)

Nimistä

Tässä muutama linkki, joissa mainittu ekstaasista käytettyjä nimiä.[1][2][3] Tuo on aina vähän ongelmallinen juttu kun terveys- ja sosiaalialan ammattilaiset ja järjestötoimijat yrittää tehdä sanastoa käyttäjien eläväisestä kielenkäytöstä. Wikipediassa tietysti mennään lähteiden mukaan mutta tällaisesta asiata voi olla vaikea saada luotettavia lähteitä. Toisaalta voi myös miettiä, kuinka merkittävää tällainen tieto on. Olisko esimerkiksi olutta käsittelevässä artikkelissa merkityksellistä luetella oluen lempinimiä bisse, keppana jne.?--Custoo (keskustelu) 26. marraskuuta 2014 kello 00.25 (EET)

Otin nimet pois artikkelista. Ehkä niitä ei tarvita. --Hartz (keskustelu) 1. joulukuuta 2014 kello 17.58 (EET)

Testipakkaukset/reagenssit, maahantuonti ja hallussapito

Lähteen löytäminen: On haastavaa löytää lakia/asetusta, jossa lueteltaisiin kemikaalit, joita yksityishenkilö saa laillisti tuoda maahan ja pitää hallussa. Löytyy kyllä asetuksia ja lakeja, joissa säädellään mitä ei saa tuoda maahan ja pitää hallussa. Tullausasiakirjoihin reagenssit merkitään CN-koodilla 3822 00 00 'Taudinmääritysreagenssit ja laboratorioreagenssit, alustalla, sekä valmistetut taudinmääritysreagenssit ja valmistetut laboratorioreagenssit, alustalla tai ilman sitä, muut kuin nimikkeisiin 3002 ja 3006 kuuluvat; varmennetut vertailumateriaalit'

Testipakkausten reagenssit eivät kuulu huumausaineiden lähtöaineisiin (precursoreihin), jotka ovat kiellettyjä. Myöskään kiellettyjen kemikaalien asetuksistä näitä reagensseja ei löydy.

Mistä siis lähde (muu kuin Tullin henkilöasiakkaiden neuvonta-palvelu) ? –Kommentin jätti 185.155.98.171 (keskustelu)

Oletko katsonut esim:Laki vaarallisten aineiden kuljetuksesta, Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta, Trafi: Vaarallisten aineiden kuljetusta koskevia säädöksiä ja määräyksiä ja Posti: Kielletyt ja vaaralliset aineet --Custoo (keskustelu) 10. toukokuuta 2018 kello 16.30 (EEST)

Kuljetusmääräykset velvoittavat tarvaran lähettäjää, eivät vastaanottajaa. Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelystä puolestaan teollista käsittelyä, se ei liene pätevä yksityishenkilöiden vähäisille määrille. Muita ajatuksia? –Kommentin jätti 188.238.205.134 (keskustelu) 10. toukokuuta 2018 kello 17.23‎

Tietopyynto.fi -palvelussa on julkaistu tietopyyntö, johon Tullista on vastattu, että näihin ei liity mitään tuontirajoituksia. https://tietopyynto.fi/tietopyynto/varireagenssin-tilaaminen-suomeen/ Laitan tämän lähteeksi artikkeliin. --Custoo (keskustelu) 1. kesäkuuta 2019 kello 11.01 (EEST)

Maininta artikkelissa vaikuttaa melkoisen turhalta. Wikipedia ei ole lainopillisten neuvojen tietokanta. Toisekseen maailmassa ekstaasin käyttö tapahtunee 99-prosenttisesti Suomen ulkopuolella. Yleismaailmallisemmassa tarkastelussa jokin Suomen sääntö ei ole kovin merkittävä. --Hartz (keskustelu) 12. toukokuuta 2018 kello 22.58 (EEST)

En tiedä mitä olla mieltä juuri tässä tapauksessa, mutta jos tuota ajattelua soveltaa johdonmukaisesti, niin lienee myös kyseenalaista, että aika monessa tiettyä ainetta koskevassa artikkelissa kerrotaan miten aine on luokiteltu Suomen lainsäädännössä? Onko mitenkään eri asia todeta, mitä Suomen lainsäädäntö sanoo tästä asiasta?--Custoo (keskustelu) 13. toukokuuta 2018 kello 00.34 (EEST)

Suomenkielisen wikin tarkoitus käsitellä asioita Suomen näkökulmasta. Eihän olisi tolkkua, että Suomi-wikissä mainittaisiin vain Yhdysvaltojen, Kiinan ja Intian lainsäädäntö koska väkiluku. Onko sitten eettisesti oikein kertoa wikissa huumeisiin liittyvistä *ei-laittomista* välineistä. Kertomista puoltaa se, että googlaamalla paljastuu, että netissä keskustellaan reagenssien laillisuudesta. Vastauksia ei kuitenkaan löydy. Olisiko wiki oikea paikka antaa se vastaus, koska tietolähteen rooli wikillä kuitenkin on. En näe aiheen käsittelyä "lainopillisena neuvontana", vaan faktatiedon julkaisuna. Tässä kohti kuitenkin epäilen, että virallista kirjallista lähdettä ei tule löytymään, koska mihinkään asetukseen tai lakiin tätä ei ole kirjattu suoraan. Kornina vertauksena toimisi wikin artikkeli Zoofiliasta, jossa todetaan sen olevan laillista. 185.155.98.172 13. toukokuuta 2018 kello 15.33 (EEST)

Laatuarviointi

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Hyvän tasolle. --Hartz (keskustelu) 11. joulukuuta 2020 kello 19.02 (EET)

Kannatan. Tosin riippuvuuspotentiaaliin olisi ehkä kiva saada joku prosenttiosuus siitä, että kuinka moni tulee riippuvaiseksi MDMA:sta. Itselleni nuo DSM-IV -luokituksen termit ovat hämäriä ja tutkimustulokset on näennäisen ristiriitaisia. Siksi pyysin niihin selvennystä enkkuwikin MDMA-artikkelissa. On toki hieman outoa, että joku tähän tavaraan jää nalkkiin, mutta kyllä sekin on mahdollista. Epäileville Tuomaille esim. "He then gained access to a large supply of pure MDMA powder and, for 6 months, he had been injecting 250 mg of MDMA intravenously, up to four times daily... The powder was tested and was found to be of a very high purity with no adulterants. Despite severe depression, he was unable to stop using MDMA..." 5-HT2AR (keskustelu) 12. joulukuuta 2020 kello 14.25 (EET)

Yksi väite on vanhentunut; tiedetäänkö alkoiko terapiatutkimus EU:ssa. Pitäisikö johdannossa mainita myös toisaalta sekä riippuvuuspotentiaali että yliannostuksen ja pitkäaikaisen käytön riskit. --PtG (keskustelu) 2. tammikuuta 2021 kello 11.59 (EET)

MAPS uhkaa aloittaa 3. vaiheen kokeet EU:ssa näemmä 2021. Lisäsin tämän artikkeliin. Kirjoitin 1. versiota mukaillen johdantoon haitoista. Lieköhän nyt parempi? 5-HT2AR (keskustelu) 2. tammikuuta 2021 kello 22.49 (EET)

Joo, kyllähän tämä musta hyvällä tasolla on. --PtG (keskustelu) 3. tammikuuta 2021 kello 23.16 (EET)

Ilmeisesti olisi kannatusta.  Hyväksi ja arkistoon. --Miihkali ^{(K • M)} 16. tammikuuta 2021 kello 15.02 (EET)