Keskustelu:Mäntsälän kapina

Kapinajohto ja alkoholi

Olisiko aiheellista tehdä selväksi, että kapinajohto ryyppäsi koko kapinan ajan melko voimakkaasti? Nyt puhutaan vain "väsyneestä" johdosta. Tämä liiallinen alkoholinkäyttöhän on pantu monesti kapinan epäonnistumisen syyksi. --M. Porcius Cato 26. maaliskuuta 2007 kello 09.44 (UTC)

Niinpä, miksi kaunistella. Ei poliitikkojakaan enää sanota väsyneiksi, vaan paljastetaan suoraan että kännissä oli.--Ulrika 26. maaliskuuta 2007 kello 09.48 (UTC)

Väite, että liiallinen alkoholinkäyttö olisi kaatanut kapinan on aika paljolti legendaa. Jotkut kapinan johtajat käyttivät alkoholia kapinan aikana, oikeastaan vain kapinan loppuvaiheessa, kun johto tiesi joutuvansa vastuuseen, mutta ei mitään sikamaista ryyppäystä tai tukkihumalaa. Humalatiloja on siis myöhemmin vahvasti liioiteltu. Myöhemmin vasemmisto ja myös itse kapinaan osallistuneet tai sitä tukeneet sanoivat kapinaa "viinan höyryiseksi", koska näin haluttiin vähätellä tai selitellä tapahtunutta. Väsyneellä tässä tarkoitetaan väsymystä eikä humalaa. Ei kapinan organisointi ja siitä vastuuseen joutumisen pelko kovin kevyttä hommaa ole. --Smörre 1. toukokuuta 2007 kello 20.50 (UTC)

Toistaiseksi viimeisin kapina

Nerokas käyttäjä poisti sanan "toistaiseksi". Mutta lasketaankos tota Nivalan konikapinaa miksikään, sehän alkoi samana vuonna mutta hieman myöhemmin? --Höyhens 7. syyskuuta 2007 kello 17.35 (UTC)

Paavo Haavikon mukaan edes Mäntsälää ei voi oikein kutsua kapinaksi, vaan muutaman sadan miehen äksiisissä (viinanhuuruissa tai ei) on pikemminkin kyse painostuksesta. Retoriikkaa, ehkä. Crash 30. marraskuuta 2007 kello 10.42 (UTC)

Yhdenmiehen kapina 1966-71, perheen etujen puolesta. Ensin erottiin kirkosta, sitten palautettiin sotilaspassi, keskeytettiin kunnanvaltuuston kokous rakennuslautakunnan puheenjohtajan pahoinpitelyllä ja lopuksi maaherran paidannapit mäelle, ym ym. Kapinajohtaja voitti asiansa ja sai kunnalta korvausta. Kommentin jätti 88.113.128.144 (keskustelu – muokkaukset)

Huono päätelmä

Joku asiaa tuntematon on kirjoittanut: "Svinhufvud ei suostunut lapualaisten vaatimuksiin hallituksen hajottamisesta ilmeisesti siksi, että pelkäsi hallituksen hajottamisen johtavan eduskuntavaaleihin, jonka tuloksena olisi luultavasti ollut vasemmistolaisempi eduskunta." Tuolloin presidentin käsissä oli päättää sekä hallituksesta että mahdollisesta eduskunnan hajottamisesta. Juuri siksi vähemmistöhallitukset olivat tuolloin arkipäivää. Oletus Svinhufvudin pelosta on siten tuulesta temmattu ja olisi syytä poistaa asiattomana. Risto Laine / www.vapaamielistenklubi.fi  –Kommentin jätti 62.220.224.153 (keskustelu – muokkaukset) 30. marraskuuta 2007 kello 10.31 (UTC)‎

Minäkään en pidä tätä ajatusta luultavana enkä tiedä mitään näkemystä tukevaa lähdettä. Oli melkoisen selvää, että mikäli Svinhufvud olisi antanut kapinallisille periksi, Lapuan liike olisi voinut sen jälkeen asettaa ja erottaa hallituksia mielensä mukaan. Olihan jo silloin istunut hallitus melko oikeistolainen. Nyt puhuttiin jo sosiaalidemokraattien toiminnan ja jopa edistysmielisten sekä maalaisliittolaisten toiminnan kieltämisestä. Svinhufvud ei voinut tietenkään laillisuusmiehenä tähän suostua. --M. Porcius Cato 30. marraskuuta 2007 kello 11.18 (UTC)

Artikkelin puolueettomuus

Objektiivisuus vaikuttaa erittäin kyseenalaiselta. Artikkeli näyttää perustuvan vain yhteen lähteeseen. 88.85.159.14 1. marraskuuta 2010 kello 21.50 (EET)

Artikkelin neutraalius ja lähteiden käyttö

Laajassa artikkelissa käytetään lähteenä käytännössä vain Jussi Niinistön kirjaa Lapuan liike. Kuvahistoria kansannoususta. Kyseinen kirja ei ole riittävän objektiivinen näkemys asiaan, Niinistön itsekin pitäessä kirjaa lähinnä kuvahistoriana, eikä tieteellisenä tutkimuksena. Lisäksi kirjaa on syytetty suoranaisesta ihailusta terroria kohtaan. Artikkeli lienee mahdollista kirjoittaa neutraalista näkökulmasta, useampaa lähdettä käyttäen.  –Kommentin jätti 81.197.11.232 (keskustelu) 24. kesäkuuta 2018 kello 16.52