Keskustelu:Luumittari

Artikkeli Luumittari on suositeltu artikkeli.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
30.9.–1.10.2010	Ehdolla lupaavaksi artikkeliksi		Hyväksytty	(ikilinkki)
1.–20.10.2010	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)
24.10.–7.11.2010	Ehdolla suositelluksi artikkeliksi		Hyväksytty	(ikilinkki)

Lupaava artikkeli -ehdotus

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Kokeilenpa minäkin, saako päivässä lupaavan artikkelin aikaan. Artikkelissa on nyt kaikki tieto, mitä minun kirjahyllystäni löytyy plus vähän nettiä päälle. Jäikö vielä Suomi-keskeiseksi? --albval(keskustelu) 30. syyskuuta 2010 kello 11.20 (EEST)

Minusta kelpaa lupaavaksi. Johdantoon tosin kaipaisi mielellään vähän lisää tekstiä... Jafeluv 30. syyskuuta 2010 kello 11.22 (EEST)

Se ihan unohtui:-) Nyt on johdanto. --albval(keskustelu) 30. syyskuuta 2010 kello 11.27 (EEST)

Otsikosta voisi arvailija luulla että kyseessä on luun tiheysmittari, mutta kannatan silti, koska nimi on virallinen, eikä sitä voi vaihtaa kuvaavammaksi. :) --Ulrika 30. syyskuuta 2010 kello 15.46 (EEST)

Kannatan myös--Nedergard 30. syyskuuta 2010 kello 16.26 (EEST)

Hieno artikkeli lupaavaksi.  Kannatan. --Pentti Repo 30. syyskuuta 2010 kello 19.47 (EEST)

Vajaan vuorokauden keskustelu, mutta porukka näyttää yksimieliseltä. Arkistoin ja myönnän statuksen. Kiitos! --albval(keskustelu) 1. lokakuuta 2010 kello 08.06 (EEST)

Arkistoitu vertaisarviointi

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Valittiin juuri lupaavaksi, mutta venyttelin artikkelia arvioinnin aikana sen verran, että olisi kiva nähdä mihin asti tällä on mahkuja. Voiko täysin satunnaisesti valittua hyönteisartikkelia kehittää niin, että siitä saa hyvän (tai jopa suositellun)? Perhosessa ei siis ole mitään erityistä, oikeastaan ainut valintakriteeri oli, että se löytyisi käytetystä Somerman kirjasta. Luumittarista löytyi lopulta yllättävän paljon tietoa, suurimmasta osasta hyönteisiä ei ole läheskään näin paljoa kirjoitettu. Tiedossani olevat lähteet alkavat olla pohjia myöten raavittuja, mutta mitä puutteita löytyy? --albval(keskustelu) 1. lokakuuta 2010 kello 08.17 (EEST)

Tuosta kurjenrahkan kansallispuiston kuvasta: onko se tarpeellinen vai asuvatko luumittarit tarkalleen tuossa suossa(?) tai/ja männikössä vai onko kuva vain kansallispuistosta? Tuo toinen kuva on ok, ei liene käännöstä sanalle downland? Artikkeli Aspitates tai sitten Lovimittarit voisi olla ihan hyödyllinen. Levinneisyyskartta tiivistäisi tuon levinneisyys-osion. Onko puolueetonta pitää juuri Suomen tilannetta tuossa uhanalaisuusluokituksessa? Jos on, niin siihen pitäisi saada joku huomio, että se on Suomen tilanne. Laitoin myös kaksi lähdepyyntöä. --Lakritsa 1. lokakuuta 2010 kello 14.23 (EEST)

Kiitos kommenteista: Tuo ruohoneva puistossa on tyypillistä elinympäristöä ja juuri tuossa paikassa niitä lentelee. Downlandille en ole löytänyt käännöstä, mutta jos joku tietää niin olisi kiva. Punaiset linkit on tarkoitus sinistää, mutta aikataulu on hämärä. Levinneisyyskartta olisi kiva, mutta varmaankin uutta tutkimusta, sillä lajin levinneisyysalueen tarkkoja rajoja ei tunneta, varsinkaan Kaakkois-Euroopan ja Venäjän osalta. Levinneisyyskarttaa ei ole missään julkaistu, lukuun ottamatta tällaisia karttoja, joissa on merkitty yksittäisten havaintojen paikkoja. Siksi on pakko tyytyä sanalliseen kuvaukseen. Uhanalaisuusluokitus lienee parasta ottaa pois mallineesta, sillä IUCN:n globaalia luokitusta ei ole, ja muut on käyty läpi tekstissä. Täytin auktoreihin viittaavan lähdepyynnön ja toisen poistin taksonomisena "selvyytenä" Nimialalajia itsessään ei niin sanotusti ole kukaan kuvannut, vaan se on olemassa luonnostaan, jos lajista on kuvattu muita alalajeja. Nimialalaji on "se laji", ja muut ovat sen erilaisia poikkeavia muotoja. --albval(keskustelu) 1. lokakuuta 2010 kello 14.37 (EEST)

Mielestäni myös tuollainen kartta selventäisi tilannetta reilusti. Mutta joo-oo, toisen lähdepyynnön laitoin täysin ajatuksissani. Mutta okei, tuo selitys riittää, kuvat ovat okei. --Lakritsa 1. lokakuuta 2010 kello 14.43 (EEST)

GBIF:n kartta voi myös hämätä. Tuossa havaintoruutu voi olla väritetty vain yhden ainoan perhosen takia. Tällöin pelkän ruudun värin perusteella emme voi päätellä, onko paikassa lajin kanta, vai onko esimerkiksi myrsky heittänyt yksittäisen perhosen naapurivaltiosta. Samoin tietoaineistot useiden maiden osalta ovat hirvittävän puutteellisia. Kuten näkyy, Suomessa atlaskartoitus on todella tarkka, mutta Ranskasta on ilmoitettu vain 2 havaintoa vaikka todellisuus on ihan toinen. Koko Euroopan kattavaa levinneisyyskarttaa ei siis ole, on vain paikkatietoja yksittäisten yksilöiden löytöpaikoista. Mutta joo, jos oikea levinneisyyskartta tulee vastaan, niin laitan sen artikkeliin. Uhanalaisuusluokituksen ja kuvatekstin säädin kuntoon äsken. --albval(keskustelu) 1. lokakuuta 2010 kello 14.53 (EEST)

Tutkin artikkelia paremmin ja koitin verrata muihin SS-statuksen eläinartikkeleihin, vertailu tosin oli aavistuksen hankalaa, ei ole niin tunnettu ja levinnyt eläin kuin muut. Mutta johdantoa voisi laajentaa. Pitäisikö alalajit laittaa omaan alaotsikkoon? Onko ryhdytty toimiin luumittarien suojelemiseksi? Pitäisikö mittarin esivaiheet (toukka ja kotilo) yhdistää kokonaan, vaikka otsikkoon elinkaari? Olisikohan noita lepiforum.de:n kuvia mahdollisuus saada commonsiin? --Lakritsa 2. lokakuuta 2010 kello 00.18 (EEST)

Hyviä kommentteja. Johdannon olen tavannut kirjoittaa ihan viimeiseksi, se on vielä todellakin nysä. Suojelutoimista löysin eilen juttua Iso-Britanniasta, jossa on tehty hommia. Suomessa tärkeimmät esiintymät lienevät luonnonsuojelualueilla, mutta tää on lähteetöntä mutua. Niissä on toki tehty monennäköistä, mutta ei varmaan just tuon lajin vuoksi. Muista maista tietoa löytyy niukasti. Otsikointia ja asioiden jaottelua pitänee varmaan vielä miettiä, nyt jako on pääosin kopsattu muista perhosartikkeleista. Vapaat kuvat on ongelma, voin tuota lepiforumiakin selvittää. Flickrissä ei onnistanut. --albval(keskustelu) 2. lokakuuta 2010 kello 09.27 (EEST)

Kirjoitin nyt lyhyesti suojelutoimista Britanniassa ja Suomessa. Muissa maissa ilmeisesti ei ole tehty mitään, tai ainakaan toimista ei ole julkaisuja. Kappaletta voi vielä hiukan venyttää, mutta saattaa sitten mennä jo liiankin yksityiskohtaiseksi. --albval(keskustelu) 4. lokakuuta 2010 kello 13.13 (EEST)

Uhanalaisuus ja suojelu -kappale on edelleen laajennettu, Britanniasta ja suomesta tuskin kannattanee tarkemmin kirjoittaa, tai menee triviaksi (?). Kirjoitin myös herkkutatista mallia ottaen pienen pätkän lajinimen merkityksistä. Onko vielä ideoita? Jos ajatellaan, että artikkelin kanssa ei tapahdu enää mitään mullistavaa, niin kumpaan äänestykseen se kannattaisi viedä? --albval(keskustelu) 8. lokakuuta 2010 kello 10.29 (EEST)

Kyllä tuo minun puolestani menisi vaikka suositelluksikin ja jos ei mene, niin silloin tuntuu siltä, että suositelluksi sivuksi pääsemiseen vaaditaan mahdottomia.--IA 8. lokakuuta 2010 kello 12.50 (EEST)

Sopisi mielestäni varmaan suositelluksikin. Kuitenkin artikkeli sokeritoukka, joka on tätä pidempi, on valittu vain hyväksi artikkeliksi... Tietysti pitää ottaa huomioon, että sokeritoukasta on yksinkertaisesti saatavilla enemmän tietoa kuin suhteellisen tuntemattomasta luumittarista. --Compance 8. lokakuuta 2010 kello 15.19 (EEST)

Joo, sokeritoukka on populaaristi tunnettu laji, jolla on taloudellistakin merkitystä, kun se vipeltää kylppärissä ja ruokakaapissa. Luumittari taas on ihan perushyönteinen. Elleivät britit olisi ottaneet sen suojelua sydämen asiakseen, olisi artikkeli vielä puolta lyhyempi. Toisaalta (ainakaan minun mielestäni) artikkelin pituus tavuissa ei kerro sen hyvyydestä tai kattavuudesta mitään. Uskallan kyllä väittää, että wikiartikkeli on kattavin yksittäinen teksti, joka luumittarista on kirjoitettu. Kannustavista kommenteista rohkaistuneena taidan sopivan hetken koittaessa ainakin yrittää tätä suositelluksi, kun saan punalinkit pois. Toisaalta harmittaa tuo "ikävä" yllätys, että lajista lopulta oli näin paljon jo kirjoitettu, tarkoituksena kun oli valita täydellinen peruslaji. Pitänee seuraavaksi koettaa joillain random Eupithecia-mittarilla:-) Ja tosiaan: vielä on vähintään viikko arviointia jäljellä, joten parannusehdotuksia toivotaan edelleen. --albval(keskustelu) 8. lokakuuta 2010 kello 18.26 (EEST)

Hiljaista on kuin huopatossutehtaassa:-) Eipä tällaisesta öttiäisestä taida olla paljoa sanottavaa muillakaan. Olen nyt käyttänyt lähdevarantoni loppuun, joten nyt artikkelia saa arvostella kuin lähes lopullista versiota. Kielenhuolto vielä puuttuu (jos saan Tanárin suostuteltua) ja loppujen linkkien sinistys. Nyt on siis viime hetket kommentoida, ennen kuin vien äänestykseen. --albval(keskustelu) 13. lokakuuta 2010 kello 11.17 (EEST)

Tarkistin kieliasun, eipä tuossa kummempia ollut. Sellainen tuli mieleen viimeisessä luvussa, että suomenkielisestäkin nimestä voisi mainita jotain. Kuka on lajin nimennyt ja milloin? Suomessakin nimi mitä ilmeisimmin viittaa myös vaaleankeltaiseen väriin, mutta suomessa se ei ole oljen- vaan "luunvärinen mittari". Minusta tämän voisi asettaa ehdolle suositelluksikin, koska artikkelin pituus ei sinänsä ole mikään kriteeri, jos vain kaikki olennainen on kerrottu.--Tanár 17. lokakuuta 2010 kello 16.43 (EEST)

Kiitos! Suomessa esiintyvä alalaji fenica on vaaleampi kuin oljenvärinen nimialalaji gilvaria. Suomessa lajin väri on siis vanhaa luuta eikä olkea muistuttava --> luumittari. Mutta voiko näin kirjoittaa artikkeliin "omana" päättelynä, ilman lähdettä? Minulla ei nimittäin ole tietoa kuka suomenkielisen nimen on antanut ja koska. Huomenna minun pitäisi saada käsiini K. J. Vallen vuoden 1946 kirja Suurperhoset, Macrolepidoptera, IV Mittarit, jossa toivottavasti on lajin kuvaus ja kenties myös jotain lajin nimeämisestä. Toivotaan että se selventää asiaa. --albval(keskustelu) 17. lokakuuta 2010 kello 18.12 (EEST)

Luinpa tarkemmin kirjojani: Suomenkieliset nimet mittareillemme ovat peräisin juuri tuosta Vallen kirjasta. Kauri Mikkola on ainakin joitakin niistä (kieliasultaan) uudistanut lähteenä käytettyyn uusimpaan suomalaiseen mittarikirjaan ja vuoden -46 jälkeen maasta kuvatuille lajeille on keksitty kirjaan uudet nimet. Lisään tarkemmat tiedot aiheesta huomenna, kun näen mitä muotoa Valle on luumittarista käyttänyt (jos siis laji kirjassa on). --albval(keskustelu) 17. lokakuuta 2010 kello 18.30 (EEST)

Lajin suomenkielisestä nimestä ja sen historiasta on nyt pitkähkö kappale. Kiitos Tanárille huomiosta, tuo olikin aika mielenkiintoista tietoa. Lisäsin myös artikkeliin kuvan elinkierron vaiheiden ajoittumisesta ja muutakin pikkusälää. --albval(keskustelu) 19. lokakuuta 2010 kello 14.38 (EEST)