Keskustelu:Lutetium

Voisi olla kiinnostavaa mainita historiasta. Eero Tommilan Fysikaalinen Kemia vielä vuonna 1965 esiintyy s.44 Cp, ilmeisesti Cassiopeium.

"A process for separating lutecia (lutetium oxide, a rare earth) from ytterbia was described in 1907 by Georges Urbain, a French chemist, who is credited with the discovery of the element. It was discovered independently in 1908 by Carl Auer von Welsbach, an Austrian chemist, who called the element cassiopeium."

80.222.46.182 15. lokakuuta 2013 kello 22.07 (EEST)

Lupaava artikkeli -ehdotus

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Samankaltainen alkuaine ja artikkeli kuin tulium. Ajattelin että tämän voisi nyt kemia-kilpailun viikolla katselmoida/täydennellä samalle laatutasolle. Harvinainen aine joten vaikea löytää enää lisättävää artikkeliin. jni (k) 2. huhtikuuta 2018 kello 13.03 (EEST)

Johdannon väite kalleimmasta metallista vaatii päivitetyn tiedon, 12 vuotta vanha tieto ei välttämättä enää pidä paikkaansa. Käytössä voisi hieman esitellä tarkemmin millaisena katalyyttinä öljyteollisuudessa. Tarvitseeko jokainen halogeenireaktio esitellä omana reaktioyhtälönään? --Lakritsa (keskustelu) 3. huhtikuuta 2018 kello 08.32 (EEST)

Eipä tälle "kallein metalli" hintatiedolle oikein löydy uudempaakaan lähdettä. Pelkkää listahintaakaan puhtaalle metallille ei näytä löytyvän mistään. Oksidille löytyy, mutta siitä metallin valmistaminen on itsessään kallista. Samoin käytöstä katalyyttinä ei juuri mitään löydy. Korjasin tuota kappaletta hieman. jni (k) 3. huhtikuuta 2018 kello 17.54 (EEST)

Yritin minäkin löytää lisätietoa lutetiumin käytöstä vedytyskatalyyttinä, mutta eipä siitä paljon löydy. lähinnä vainintoja, että voidaan käyttää. Tämä pistää epäilemään, että lutetiumia tai sen yhdisteitä ei yksinään käytetä katalyyttinä vaan se on vaikeasti erotettavana mukana muitakin harvinaisia maametalleja sisältävissä katalyyteissä ja tuo oman lisänsä niihin. --MiPe ^(wikinät) 3. huhtikuuta 2018 kello 21.38 (EEST)

Osa lähteistä kuten Krebsin kirja väittää Lu radionuklideja katalyytiksi, lähde Crc2016 taas sanoo: "Stable lutetium nuclides, which emit pure beta radiation after thermal neutron activation, can be used as catalyst in cracking, alkylation, hydrogenation and polymerization". Onko tässä siis kyseessä isotooppiefektia hyödyntävä radioaktiivinen katalyytti? Ne lienevät käytännön sovelluksissa erittäin harvinaisia. jni (k) 4. huhtikuuta 2018 kello 17.34 (EEST)

Sigma-Aldrich antaa 99,9 % puhtaalle lutetiumgrammalle hinnan 295 euroa. Rodiumgramman hinta samalta toimittajalta on 508 euroa. Ei mikään hyvä lähde sinäänsä, mutta antaa viitteen siitä, että johdannon väite maailman kalleimmasta metallista ei välttämättä pidä paikkaansa. Pitäisiköhän tämä väite siirtää osioon "Esiintyminen ja tuotanto" ja korjata muotoon, että on yksi kalleimmista metalleista? Kommenttini ei ollut tarkoitettu vastustamaan lupaava-statusta, vaan kannatan kyllä tämän myöntämistä. --Lakritsa (keskustelu) 4. huhtikuuta 2018 kello 10.44 (EEST)

Kädessäni on uudehko kirja, jonka mukaan lutetiumia kuvataan kalleimmaksi alkuaineeksi mutta että tieto ei enää pidä paikkaansa. --Wähäwiisas (keskustelu) 4. huhtikuuta 2018 kello 12.32 (EEST)

Nyt löytyi uusi (2016), luotettava sekundäärilähde jossa Lu on $100/g ja Rh $180/g. Hetki pieni niin päivitän sen artikkeliin. jni (k) 4. huhtikuuta 2018 kello 16.56 (EEST)

Ei täytä lupaavuuden kriteeriä "maallikolle lukukelpoinen". Nähdäkseni kuitenkin korjattavissa lukukelpoiseksi. Myös useita punalinkkejä ilman selitystä maallikolle. Kattava sisältö. --Wähäwiisas (keskustelu) 3. huhtikuuta 2018 kello 21.42 (EEST)

Nyt vähän rajausta niihin selvennyspyyntöihin. LuTaO4 on artikkelin mukaan tihein pysyvä valkoinen aine. Radioaktiiviset aineet eivät ole pysyviä aineita, koska ne hajoavat itsestään. Ei tälläisiä koulukurssin tietoihin perustuvia toteamuksia tarvitse mitenkään selventää. Samoin jokaisella alkuaineella on kymmeniä ellei satoja teknisluontoisia ominaisuuksia, kuten kiderakenteen yksityiskohdat tai vaikka magneettinen suskeptibiliteetti. Ei niitä voi jättää pois sen takia koska joku on "maallikko", eikä ole tarkoituksenmukaista selvittää niiden merkitystä tai termistöä tarkemmin ko. ominaisuuksien omien artikkeleiden ulkopuolella. Sivistyssana "intraperitoneaalinen" löytyy vaivatta mm. Wikipedian nimistölähteisiin kuuluvasta Tieteen Termipankista ja jokainen lääkäri sen tietää. jni (k) 4. huhtikuuta 2018 kello 17.34 (EEST)

Selitykset tarvitaan, koska kaikki lukijat eivät ole lääkäreitä. Hyvääkin tahtoakin saa olettaa. Jos artikkelissa kerrotaan, että LuTaO4 on tihein ja heti perään kerrotaan tiheämpi, ei ihme jos lukija hämmentyy ja lakkaa luottamasta Wikipediaan. Helpoin ratkaisu on käyttää yleisesti ymmärrettyjä sanoja. Tämä on yleistajuinen sanakirja eikä pelkkien huippuammattilaisten hakuteos. --Wähäwiisas (keskustelu) 4. huhtikuuta 2018 kello 17.51 (EEST)

Minusta sana "pysyvä" on yleisesti ymmärretty :-) Eihän se ole sitä paitsi tämän artikkelin asia selittää, mitä ovat magneettiset kuplamuistit, fotodynaamiset hoidot tai immersiolitografia, vaan näitä koskeva tietovajaus korjataan sitten aikanaan näistä kertovissa artikkeleissa. jni (k) 4. huhtikuuta 2018 kello 18.32 (EEST)

Olen samaa mieltä, ettei luteiumia käsittelevässä artikkelissa tarvitse selittää aivan eri alan termejä. Maallikolle riittää ymmärtää, että sitä käytetään mahdollisesti esimerkiksi tiettyjen sairauksien hoidossa. Sen sijaan olen sitä mieltä, että intraperitoneaalinen on sen verran harvinainen sivistyssana, että ehdottomasti tulisi käyttää "suomalaista" vastinetta. Onhan tuossa "suun kautta" eikä oraalisesti, vaikka oraalinen saattaisi olla ihan maallikoillekin tuttu sana. --PtG (keskustelu) 4. huhtikuuta 2018 kello 18.38 (EEST)

Aivan kaikkea ei tarvitse juurta jaksain selittää, että tekstistä tulee ymmärrettävää. Voi kirjoittaa esimerkiksi "tiheämpää on toriumoksidi, mutta radioaktiivisena se ei ole pysyvää". Silloin asia tulee kerralla selväksi eikä tarvitse kuittailla koulunkäynnistä. Kun käyttää hyvää suomen kieltä, moni asia selviää kuin itsestään. Fotodynaamisesta hoidosta ja immersiolitografiasta olisi syytä selittää sanalla-parilla, mihin ne liittyvät, tai pudottaa sanat turhina pois. Nyt asia jää epäselväksi. Oudoilla sanoilla pöyhkeilevä teksti asettuu lukijan yläpuolelle, vaikka sen pitäisi palvella lukijaa. --Wähäwiisas (keskustelu) 4. huhtikuuta 2018 kello 21.05 (EEST)

Korjasin pari selvennä-kohtaa pois. Toisen korjasin wikityksen avulla ja toisesta tein artikkelin. Mielestäni kaksi muuta ovat täysin turhia eivätkä ole mitenkään epäselviä: punainen linkki ei ole sama asia kuin epäselvä. --Lakritsa (keskustelu) 5. huhtikuuta 2018 kello 09.15 (EEST)

Miten se voi olla selvä, kun kappaleesta Käyttö ei ymmärrä, mihin ainetta käytetään? Eikö olisi helpompaa poistaa, korvata tai selittää oudot sanat, jos joku ne tuntee? --Wähäwiisas (keskustelu) 6. huhtikuuta 2018 kello 14.38 (EEST)

Mä en jostain syystä pääse noihin google-kirjoihin. --Höyhens (keskustelu) 10. huhtikuuta 2018 kello 19.01 (EEST)

Tai no ehkä sittenkin riittävässä määrin. --Höyhens (keskustelu) 10. huhtikuuta 2018 kello 19.11 (EEST)

Viimeiset selvennyspyynnöt hoidettu. Minusta riittää eli kannatan lupaavaksi. --Höyhens (keskustelu) 10. huhtikuuta 2018 kello 19.21 (EEST)

Tai siis PtG korjasi tuon viimeisen. --Höyhens (keskustelu) 11. huhtikuuta 2018 kello 00.33 (EEST)

Hoidin vielä viimeisen selvennyspyynnön wikilinkityksellä. Kannatan artikkelia lupaavaksi, ja nähdäkseni selvennys- ja muihin korjauspyyntöihin on riittävällä tasolla vastattu, koska mahdottomia ei vaadita. Arkistoin siis keskustelun ja merkitsen artikkelin lupaavaksi. --Lentokonefani asiaa? | syntilista 20. huhtikuuta 2018 kello 23.34 (EEST)