Keskustelu:Lumi
Ajankohta | Tapahtuma | Tulos | (artikkelin versio) | |
17.2.2009 - 6.3.2009 | Vertaisarviointi | Arvioitu | ||
12.3.2009 - 26.3.2009 | Ehdolla suositelluksi artikkeliksi | Hyväksytty | ||
Tarvitseekos hangen olla kantavaksi jäätynyt? Eikö hanki ole lumipeite, kantoi tai ei? --jeepo 3. helmikuuta 2005 kello 12:30 (UTC)
- Täälläpäin hanki tarkoittaa mielestäni syvää, pääosin koskematonta lumipeitettä. --Samulili 3. helmikuuta 2005 kello 12:41 (UTC)
- Muistan lukeneeni pääosin (en ole varma kaikista kohdista varma) jutun kuvaamat määritelmät eräästä lehdestä, jonka käsiin hakemiseen menisi tosin aikaa useita päiviä. Yrittäkää varmistaa, että käsityksenne ovat yleiskielen mukaisia, ennen kuin muutatte artikkelia. Hanki minun korvissani nimenomaan lunta, jonka päällä voi kävellä. Aika, jolloin on hankia, on nimeltään hankiainen. -Jean d'Arc 3. helmikuuta 2005 kello 19:17 (UTC)
- Mitä tarkoittaa tarpoa umpihangessa, jos hanki kannattaa? Lapsuudestani muistan merkityksen hankiainen (leudon kelin jälkeen tullut pakkanen, joka jäädytti lumen pinnan), jolloin hangella voi kävellä (valitettavasti aikuisena ei enää...). --jeepo 3. helmikuuta 2005 kello 19:30 (UTC)
- Suomen kielen perussanakirja määrittelee hangen seuraavasti: "1. maata peittävä paksu lumivaippa, kinokset. 2. kantavaksi kovettunut lumivaipan pinta, hankiainen". Hankiainen voi tarkoittaa kantavaa hankea tai hankikeliä. --Tsemii 3. helmikuuta 2005 kello 20:01 (UTC)
Aiheesta Turun sanomissa: http://www.turunsanomat.fi/verkkolehti/?ts=1,4:12:0:0,4:12:1:1:2005-03-13,4:289240,1:0:0:0:0:
"Joskus on väitetty eskimoilla olevan 50 sekä inuiiteilla olevan 1000 lunta tarkoittavaa sanaa." Artikkelista saa sellaisen käsityksen että eskimot ja inuitit ovat eri asia. --SaMi 16. joulukuuta 2005 kello 11:58:31 (UTC)
Aamulehden arvio
[muokkaa wikitekstiä]Artikkelin arvioi Aamulehden Valo-liitteessä tutkija Sirpa Rasmus Merentutkimuslaitoksesta. Lumisade kuvattu okein, sen syntyä ei juuri; mieluummin "jääkide" kuin "jäätynyt vesihiutale"; lumen määrän vaihtelu ympäri maapalloa, lumen ominaisuudet, vaikutukset eliöihin puuttuu; vesiarvot selitetty hyvin, linkit hyvät (Lumivyöry, Commons-kuvat); suomenkieliset lumisanat hyvä, entä saamelaiset?. Arvosana 7. [1] -tKahkonen 22. joulukuuta 2005 kello 19:16:58 (UTC)
- Samaa mieltä. Varsinkin lumen nimet on onnistunut osio jo nyt. Ainakaan emme häviä vertailussa ruotsalaisten kahden virkkeen artikkelille..--Neofelis Nebulosa 22. joulukuuta 2005 kello 23:03:03 (UTC)
Lumi ja valo
[muokkaa wikitekstiä]Tarkoituksena oli että erillisenä kappaleena lumesta ja valosta olisi kirjoitettu nimenomaan eliöiden kannalta, ei niinkään ilmastollisena kuivana ja irrallisena faktana, johon ei yhdisty mikään muu. Mutta koska olen huono kirjoittamaan asiasta, kun en sitä tunne muuten kuin arkielämässä, en voi kuin harmitella ja unohtaa asian. --Ulrika 5. maaliskuuta 2009 kello 13.21 (EET)
- Mjoo, oma kappale olisi varmaan paikallaan jos asiasta saisi lisää irti. Nyt kun saman lähteen teksti oli lähes 1:1 ilmaston alla, niin yritin ottaa toiston pois. Sama vähän tuon eliöjutun kanssa, kun niillekin on oma kappaleensa. Menee helposti päällekkäin. --albval (keskustelu) 5. maaliskuuta 2009 kello 13.46 (EET)
"Lumi lisää liukkautta"
[muokkaa wikitekstiä]"Lumi lisää liukkautta" on hieman outo lause. Paitsi, että se pitäisi kirjoittaa selkeämmin niin samassa yhteydessä pitäisi varmaan selittää, miten lumen ja jään sulamisella suksen tai luistimen alla on merkittävä osuus liukkauden lisäämisessä (oik. kitkan vähentämisessä). Samulili 5. maaliskuuta 2009 kello 13.41 (EET)
Arkistoitu vertaisarviointi
[muokkaa wikitekstiä]Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota. |
Tästä ajankohtaisesta aiheesta oli pelkkä tynkä, jonka laajensin jo kolminkertaiseksi. Kaipaan kommentteja eri osien suhteista, ja uusia näkökulmia: mistä vielä pitäisi kertoa ? Hyvä ja suositeltu joissakin muissa kielissä, miksei lopulta meilläkin, mutta tähti ei ole ensisijainen motivaattorini. --Tappinen 17. helmikuuta 2009 kello 08.30 (EET)
Pari lähteetöntä kappaletta, niihin olisi hyvä saada lähteet. EtäKärppä▬ 17. helmikuuta 2009 kello 10.04 (EET)
- Nyt on ainakin yksi viite joka kappaleessa. Lähdepyyntöjä saa lisätä. --Tappinen 21. helmikuuta 2009 kello 19.00 (EET)
- Lumen merkityksestä eläimille, ja miksei kasveillekin, voisi laajentaa. Äkkiä en keksi muuta kuin, että joidenkin eläinten kohdalla lumipeitteen muodostuminen tietää muuttamista etelämmäksi, vaikka kestäisivät muutoin pakkasta, eli saa aikaan muuttooliikkeen. Vastaavasti taas porojen sorkat ovat verrattuna muiden sorkkaeläinten raajoihin erinomaiset lumessa tarpomiseen (kaksi taaimmaista varvasta). --qWerk 17. helmikuuta 2009 kello 16.05 (EET)
- Onko sulla mielessä muuttoesimerkki ? Linnuilla kai ravinnon puute ajaa liikkeelle ? Lisäsin porot. --Tappinen 20. helmikuuta 2009 kello 17.10 (EET)
- Entäs hirvet? muistelisin, että hirvi ei saa kaivettua ravintoa paksun lumen alta ja tämä rajoittaa lajin pohjoista levinneisyyttä. Saatan olla väärässäkin. --albval (keskustelu) 20. helmikuuta 2009 kello 20.17 (EET)
- Etsin tähän lähdettä, mutta riistapiirit puhuvat vain siitä, miten lumi haittaa valkohäntäpeuroja. Ja se taas on aika pieni yksityiskohta. --Tappinen 1. maaliskuuta 2009 kello 19.22 (EET)
- Entäs hirvet? muistelisin, että hirvi ei saa kaivettua ravintoa paksun lumen alta ja tämä rajoittaa lajin pohjoista levinneisyyttä. Saatan olla väärässäkin. --albval (keskustelu) 20. helmikuuta 2009 kello 20.17 (EET)
- Minäkin yritin pikaisesti etsiä jotain, mutten ainakaan vielä löytänyt. Olen kuitenkin satavarma, että edellisvuonna Sarekin kansallispuistossa vaeltaessani juttelin paikallisten kanssa hirvistä jotka viihtyivät Rapadalenin laaksoissa, mutteivät pärjänneet muualla. Sellainen muistikuva jäi, että lumesta oli myös puhetta. Pikainen googletus "Rapadalen snö älg" -linjoilla ei ainakaan heti tuottanut tulosta. --albval (keskustelu) 1. maaliskuuta 2009 kello 20.13 (EET)
- Ei näytä auttavan pidempikään googletus. Haenpa huomenna kirjahyllystä käsiini Campbellin Ecology -tiiliskiven, siinä pitäisi sentään olla jotain juttua lumesta ja talvesta. --albval (keskustelu) 1. maaliskuuta 2009 kello 21.29 (EET)
- Lumen aiheuttamat onnettomuudet ja muut vastaavat. Esimerkiksi nyt on taas ollut tänä talvena kaaosta Britanniassa ja Keski-Euroopassa lumisateiden takia. Lumivyöryt mainitaan ohimennen. Ehkä niistäkin voisi kertoa hieman enemmän (tosin meillä on suhteellisen hyvä erillinenkin artikkeli aiheesta). Tekolumeakin voisi käsitellä esimerkiksi lumen merkitys -osiossa. --PtG 18. helmikuuta 2009 kello 23.54 (EET)
- Laajensin liikennettä. Talvionnettomuuksia on hiukan vaikea luokitella, sillä sään lisäksi niihin vaikuttavat tyhmyys ja alkoholi. Vyöryt työn alla.--Tappinen 20. helmikuuta 2009 kello 17.10 (EET)
- Miten olisi jokin lumi ja ihminen / yhteiskunta -tarkastelu? (Kemin lumilinna, Lumen taju, kirves ja hanki... Sen lisäksi ehdottomasti talouspuoleen pitäisi saada jokin maininta lumen ja metsänhoidon yhteyksistä: kun Etelä-Suomessa ei ole lunta tai routaa, niin joko puut jäävät metsiin tai moto tekee litosfääriin ulottuvat urat. --albval (keskustelu) 20. helmikuuta 2009 kello 15.47 (EET)
- Uskaltaako Kemin lumilinnasta tehdä artikkelin - poistetaanko se kuitenkin provinsiaalisena ? EDIT se oli jo. /EDIT Mitenköhän Keski-Euroopassa saadaan puut pois metsästä ? --Tappinen 20. helmikuuta 2009 kello 17.10 (EET)
- En tiedä Keski-Euroopasta, kun olen metsätraktoria ajanut vain täällä, mutta valistuneita arvauksia voin esittää (menee tosin hieman off-topic). KE:ssa käytetään paljon telakoneita (kuten kaivureita), joiden pintapaine on pienempi ja (vuoristoissa) kokorunkojuontoa, jolloin ajourat ovat harvassa ja maasto kuluu vähän. Haittapuolena molemmissa on mututuntumalla sitten heikompi saanto. Suomessa lumen ja roudan tarpeen tekee erityiseksi pehmeä metsämaa, jota kai ei muualla Euroopassa niin ole. Monet eteläsuomalaiset männiköt esimerkiksi ovat käytännössä puhtaassa suomaastossa, jonne ei ilman routaa ja lunta ole juuri asiaa. Kovat metsänpohjat (kuten hiekkamaat) ovat sitten eri asia - ja näitä kai on sitten enemmän Keski-Euroopassa. --albval (keskustelu) 20. helmikuuta 2009 kello 20.11 (EET)
- … Jees, laitoin artikkeliin että roudattomuus on ongelma turvemailla. Muistelen, että ainakin Kainuun suunnalla on turvepeltoja, joilla pitää tehdä maanviljelystoimet roudan aikana, koska maa ei muulloin kanna traktoria. Traktorit on mulle kyllä "spectator sport". --Tappinen 20. helmikuuta 2009 kello 21.28 (EET)
- En tiedä Keski-Euroopasta, kun olen metsätraktoria ajanut vain täällä, mutta valistuneita arvauksia voin esittää (menee tosin hieman off-topic). KE:ssa käytetään paljon telakoneita (kuten kaivureita), joiden pintapaine on pienempi ja (vuoristoissa) kokorunkojuontoa, jolloin ajourat ovat harvassa ja maasto kuluu vähän. Haittapuolena molemmissa on mututuntumalla sitten heikompi saanto. Suomessa lumen ja roudan tarpeen tekee erityiseksi pehmeä metsämaa, jota kai ei muualla Euroopassa niin ole. Monet eteläsuomalaiset männiköt esimerkiksi ovat käytännössä puhtaassa suomaastossa, jonne ei ilman routaa ja lunta ole juuri asiaa. Kovat metsänpohjat (kuten hiekkamaat) ovat sitten eri asia - ja näitä kai on sitten enemmän Keski-Euroopassa. --albval (keskustelu) 20. helmikuuta 2009 kello 20.11 (EET)
Siirtelin kuvia. Miksiköhän jänis-kuva ei näy mulla ? --Tappinen 21. helmikuuta 2009 kello 19.00 (EET)
Osa kappaleista oli vähän turhan lyhyehköjä. Niitä voisi siis yhdistellä toisiin kappaleisiin erillisiksi ala-otsikoiksi tai pidentää. Ei muiden wikien suositellut/hyvät muuten olleet ainakaan tätä pidempiä, laadullisesti oli vähän eri painotuksia. Ainakin no- ja nn-wikeissä oli tehty oma kappaleensa lumikiteiden "geometriasta", siitä voisi kertoa vähän lisää täälläkin. Ainakin tämän sivun kanssa pääsee siinä jo aika pitkälle. Lisäksi voisi laittaa vähäsen lumen tiheydestä tietoa (vesimäärä vaihtelee, tiheys eri vaiheessa talvea). --Velma 23. helmikuuta 2009 kello 09.52 (EET)
- Ai katos vaan, oli sitä linkkiä käytetty kohdassa missä puhuttiin kahdesta samanlaisesta hiutaleesta, mutta silti lumikiteiden muotoa voisi analysoida enemmänkin kyseisen sivun pohjalta. Käyn myös itse artikkelin vielä läpi vähän tarkemmin. --Velma 23. helmikuuta 2009 kello 09.55 (EET)
- Yhdistelin kappaleita. Laajensin geometriaa Libbrechtin kirjan (sama tekijä kuin tuolla webbisivulla) perusteella. Muodoista voisi tietenkin tehdä taulukonkin, ja Nakayasta oman tynkäsivun (Bentleystä jo onkin). Lumen tiheys ei ole yksinkertainen asia... siirsin nyt lähemmäksi toisiaan ne kaksi kohtaa joissa tätä sivutaan (lumityypit ja 1:10-sääntö). --Tappinen 23. helmikuuta 2009 kello 21.46 (EET)
Aloin Tappisen pyynnöstä kielenhuoltoon. Poistin kolme pistettä raja-arvoista, koska se on luonnontieteiden erityiskieltä, yleiskielessä on ajatusviiva. Haittapuoli on se, että miinusmerkki ja ajatusviiva sekaantuvat toisiinsa. En tiedä mikä nyt on mikäkin dash, joku asiaa tunteva voisi ne laittaa paikoilleen. Vielä yksi vaihtoehto olisi kirjoittaa –4:stä –20:een asteeseen. --Tanár 1. maaliskuuta 2009 kello 18.45 (EET)
- Kiitos, ammattikieli lipsuu tähän. Ihana suomemme tarjoaa myös vaihtoehdot "pakkasta on 4-20 astetta" tai "lämpötila on -4 ja -20 asteen välillä" (päätettä ei tarvitse laittaa numeroihin kun samassa sijamuodossa oleva yksikkö seuraa). Oikeanlaisia viivoja en osaa tehdä. --Tappinen 1. maaliskuuta 2009 kello 19.03 (EET)
- Löysin Uvainion laittaman lähdepyynnön ja niinpä uskalsin palauttaa siitä kohdasta poistetun viitteen. En ilmeisesti osaa muotoilla sitä oikein; Lehto puhuu kreikkalaisista sivulla 13 ja roomalaisista sivulla 32 - pitääkö viitteet laittaa erikseen ? --Tappinen 1. maaliskuuta 2009 kello 19.22 (EET)
- Ei mielestäni tarvitse, eiköhän tuo viittaustapa ole tarpeeksi selvä. Jos jotakuta jää kamalasti askarruttamaan, kummalla sivulla puhutaan kreikkalaisista ja kummalla roomalaisista, niin tarkistakoon lähteestä.--Tanár 1. maaliskuuta 2009 kello 20.08 (EET)
- Löysin Uvainion laittaman lähdepyynnön ja niinpä uskalsin palauttaa siitä kohdasta poistetun viitteen. En ilmeisesti osaa muotoilla sitä oikein; Lehto puhuu kreikkalaisista sivulla 13 ja roomalaisista sivulla 32 - pitääkö viitteet laittaa erikseen ? --Tappinen 1. maaliskuuta 2009 kello 19.22 (EET)
Poistin joitakin mainintoja Suomesta, koska tämä artikkeli käsittelee lunta yleensä eikä Suomen ilmastoa. Vähän yllättävää muuten että artikkelia Suomen ilmasto ei ole, on vain ilmastoluku Suomi-artikkelissa. On myöskin harhaanjohtavaa puhua vain pohjoisesta lumen yhteydessä, onhan sitä yhtälailla etelässäkin kun tarpeeksi etelään mennään ja vuorilla päiväntasaajaa myöten. Viimeinen luku lumen nimityksistä on mielestäni irrallinen tässä. Eihän esimerkiksi järvi-artikkelissa luetella kaikkia suomen murteiden sanoja erikokoisille ja -muotoisille järville. Sen voisi siirtää nimelle luettelo lumen nimityksistä.--Tanár 1. maaliskuuta 2009 kello 20.17 (EET)
- Vaihdoin pari sanamuotoa. Pohjoisen metsät muutin kylmätalvisen ilmastoalueen metsiksi (niitä saattaa olla vähän siellä Etelä-Amerikan eteläkärjessä, mutta en tiedä ovatko tuossa sanotut asiat totta siellä; maan laatu vaikuttaa myös, ks. keskustelu albvalin kanssa tuossa yllä, missä jo kyselen keski-euroopan metsistä). Lumen syntyyn vaihdoin "muualla kuin tropiikissa", sillä muuten lause, joka alkaa sanalla "Sadepilvet" ei ole totta (ja mielestäni Bergeron-Findeison -prosessia ei kuulu kuvata tässä kovin tarkasti. Toisaalta, tein pyydetyn tihku-sivun, ja siellä sanon jotain törmäys-yhdistymisprosessista). --Tappinen 1. maaliskuuta 2009 kello 22.12 (EET)
- hyviä muutoksia ja selvensivät asiaa. Tihku taisi olla minun lisäämäni wikitys, mielestäni ainakin termeistä joita käytetään yleisesti säätiedotuksissa (niin kuin tihku ja räntä) pitäisi olla artikkelit, koska niille on meteorologinen merkitys ainakin olemassa.--Tanár 2. maaliskuuta 2009 kello 13.01 (EET)
"Lumi ja ilmasto" on vähän ongelmallinen luku. Siinä oli alun perin kolme kappaletta, mutta kun yksi kertoi lumen sulamisen aiheuttamista tulvista, siirsin sen siihen kohtaan missä puhuttiin lumen sulamisesta muutenkin. Nyt ilmastoluvussa on sitten ensin asiaa lumipeitteen pienenemisestä ja ilmaston lämpenemisestä ja yksi lause siitä, miten lumipeite vaikuttaa jäätymiseen. Ehkä olisi hyvä olla joku laajempi esitys siitä, millä kaikilla alueilla on lunta (nyt vain prosenttiluku ja "keskitalvella"). Toisaalta tuo jäätymisjuttu liittyy siihen, että lumi on tehokas eriste, mitä ei huomatakseni ole artikkelissa vielä tuotu esille.--Tanár 2. maaliskuuta 2009 kello 22.43 (EET)
- Iglun kohdalla koetan siitä jotain sanoa (se on ainoa paikka jossa on numeroita), ja eliöstöstä: "Lumipeitteen alla lämpötila pysyy lähellä nollaa, joten pienet jyrsijät voivat liikkua siellä paleltumatta. " ja "Lumi suojaa maanrajassa eläviä kasveja paleltumiselta," liittyy kaikki eristämiseen. Ilmastoluokituksissa lumi ei ole avaintekijä; Walterin luokissa VI ja siitä ylöspäin sitä esiintyy mutta kukapa enää käyttää Walteria. --Tappinen 2. maaliskuuta 2009 kello 23.36 (EET)
- Jos lumi ei ole ilmastoluokituksissa keskeinen, sitten voisi ehkä miettiä onko otsikko "lumi ja ilmasto" osuva ja mihin siinä nyt olevat asiat itse asiassa liittyvät. Ilmastonmuutoksestahan on oma artikkelinsa, joten ainakin yksityiskohtaisempi tieto lumipeitteen pienenemisestä kuuluu sinne. Toisaalta joku yleiskatsaus siihen, missä yleensä on lunta ja kuinka paljon, olisi tässäkin artikkelissa paikallaan, ja sen yhteyteen myös maininta tilanteen muuttumisesta ilmaston lämpenemisen vuoksi.
Lumen merkitys eliöstölle: eikös se karhukin mene nukkumaan lumen alle, tai ainakin voi herätä ennen aikojaan jos sulamisvesiä valuu pesään.--Tanár 2. maaliskuuta 2009 kello 22.51 (EET)
- Juu, ja saimaannorpan pesintä epäonnistuu, jos lumiluola romahtaa (tai lunta ei tule lainkaan) --albval (keskustelu) 2. maaliskuuta 2009 kello 23.22 (EET)
- ".. ja saimaannorppa synnyttää poikasensa lumen suojaan." Laajennetaanko ? Vaikea päättää, kerrotaanko muutamasta eliölajista tarkkaan vai poimitaanko esimerkkejä. Albval, otatko vielä kantaa siihen metsäasiaan; onko muualla merkittäviä lumialueen metsiä kuin pohjoisessa, tai onko nuo ongelmat siellä relevantteja ? Routa ja lumi-kysymyshän on vähän ristiriitainen: jos on liian vähän lunta, rekipelillä ei pääse metsään, jos on liikaa lunta liian aikaiseen, ei tule routaa ja tukkirekat uppoaa. --Tappinen 2. maaliskuuta 2009 kello 23.36 (EET)
- Tietysti lumi on tärkeä monelle muullekin eliölajille, jääkarhut, pingviinit...ehkä joku yleinen maininta asiasta esimerkkeineen ja sitten muutama laji tarkemmin. Esimerkeissä olisi hyvä kiinnittää huomiota siihen, että lajeja olisi muualtakin kuin Suomen luonnosta. Vaikkapa nuo jääkarhut.--Tanár 3. maaliskuuta 2009 kello 10.49 (EET)
- Tämä Tanárin ajatus on hyvä, yleisen kautta tarkkoihin esimerkkeihin. Jos jaksaisit niin eliöstöä olis hieno laajentaa reilummin muualle kuin Suomeen. Lisäksi ilmastonmuuoksen vaikutus lumipeitteeseen on jo käyty artikkelissa läpi, mutta se olis hienoa sitoa tähän, miten lumen väheneminen vaikuttaa eliöstöön. Saimaannorppa jos laajennat, niin tässä hyvä linkki: Myös ilmastonmuutos voi uhata norppia: jos lumiolot ovat heikot, kuutit syntyvät suojaisan lumiluolan sijaan jäälle tai niiden pesät romahtavat ennen aikojaan. --albval (keskustelu) 5. maaliskuuta 2009 kello 11.30 (EET)
- Tietysti lumi on tärkeä monelle muullekin eliölajille, jääkarhut, pingviinit...ehkä joku yleinen maininta asiasta esimerkkeineen ja sitten muutama laji tarkemmin. Esimerkeissä olisi hyvä kiinnittää huomiota siihen, että lajeja olisi muualtakin kuin Suomen luonnosta. Vaikkapa nuo jääkarhut.--Tanár 3. maaliskuuta 2009 kello 10.49 (EET)
- ".. ja saimaannorppa synnyttää poikasensa lumen suojaan." Laajennetaanko ? Vaikea päättää, kerrotaanko muutamasta eliölajista tarkkaan vai poimitaanko esimerkkejä. Albval, otatko vielä kantaa siihen metsäasiaan; onko muualla merkittäviä lumialueen metsiä kuin pohjoisessa, tai onko nuo ongelmat siellä relevantteja ? Routa ja lumi-kysymyshän on vähän ristiriitainen: jos on liian vähän lunta, rekipelillä ei pääse metsään, jos on liikaa lunta liian aikaiseen, ei tule routaa ja tukkirekat uppoaa. --Tappinen 2. maaliskuuta 2009 kello 23.36 (EET)
Tuli mieleen tällainen asia ilmaston lämpenemisen vaikutuksista: jos lunta ei kaamosaikana olisi, sanotaan nyt vaikka Lapissa ja keskitalvella etelämpänäkin, pimeyshän olisi aivan toista luokkaa kuin nyt lumen valaisevan vaikutuksen vuoksi. Mitä se vaikuttaisi ihmiseen ja yleensä pohjoisessa elämisen oloihin ja mahdollisuuksiin? Löytyykö tästä jotakin merkittävää aineistoa? --Ulrika 3. maaliskuuta 2009 kello 08.52 (EET)
- Aika usein kuulee tosiaan jonkun Lapissa asuvan sanovan, että ei siellä ole talvella niin pimeää kuin etelässä, koska lunta on enemmän. Mutta voi olla vähän sellaista mutu-tietoa, josta on vaikea löytää merkittäviä lähteitä. Ehkä voisi pitää jonkinlaisena faktana, että valon puute laskee mielialaa, mutta toisaalta olen myös käsittänyt, että voimakas valon lisääntyminen myös aiheuttaa masennusta ja vaikuttaa kevään itsemurhalukuihin.--Tanár 3. maaliskuuta 2009 kello 10.49 (EET)
- Viite 18 kertoo että lumi lähes kaksinekrtaistaa lyhytaaltoisen säteilyn määrän, Duodecim mainitsee lyhyesti ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta mielialaan. Onko näiden yhdistäminen omaa tutkimusta ? --Tappinen 3. maaliskuuta 2009 kello 22.07 (EET)
Liikkumista käsittelevään kohtaan lisäsin maininnan lumikengistä. Sitten tuli mieleen vielä, että lumi voi aiheuttaa liikennekaaoksia sielläkin missä siihen on totuttu. Suomessakin ajetaan toisen perään tai pöpelikköön ja VR:lle talvi tulee joka vuosi yllätyksenä :-) Toki lumi vaikuttaa myös lentoliikenteeseen ja kävelemiseenkin. Luulisi ainakin löytyvän tietoa siitä, että terveyskeskukseen tulee ihmisiä varsinkin ensimmäisillä liukkailla kaatumisten vuoksi enemmän kuin kesäkelillä. Voin näitä itsekin sinne lisäillä, kirjoitin vain tähän kun tuli mieleen ettei unohdu.--Tanár 3. maaliskuuta 2009 kello 11.17 (EET)
- Liittyykö liukkaus kuitenkaan välttämättä lumeen? Liukasta voi olla, vaikka ei olisikaan satanu senttiäkään lunta. Lisäksi mullekin tuli tällainen asia mieleen aivan sattumalta: lumi ja leikit :) Lumihan on mahtava elementti etenkin nollan vaiheilla, sillä siitä pystyy muovailemaan kaikennäköistä: mm. lumiukon ja -pallon. Lumisota lienee aika laajalti harrastattu leikki. Meillähän on näemmä hieno artikkelikin: Lumisota. :) --PtG 3. maaliskuuta 2009 kello 14.12 (EET)
- Laitoin liukkaudesta ja liukastelusta tietoa; samoissa lähteissä on paljon lisää ikäjakaumia ja lonkanmurtumia myöten. Jees, muutakin kuin lumiliukkautta on toki: musta jää ja kuura ja muu lauhtumisen aiheuttama... Tarvittaisiin kyllä varmaan joku erillisartikkeli joko Liukkaus tai Talviliikenne tai liikennemerkeistä tuttu Talvikunnossapito... Lumileikeistä en osaa kirjoittaa tietosanakirjatasoista tekstiä; itsemurhayhteyksistä en tunne julkaistua tutkimusta johon viittaisi. --Tappinen 3. maaliskuuta 2009 kello 21.46 (EET)
- Lisäilin itsekin yhtä ja toista. Vielä on kuitenkin yksi iso asia, josta toivoisin huomattavasti enemmän tekstiä, ja se on lumen määrän vaihtelu ympäri maapalloa.--Tanár 3. maaliskuuta 2009 kello 23.11 (EET)
- Tarkoittaako tuo sellaisia "Romaniassa mitataan 9 metriä lunta" vai millä alueilla lunta on vai vuodenaikaiseroja vai vuosien välisiä eroja ? Mitä on "seasonal snow" suomeksi; sellaisen erottaminen jäätikkölumestä voi joskus olla makuasia. Tässä esimerkiksi kerrotaan, että Zermattissa oli eniten lunta Euroopassa, yli 7m, mutta Sloveniassa sitten 9 ja 11 metriä. Mitä se sitten tarkoittaa ?--Tappinen 3. maaliskuuta 2009 kello 23.39 (EET)
- No lahinna meinasin sellaista etta missa pain maailmaa lunta yleensa on, kuten etta siella ja siella on normaalisti talvella pysyva lumipeite ja siella ja siella lumisateet ovat harvinaisia. Mutta voi tietysti olla etta siina on niin monta muuttujaa, kuten etta mika sitten on harvinaista, ja mika on tilanne meren rannalla tai vuoristossa jne. etta asiasta on vaikea sanoa mitaan lyhyesti. Ja tassa ei nyt sitten ole skandeja, sori :(--Tanár 4. maaliskuuta 2009 kello 15.05 (EET)
- Osaisko joku kopioida | tämän commonsiin ? Samasta paikasta on tämä. Luettelojen ongelmana ovat vuoristot. --Tappinen 4. maaliskuuta 2009 kello 22.26 (EET)
- No lahinna meinasin sellaista etta missa pain maailmaa lunta yleensa on, kuten etta siella ja siella on normaalisti talvella pysyva lumipeite ja siella ja siella lumisateet ovat harvinaisia. Mutta voi tietysti olla etta siina on niin monta muuttujaa, kuten etta mika sitten on harvinaista, ja mika on tilanne meren rannalla tai vuoristossa jne. etta asiasta on vaikea sanoa mitaan lyhyesti. Ja tassa ei nyt sitten ole skandeja, sori :(--Tanár 4. maaliskuuta 2009 kello 15.05 (EET)
- Tarkoittaako tuo sellaisia "Romaniassa mitataan 9 metriä lunta" vai millä alueilla lunta on vai vuodenaikaiseroja vai vuosien välisiä eroja ? Mitä on "seasonal snow" suomeksi; sellaisen erottaminen jäätikkölumestä voi joskus olla makuasia. Tässä esimerkiksi kerrotaan, että Zermattissa oli eniten lunta Euroopassa, yli 7m, mutta Sloveniassa sitten 9 ja 11 metriä. Mitä se sitten tarkoittaa ?--Tappinen 3. maaliskuuta 2009 kello 23.39 (EET)
- Lisäilin itsekin yhtä ja toista. Vielä on kuitenkin yksi iso asia, josta toivoisin huomattavasti enemmän tekstiä, ja se on lumen määrän vaihtelu ympäri maapalloa.--Tanár 3. maaliskuuta 2009 kello 23.11 (EET)
- Laitoin liukkaudesta ja liukastelusta tietoa; samoissa lähteissä on paljon lisää ikäjakaumia ja lonkanmurtumia myöten. Jees, muutakin kuin lumiliukkautta on toki: musta jää ja kuura ja muu lauhtumisen aiheuttama... Tarvittaisiin kyllä varmaan joku erillisartikkeli joko Liukkaus tai Talviliikenne tai liikennemerkeistä tuttu Talvikunnossapito... Lumileikeistä en osaa kirjoittaa tietosanakirjatasoista tekstiä; itsemurhayhteyksistä en tunne julkaistua tutkimusta johon viittaisi. --Tappinen 3. maaliskuuta 2009 kello 21.46 (EET)
Keinolumi, Lasketteluhallit, hiihtoputket, ihmisten matkustaminen lumen perässä tietyille alueille jne. Lumeen perustuvat talviurheilumuodot/turismi+lieveilmiöt/muut ilmiöt. Ei tarvitse käsitellä tässä, mutta linkitys eteenpäin on paikallaan. )ft(tkix%D((Z(IOSDdti%% 4. maaliskuuta 2009 kello 15.51 (EET)
- Laajensin tuota vähän. --Tappinen 4. maaliskuuta 2009 kello 22.44 (EET)
Ja justiinsa tulin geomorfologian kurssilta jossa lumesta ja jäätiköistäkin puhuttiin. Eli jos tekemistä ei ole tarpeeksi, niin jäätikköjen ja lumenviipymien lumen metamorfoosi (lumi -> firn -> jäätikköjää) vois sopia kanssa tänne, tosin jäätiköille on oma artikkeli. Voi siis olla turhaakin. Tuohon yllä olevaan metsäkysymykseen en muuten osaa sanoa valitettavasti mitään, eikä aika taivu tutkimuksen tekoon. On nääs raskas opiskeluputki päällä, jotta pääsee joskus lapsia kiusaamaan:-) --albval (keskustelu) 4. maaliskuuta 2009 kello 21.20 (EET)
- Suomenkielinen terminologia olisi coolia, jos olette keksineet mitä firn on suomeksi niin vinkkaile siitä. Wiksu on paras oaikka piileksiä opinnoilta, kysele vaikka abiturientti MiPeltä, tai minulta, joka pakenen isoa V:tä... --Tappinen 4. maaliskuuta 2009 kello 22.44 (EET)
- Biologi on maantieteessä vähän pihalla kaiken terminologian suhteen, mutta luennoilla sanottiin suomeksikin firn:-) Se ei tosin todista mitään, kun suomenkielisen sivistysyliopiston sijaan meillä on varsin fingliskainen yliopisto. Pakoilla en muuten voine enää enempää, kun nämä mantsaopinnot on jo sitä V:n pakoilua. --albval (keskustelu) 5. maaliskuuta 2009 kello 11.05 (EET)
- Artikkelisarjahan on muuten jo melkein koossa: Lumi -> Névé -> Firn -> Jää. Vain yksi on joukosta poissa... --albval (keskustelu) 5. maaliskuuta 2009 kello 11.10 (EET)
- Firn on suomeksi ”ylivuotinen lumi”. Katso TEPA – Sanastokeskus TSK:n termipankki. Suosittelen tätä sivustoa kaikille wikipedisteille. Jts 5. maaliskuuta 2009 kello 11.22 (EET)
- Artikkelisarjahan on muuten jo melkein koossa: Lumi -> Névé -> Firn -> Jää. Vain yksi on joukosta poissa... --albval (keskustelu) 5. maaliskuuta 2009 kello 11.10 (EET)
- Biologi on maantieteessä vähän pihalla kaiken terminologian suhteen, mutta luennoilla sanottiin suomeksikin firn:-) Se ei tosin todista mitään, kun suomenkielisen sivistysyliopiston sijaan meillä on varsin fingliskainen yliopisto. Pakoilla en muuten voine enää enempää, kun nämä mantsaopinnot on jo sitä V:n pakoilua. --albval (keskustelu) 5. maaliskuuta 2009 kello 11.05 (EET)
- Ongelma on se, että termipankki antaa sekä firnille, että névélle saman suomennoksen, ylivuotinen lumi, vaikka tieteellisesti on kyse eri asioista (firn-artikkeli selittää tämän paremmin) OT: Lumen nimitysten lista lumiartikkelin lopussa on kauhean irrallinen, voisiko sen viedä omaan luetteloartikkeliinsa --albval (keskustelu) 5. maaliskuuta 2009 kello 11.35 (EET)
- Entä jos näille keksisi kiertoilmaisut: névé = jäälumi ja firn = lumijää. Tällöin sanaketju Lumi -> Jäälumi -> Lumijää -> Jää kuullostaisi luontevalta ja kuvaisi selkeästi, mistä on kysymys. --Jts 5. maaliskuuta 2009 kello 11.47 (EET)
- Tuota omien käännösten keksintää Wikipediassa kartetaan kuin ruttoa. Kiersin "seasonal snow" ilmauksen "Vuosittain sulava lumi" sillä siellä on vielä riski "ajoittainen lumi" (efimeraalinen lumi) vs. "pysyvä lumi" joka on kuitenkin se yksitalvinen vaihtoehto. Ylivuotisia kasveja sanotaan monivuotisiksi. Nimityslistaa kehuttiin kovasti Aamulehden arviossa (artikkelin keskustelusivulla). --Tappinen 5. maaliskuuta 2009 kello 12.12 (EET)
- Juu, lumijää ja jäälumi menevät uudeksi tutkimukseksi, vaikka kauniilta kuulostavatkin. Aamulehden arvioon en pääse käsiksi (linkki ei toimi), mutta nykyisessä proosa-artikkelissa tuollainen ranskalaisten viivojen lista ottaa todella pahasti silmään. Voisiko sitä yrittää osittain kirjoittaa auki ihan tavalliseksi leipätekstiksi ottaen sanastosta esimerkkejä ja lykätä sitten täydellinen lista Luettelo lunta tarkoittavista suomen kielen sanoista (tms.) -pääartikkeliin? Nyt tuo lista on pituudellakin mitattuna suhteeton. --albval (keskustelu) 5. maaliskuuta 2009 kello 12.47 (EET)
- Tuota omien käännösten keksintää Wikipediassa kartetaan kuin ruttoa. Kiersin "seasonal snow" ilmauksen "Vuosittain sulava lumi" sillä siellä on vielä riski "ajoittainen lumi" (efimeraalinen lumi) vs. "pysyvä lumi" joka on kuitenkin se yksitalvinen vaihtoehto. Ylivuotisia kasveja sanotaan monivuotisiksi. Nimityslistaa kehuttiin kovasti Aamulehden arviossa (artikkelin keskustelusivulla). --Tappinen 5. maaliskuuta 2009 kello 12.12 (EET)
- Entä jos näille keksisi kiertoilmaisut: névé = jäälumi ja firn = lumijää. Tällöin sanaketju Lumi -> Jäälumi -> Lumijää -> Jää kuullostaisi luontevalta ja kuvaisi selkeästi, mistä on kysymys. --Jts 5. maaliskuuta 2009 kello 11.47 (EET)
- Ongelma on se, että termipankki antaa sekä firnille, että névélle saman suomennoksen, ylivuotinen lumi, vaikka tieteellisesti on kyse eri asioista (firn-artikkeli selittää tämän paremmin) OT: Lumen nimitysten lista lumiartikkelin lopussa on kauhean irrallinen, voisiko sen viedä omaan luetteloartikkeliinsa --albval (keskustelu) 5. maaliskuuta 2009 kello 11.35 (EET)
Siirsin lumea merkitsevät sanat omaan luetteloonsa. Kiitoksia lumen levinnäisyysalueita käsittelevästä osiosta, se oli juuri sitä, mitä kaipailen. "Lumen merkitys ihmiselle" on nyt aika pitkä ja hajanainen, voisiko sitä jakaa alalukuihin tai jäsentää jotenkin muuten.--Tanár 5. maaliskuuta 2009 kello 18.15 (EET)
- Jäsensin tuota uusiksi, laitoin jopa otsikot alaluvuille (ne voi ottaa poiskin). Siirsin lumivyöryt ilmastoon. Olen miettinyt ulkomaalaisia eläimiä; kaikki mitä keksin niistä sanottavaa liittyy pikemminkin merijäähän kuin lumeen. Keskustelu on osittain siirtynyt artikkelin sivulle; olisikohan aika arkistoida tämä. Pitäiskö laittaa äänestykseenkin ? --Tappinen 6. maaliskuuta 2009 kello 08.19 (EET)
- Niin, kun kerran keskustelu alkaa levitä kahteen paikkaan, ehkä tämän tosiaan voisi sulkea. Hyväksi artikkeliksi voisi mennä, suositelluksi ei mielestäni vielä oikein, kun on jotenkin sekava.--Tanár 6. maaliskuuta 2009 kello 11.27 (EET)
Ilmatieteen laitoksen sivuilla julkaistu tänään tutkimustulosta lumen albedosta: [2]. En tiedä, auttaako mitään, mutta siinä on ainakin lopussa tietoa lumen vaikutuksesta ilmastoon. --PtG 6. maaliskuuta 2009 kello 10.03 (EET)
Lähteen poisto
[muokkaa wikitekstiä]Olen vahingossa poistanut yhden viitteen artikkelissa tehdessäni siinä jotakin siivoustyötä. Nyt, kuukauden kuluttua, Tappinen esittää asiasta huomautuksen toisen artikkelin keskustelusivulla. Toivoisi että tällaiset asiat kysyttäisiin suoraan silloin kun ongelma on käsillä, ettei katkeruus pääse myrkyttämään mieltä. Siis kyse on silkasta vahingosta, jonka nyt korjaan. --Ulrika 20. maaliskuuta 2009 kello 21.15 (EET)
- Enpä voinutkaan korjata, koska siellä se lähde nyt kuitenkin on. --Ulrika 20. maaliskuuta 2009 kello 21.16 (EET)
- Tuolloin oli käynnissä vertaisarviointi, joten kysyin siellä ja sain vastauksenkin. Tuskin olisin muuten katsonut, kuka poisti, mutta poistetun lähteen tilalle tuli lähdepyyntö, ja vertaiarvioinnissa sellaisia pyritään täyttämään. --Tappinen 20. maaliskuuta 2009 kello 21.37 (EET)
- En seurannut keskustelua aktiivisesti, enkä olisi tuota nyt esiin kaivamaani kommenttiasi tajunnut minulle osoitetuksi kysymykseksi, vaikka olisin seurannutkin. Kyllä minulta voi kysyä ihan suoraankin, jos tuntuu että olen tehnyt virheen. --Ulrika 20. maaliskuuta 2009 kello 21.48 (EET)
Saamen kielet ja lumi, ja suomenkieliset lainasanat
[muokkaa wikitekstiä]Ante Aikio on artikkeleissaan käsitellyt lumea sekä Saamen kielen kannalta(satoja erilaista lumea tarkoittavia sanoja) että suhteessa Suomen kieleen - lainasanat. Onko kellään tarkempaa? tietoa?--80.186.177.220 4. elokuuta 2009 kello 00.34 (EEST)
Lähteettömät kohdat
[muokkaa wikitekstiä]Artikkelissa on muutamia lähteettömiä kohtia. Suurin osa näistä on kelle tahansa suomalaiselle itsestäänselvyyksiä (”Lumi myös peittää maanpinnan pienet epätasaisuudet”) tai lähde käy epäsuorasti ilmi leipätekstistä (”Peter Høegin menestysromaanissa Lumen taju rikoksen ratkaisu liittyy Grönlannissa kasvaneiden ihmisten kykyyn tulkita lumeen jääneitä jälkiä.”). Lienee tarpeetonta byrokraattisuutta edellyttää näiden viitteistämistä, vaikka ei se tietenkään mitään haittaakaan. Eräs pitkähkö kappale on kuitenkin kokonaan lähteetön:
- Lumisateen ohella lumikiteitä muodostuu pieniä määriä myös jääsumun kehittyessä. Uusia lumikiteitä muodostuu runsaasti myös ilmakehän vesihöyryn asettuessa uusiksi jääkiteiksi suoraan olemassa olevan lumi- tai jääpeitteen, tai vaikkapa pakkasella olevan ikkunalasin päälle (kuuran synty). Pintakuuran kehittyminen voi myös muuttaa lumipinnan fysikaalisia ominaisuuksia (esimerkiksi albedo, suksen luisto lumella), vaikka lumen määrään sillä on yleensä vain pieni vaikutus. Mikäli lumipeite kasvaa pintaan ilmavirtauksen myötä iskeytyvien nestemäisten pilvi- tai sumupisaroiden johdosta, on kyseessä huurteen muodostuminen. Erityisesti tuntureilla, vuoristossa sekä meren tai avointen vesien (joet, järvet) äärellä huurtuminen on erittäin merkittävä lumipeitteen syntytapa.
Siihen olisi varmaan suotavaa saada jo ihan kunnolla merkitty lähdeviite. Ymmärtääkseni nimim. @Tappinen: oli aikanaan vastuussa artikkelin kirjoittamisesta. Mahtaako hänellä olla kykyä ja innostusta korjailla asiaa? --Miihkali (keskustelu) 6. tammikuuta 2020 kello 14.17 (EET)
- "Vastuussa" on vähän epätarkka sana. Tuon kohdan on lisännyt @Paju: vuonna 2009. --Tappinen (keskustelu) 8. tammikuuta 2020 kello 21.35 (EET)
- Heh, sitä se tosiaan on, varsinkin Wikipedian puitteissa. Nyt kun luin tuon viestin, niin pidän erityisesti tästä muotoilusta: ”Mahtaako hänellä olla kykyä?” Tarkoitin tietysti kysyä, ovatko lähteet edelleen saatavilla. Henkisistä kyvyistä tuskin jää kiinni. Kiitoksia kuitenkin asian tarkistamisesta. --Miihkali (keskustelu) 12. tammikuuta 2020 kello 17.46 (EET)
- Voin kaivaa lähteitä, vaikka olen suuren osan tieteellisestä luonnonilmiöiden kirjallisuudestani varastoinut toisessa kunnassa sijaitsevaan varastoon, ja tehnyt tilaa toisille tarpeille. Viikon sisään keskityn ympäristötieteiden muihin aiheisiin. --Paju (keskustelu) 12. tammikuuta 2020 kello 20.27 (EET)
- Epäsuorasti (esimerkiksi linkitysten kautta) voi odotellessa monen tuossa kappaleessa esitetyn lähteistämättömän väitteen varmentaa. --Paju (keskustelu) 12. tammikuuta 2020 kello 23.07 (EET)