Keskustelu:Luettelo maailman kymmenestä vaikutusvaltaisimmasta naisesta Forbesin mukaan

Luettelojen pituus

Lyhensin luetteloita top kymppiin. Sitten tuli mieleen, että suojaako luettelosuoja vain suomalaisia luetteloita? Mutta top 10 on mielestäni riittävä ja kätevämpi vertailla eri vuosia (joita ei tosin vielä monta ole). Jos luettelot halutaan kuitenkin takaisin pidemmiksi, niin en vastusta. -kyykaarme (keskustelu) 10. kesäkuuta 2019 kello 23.42 (EEST)

Jos lyhentämiskriteerinä on luettelosuoja, tulee lyhennyskriteeriä avata paremmin, täsmällisiin oikeuskäytäntöihin tai lainkohtiin viittaamalla. Jos vain kymmeneen päädytään, on artikkeli otsikoitu väärin. Ja amerikkalaisesta vinkkelistä laaditun listan kiinnostavuudesta pääosa katoaa. Monessa luettelossa paikallinen tietosisällön varmennus wikipediassa tai muualla on tarpeen, koska ei-painetuissa lähteissä verkko-osoitteet tuppaavat muuttumaan tai korvautumaan uudemmalla sisällöllä. Viitteiden tallennusautomatiikkaa ei vielä ilmeiseti ole kehitetty niin, että joku taho arkistoisi alkuperäisiä viitteitä myöhemmin käytettäväksi.--Paju (keskustelu) 15. kesäkuuta 2019 kello 17.24 (EEST)

Oikea tapa on kertoa luettelosta ja linkittää siihen, niin että lukija voi halutessaan käydä tutustumassa. Luetteloa ei mielestäni voi kopioida tänne. --Abc10 (keskustelu) 15. kesäkuuta 2019 kello 17.36 (EEST)

En.wikipedian keskustelussa mainitaan fair use, jota Suomessa ei ole, joten siksikin luettelo pitäisi poistaa. En tiedä mitä kaikkea se fair use siellä kattaa. --Abc10 (keskustelu) 15. kesäkuuta 2019 kello 17.39 (EEST)

Mitenkä Suomen lainsäädäntö liittyy Yhdysvalloissa julkaistun Forbesin luetteloon? Fi-Wikipedian julkaisupaikka on tietääkseni myös Yhdysvallat eli sama kuin en-Wikipedian, joten jos Fair use käy siellä, muuttaako pelkkä luettelossa käytetty kieli asian? ¬Antilope 15. kesäkuuta 2019 kello 18.22 (EEST)

Monessa tapauksessa, en muista oliko näin tässä, henkilölistan tietoja on täydennetty tai reippaasti karsittu, nimiä lokalisoitu fiwikin käytäntöjen mukaiseksi, yms. eli kyseessä ei ole suora kopio lähteen listasta. Esimerkiksi talouselämässä vaikuttavien yritysjohtajien kohdalla yritystietoja on myös täsmennetty tai suomennettu ja ajantasaistettu, syntymävuositietoja haettu myös toisaalta. Lähteitä on ollut enemmän näkyvillä vastaavassa henkilöartikkelissa. Monesti (esimerkiksi Talouselämä-lehden päättäjänaisten kohdalla) osia on poistettu listauksesta (vaikka esimerkiksi toisten yritysten hallituksessa toimiminen on ollut osakriteeri vaikuttajalistalle pääsemiseen). Läheskään aina verkkojulkaisua ei ole saatavilla talouselämän yhteiskunnallisesti merkittävässä vaiheessa toimivien vaikuttajien osalta. Monen julkaisun kohdalla linkit vanhenevat nopeasti, ellei joku botti niitä arkistoi, joten viitteiden tai aiheesta muualla -linkkien varaan ei voi oikein jäädä... Muistaakseni lista taisi lähteä liikkeele jonkun editointitalkoon artikkeligeneroinnin motivoimiseksi ja pohjana taisi olla dewikin artikkeli... Olisikohan sellainen artikkeli, jossa verrataan esimerkiksi 2-3 eri julkaisun merkittävimpien naisvaikutajien sijoitusta (sorttaavalla taulukolla) lähteistetysti tekijänoikeudellisesti sallitumpi, vai rikkoisiko sellainen puolestaan usean julkaisun luettelosuojaa jollain kriteeristöllä? Sellainen koonti mahdollistaisi jossain määrin syvällisempää kriteeristön avaamista ja toimitusten arvostusten/amerikkalaisten tms. painotusten esilletuontia, jota taulukkoartikkelissa ei ensivaiheessa yritettykään tehdä. Koska tiedotusvälineissä julkaistaan usein juttuja, joissa listataan 3-20 laajemman esimerkiksi sadan tai tuhannen nimen henkilönimilistan kärkinimeä, lienee näihin viittaamalla jonkin osajoukon listaaminen myös lainsäädännöllisesti sallittua? Jos nimet jakaa esimerkiksi luokkaan top-10, top-20, muttei kerro listasijoitusta, ja käytettään toisen tahon lehdistölähteitä lähdeviitteenä rikotaanko silloin luettelo-oikeutta? Haluaisin paremmin ymmärtää, miten kansallisesti ja kansainvälisesti meihinkin (epäsuorasti tai suoremmin) vaikuttavien toimijoiden (niin naiset kuin miehetkin) esilletuontia ja vertailtavuutta voisi jatkossakin edistää, aiempaa läpinäkyvämmin. --Paju (keskustelu) 15. kesäkuuta 2019 kello 19.41 (EEST)

Omien listojen generointiako? Mielestäni voisimme toki fiwikissä tehdä omaa suomalaisesta näkökulmasta lähtevää vaikuttaja/päättäjätaulukointia. Hiljaisesti olen artikkeleita generointaessa sellaista tehnyt näiden jenkkityylisten ja amerikkalaisa vaikuttajia korostavien henkilölistojen rinnalla. Esimerkiksi vuosi-pari sitten katsoin Suomen tullin ulkomaankaupan tilastosta 10 maamme tärkeintä kauppakumppania. Sitten suhteessa kaupan määrään valitsin kyseisten maiden vaikuttajanaisista (ministerit, miljardöörit, pääpuolueiden johtohenkilöt, arvostetun kansallisen median kärkivaikuttajaksi listaamat...) muutamia merkittävimpiä, joista panin artikkelia alulle fiwikiin. Jos käytämme ennalta sovittuja kriteereitä ja osin kansallisia arvostettuja lähteitä, voisimme saada aikaan paremmin suomalaista lukijakuntaa palvelevan, määräajoin päivitettävän Luettelon maailman sadasta suomalaisten wikipedian mielestä merkittävimmästä vaikuttajanaista. Tämä toisi myös wikivaikuttamisen/kirjoitusprosessin läpinäkyvyyttä uudelle tasolle. Sillä tieto on valtaa ja wikipedia on selkeästi eräs vaikuttamisen kanava. Tiedon valitseminen julkaistavaksi on vallankäyttöä. Useampikin meistä editoijista on nähnyt, että wikipedian kautta leviävä hyvin läheistetty tieto muuttaa myös suomalaisten päättäjien (sis. kansanedustajat ja yritysten edustajat) ja tiedotusvälineiden näkökantoja tai faktoja, joskus alle 24 h vasteajalla. --Paju (keskustelu) 15. kesäkuuta 2019 kello 20.09 (EEST)

Englanninkielisen Wikipedian luettelo on rajattu top kymppiin tekijänoikeuksien takia. Omaa luetteloa Wikipedia ei voi julkaista, koska se olisi uutta tutkimusta. -kyykaarme (keskustelu) 18. kesäkuuta 2019 kello 11.23 (EEST)

Fiwiki ei one enkkuwiki, enemmän (tai myös) pyritään kai noudattamaan Suomen lakia. Eipä taida olla erityisemmin uutta tutkimusta esittää otteita täkäläisittäin kiinostavien kansallisten (kuten ruotsalaisten, saksalaisten, hollantilaisten ja vastaavien) julkaisujen vaikutusvaltaisimpien henkilöiden tai naisten listoista usealla lähteellä sekä mahdollisesti commonsin kuvalla täydennettynä. Enemmän "uutta tutkimusta" - vaikkapa taiteen/kulttuuritutkimuksen saralla - on keräillä julkisen taiteen teosten tietoja useasta eri lähteestä, tehdä maastotutkimusta töiden todellisesta sijainnista ja lisätä tutkimuskohteiden kuvitustakin. Uutta tietoa kerätään ja tutkimusta julkisesta ulkotaiteesta vieläpä selvän hankesuunnitelman mukaisesti. Uutta tutkimusta olisi vaikuttaja-artikkeleissa laskea itse esimerkiksi yritysten päivittäisen pörssiarvon mukaan päivittyviä vaikuttajalistoja (yritysten toimitusjohtajista ja johtokunnan/hallituksen johtajista sekä pääomistajista) ja poimia suurimmista niistä naisia vaikuttajalistoille. Mutta oho - niinhän juuri tehdään julkaisuissa, joihin eri julkaisujen vaikuttajalistoilla viitataan; osa näistä julkaisuista päivittää ranking-sijoituksiaan päiväkohtaisesti. Pitäisi siis keksiä uusia kriteereitä tai tehdä laskentaa uusille ajankohdille tehdäkseen uutta tutkimusta. Media-alalta kriteerinä voivat olla katsojaluvut ja poliitiikan sektorilla presidentillä, ministerillä tai komissaarilla valtionbudjetin tai toimialan taloudellinen suuruus. Näitäkin kriteerejä käytetään jo, mikä kerrotaan esimerkiksi joissain jenkkijulkaisuissa, kun viitsii "osin läpinäkymättömien" taulukointien tausta-artikkeleita lukea. --Paju (keskustelu) 18. kesäkuuta 2019 kello 17.13 (EEST)

Käsittääkseni valtiot kunnioittavat toistensa tekijänoikeuksia erilaisilla sopimuksilla, joten jos luettelolla on suoja Yhdysvalloissa, ei sitä voi Suomessa julkaista vapaalla lisenssillä. Kuvailemasi vaikuttajaluettelot ovat mielestäni uutta tutkimusta, mutta katsotaan tarkemmin sitten jos teet sellaisen luettelon. Uusi tutkimus on kiellettyä vain Wikipediassa, muut julkaisut saavat tehdä luetteloita millä kriteereillä tahansa. -kyykaarme (keskustelu) 18. kesäkuuta 2019 kello 19.59 (EEST)

Laajennan keskustelua, kun typistystä perustellaan luettelosuojalla. Missä määrin esimerkiksi kuntakohtaiset luettelot ulkotilan julkisista taideteoksista nojautuvat luettelosuojan piirissä olevaan aineistoon? Kuinka paljon uutta tietoa (esim. koordinaatit ja itse otetut tai commonsista ladatut kuvat) tai kuinka monta muuta lähdettä pitää käyttää, ennen kuin 10 tai 15 vuotta uudempi luettelomainen lähdeaineisto on vapaasti käytettävissä wikipedian luettelojen pohjana? Onko oikeustapauksia vapaasti saatavissa? Analogiaa haeskelen samalla...--Paju (keskustelu) 16. kesäkuuta 2019 kello 01.08 (EEST)

Artikkelin nimi

Selvennykseksi: Jo aiemmin toin esille, että mikäli luetteloista poistetaan oleellinen osa, ei alkuperäinen artikkelinimi enää ole sopiva kuvaamaan teksti sisältöä ja tulee muuttaa. Analogia tälle olisi esimerkiksi tilanne, että artikkelin nimi olisi alkujaan vaikka Luettelo Suomen olympiamitalisteista ja mutta listan paisuessa tai muusta syystä jäljelle jäisi vain kultamitalistien luettelo. Tästä syystä artikkelin nimi on päivitetty vastaamaan sisällön karsimisesta johtuvaa muuttunutta sisältöä. --Paju (keskustelu) 11. huhtikuuta 2021 kello 13.41 (EEST)+ kello 13.43