Keskustelu:Luettelo Suomen sisävesien suurimmista saarista

Saaren määritelmästä

Jonkin määritelmän mukaan saari ei saisi olla jokien ympäröimä. Siinä tapauksessa Soisalo ja Sääminginsalo sekä 4 muuta jotka ovat kahden järven alueella joutuisivat pois listalta. Ainakin Suomen Kuvalehden järvi-, saari- ja joki-erikoisnumerossa aikoinaan käytettiin kyseistä määritelmää. Pitääpä etsiä kyseinen lehti esille ja katsoa miten siinä olikaan tarkemmin kirjoitettu. 82.141.67.203 15. maaliskuuta 2013 kello 01.37 (EET)

Tämän luettelon hengessä saaren määritelmäksi riittänee se, että maa-aluetta ympäröi sellainen vesireitti, joka on esim. soutuveneelle tai kanootille kulkukelpoinen. Tähän vielä lievennyksenä se, että pato tai vesireitin sulkeva tienpenger ei vaikuta saareksi luokitteluun. Mikään viranomaistaho ei liene julkistanut kattavia saariluetteloita, joten pinta-alat tulevat vastaan hajanaisista julkaisuista. Tämän luettelon taustallakin lienee yksityishenkilöiden kiinnostus saarien löytämiseen ja niiden luettelointiin ja pinta-alojen laskemiseen. Siinä hengessä jatkettakoon niin kauan, kunnes joku virallisempi taho tuottaa ns. luotettavampaa aineistoa. Niinpä mm. Soisalo kelpuutetaan edelleen saareksi.Tmaki (keskustelu) 9. lokakuuta 2016 kello 00.58 (EEST)

Saariehdokkaita

Pellon Miekojärven Vaarasaari

Listasta puuttuu Pellon Miekojärvessä sijaitseva Vaarasaari joka on Järvi-meriwikin mukaan Suomen järvisaarista 68. suurin 843 hehtaarin pinta-alallaan.

Suur-Ahvensalon saari

Luettelo vaikuttaa muuten asialliselta, mutta siitä puuttuu Haukivedessä Savonlinnan pohjoispäässä sijaitseva Suur-Ahvensalon saari, joka sijoittuisi karkeastikin arvioituna Top 20:een. Kenellä on vastuu tämän virheen korjaamisesta?

Oravin kanava saattaa olla syy miksi puuttuu listasta.... Gopase+f (keskustelu) 20. joulukuuta 2012 kello 13.00 (EET)

Oravin kanava on tosiaan ihmisvoimin kaivettu (1859-61), mutta eikö Ahvensalon saari ole riittävän iso listalle ilman tuota Oravin puoleista ns. Varkaussaloakin (s.o. pääsaari Tappuvirralta Kaivantoon)?

Kaivanto kuulostaa yhtä keinotekoiseltä tavalta irroittaa niemi pääsaaresta kuin Oravin tai Haponlahden kanavakin.Junior Woodchuck (keskustelu) 24. kesäkuuta 2014 kello 16.12 (EEST)

Pälkäneen ja Kangasalan Isokangas

Pälkäneen ja Kangasalan alueella oleva Roineen, Mallasveden, Pälkäneveden ja Längelmäveden eteläisten osien ympäröimä alue olisi nyt Iharinuoman kannaksen poiston jälkeen noin samalla tasolla olevien vesien ympäröimä. Kaivannon kanava ja Iharinuoma aluetta rajaavina osina ilmeisesti kuitenkin heikentää alueen hyväksyntää saarena. Muuten paikka top 10 -listalla olisikin ilmeisesti paikallaan. Junior Woodchuck (keskustelu) 22. kesäkuuta 2014 kello 16.33 (EEST)

Sastamalan Salonsaari

Sastamalassa Rautaveden ja Kuloveden Kojolanselän välissä oleva Salonsaari olisi kokoluokaltaan listan loppupään saarten kokoinen. Junior Woodchuck (keskustelu) 22. kesäkuuta 2014 kello 16.47 (EEST)

Kallavesi-Juurusvesi-Riistavesi-Suvavesi -alue

Kuopiossa Vehmersalmen pohjoispuolella on iso Summan kanavalla mantereesta erotettu maa-alue. Junior Woodchuck (keskustelu) 24. kesäkuuta 2014 kello 16.02 (EEST)

Mittasin saaren pinta-alaksi 285 km^2, joten tämä saari on 3. suurin sisävesisaari. Tmaki (keskustelu) 9. lokakuuta 2016 kello 02.31 (EEST)

Torasalo

Rantasalmen keskustan kautta kulkeva vesireitti erottaa pohjoispuolelleen viereistä Tiemassaartakin isomman alueen. Junior Woodchuck (keskustelu) 24. kesäkuuta 2014 kello 16.22 (EEST)

Tämän Tiemassaaren ja Rantasalmen keskusta välisen yhtenäiseen maa-alueeseen kuuluvat mm. karttasananat/kylät Voinsalmi, Pikonniemi, Suurisalo, Repomäki, Torasalo, Tornioniemi ja Vaahersalo. Pinta-alaksi mittasin karttapaikka.fi -sivuston mittatyökalulla noin 87 neliökilömetriä, joten alue kuuluu kymmenen suurimman sisävesisaaren joukkoon. Mutta mikä tämän alueen nimeksi? Googlen kartoissa näkyy olevan Suurisalo heti Rantasalmen kirkonkylän pohjoispuolella saaren nimeksi. Maanmittauslaitos on nimennyt hieman toisen kohdan Suurisaloksi, mutta tuo nimi kelvannee hyvin, kunnes Maanmittauslaitokselta tulee virallinen nimi koko isolle saarelle. Tmaki (keskustelu) 9. lokakuuta 2016 kello 01.29 (EEST)

Pisterinniemi

Kuuvan kanavalla erotettu niemeke Inarinjärvessä menisi 5-10 km^2 luokkaan. Junior Woodchuck (keskustelu) 24. kesäkuuta 2014 kello 17.25 (EEST)

Joutsansaari

Joutsan kirkonkylän eteläpuolella Joutsansalmen erottamana on saari, jossa on Maanmittauslaitoksen kartoilla mm. karttasana Vähä-Joutsa. Saaren eteläpuolella on Vehkasalon saari. Mittasin saaren pinta-alaksi 46,8 km^2, joten saari kuuluu 20 suurimman sisävesisaaren joukkoon. Tmaki (keskustelu) 9. lokakuuta 2016 kello 01.39 (EEST)

Toijolansaari, "Astuvansalmensaari"

Saimaalla Yöveden ja Louhiveden välissä on saari, jolla ovat mm. Astuvansalmen kalliomaalaukset. Saaren länsilaidalla on karttasana Toijola, keskellä saarta Hertunjärvi ja idässä karttasana Lyökinlampi. Saaren pinta-alaksi mittasin 60 km^2, joten saari kuuluu tusinan suurimman sisävesisaaren joukkoon. Googlen kartoissa saaren nimeksi on merkitty Hirssaari, joka ei liene saaren oikea nimi, vaikkakin se löytyy saaren luoteiskulman pienen niemen nimenä Maanmittauslaitoksen kartoilta (paikkatietoikkuna.fi, karttapaikka.fi) ei löydy. Tmaki (keskustelu) 9. lokakuuta 2016 kello 02.06 (EEST)

Luukkolansaari

Puumalan kirkonkylän etelän ja kaakon puolella on saari jolle mittasin pinta-alaa 150 km^2, joten saari kuuluisi tämän saariluettelon viidenneksi suurimmaksi. Saarta rajaavat Ummistontesi, Ristivesi, Käkövesi, Luukkolanvirta, Naistenvesi ja Lehmäinvirta. Tmaki (keskustelu) 9. lokakuuta 2016 kello 02.27 (EEST)

Kyseessä on varmaan sama saari, jota tämä uutinen käsittelee eli Haukansalo-Kitulansalo. Kyseessä on alkujaan kaksi saarta, joiden välinen salmi on aikojen saatossa umpeutunut. Luukkolansaari taas on toinen Haukansaloon samalla tavalla yhtynyt pienempi saari. Jutun mukaan Haukansalon erottaa mantereesta kapea Käyhkään kanava, jonka paikalla on kuitenkin jo ennen kanavan ruoppaamista ollut Käyhkäänsalmi-niminen luonnollinen vesiyhteys. Jutun toimittajan "karkean laskelman" mukaan koko saaren pinta-ala on "suuruusluokkaa 140 neliökilometriä, josta Kitulansalo on noin 22 neliökilometriä". Se kuuluisi siis tosiaan tässä luettelossa viidennelle sijalle. Itse asiassa jo suurempi puolisko eli Haukansalo yltäisi yksinäänkin viidenneksi. Voisikohan tämä lisätä luetteloon, kun sille on nyt lähdekin? --Risukarhi (keskustelu) 26. tammikuuta 2020 kello 15.27 (EET)

Ruotsinkielisessä Wikipediassa muuten on botin luoma artikkeli sv:Luukkolansaari, joka tosin ei mainitse pinta-alaa. Se tarkoittaa ilmeisesti joko tätä isoa kokonaisuutta tai sitten pelkästään sitä alkuperäistä Luukkolansaarta (koordinaatit taitavat osua jälkimmäisen alueelle). Myös cebuanonkielisessä Wikipediassa on sisällöltään sama artikkeli ceb:Luukkolansaari. --Risukarhi (keskustelu) 26. tammikuuta 2020 kello 15.44 (EET)

Vehkataipaleensaari

Lappeenrannan koillispuolella Vehkasalon saaren, Virransalmen ja Vehkataipaleen kanavan, Kattelussaaren ja Sudensalmen rajaama saari on kooltaan noin 28 km^2, jolla saari kuuluu 20 suurimman sisävesisaaren joukkoon. Saarelle ei löydy Maanmittauslaitoksen kartoista nimeä, joten työnimenä olkoon Vehkatailapeensaari. Tmaki (keskustelu) 9. lokakuuta 2016 kello 02.45 (EEST)

• Vehkataipaleensaari on luotu. Kelpaako se mukaan taulukkoon määritelmän mukaisena saarena?--J Hokkanen (keskustelu) 23. kesäkuuta 2021 kello 15.27 (EEST)

Vekaransaari-Ruokoniemi-Hintsala

Partalansaaren itäpuolella on saari jonka rajaa Telataipaleen kanava etelässä ja pohjoisessa Vekaransalmi. Saaren koko on noin 18 km^2 jolla päädyttäisiin luettelossa noin 35. suurimman saaren paikalle. Saaren karttasanoja ovat Ruokoniemi, Pieni Ruokoniemi ja Hintsala. Vekaransalmen kohdalla on pieni saari Vekaransaari, josta Googlen karttoihin näkyy periytyneen Vekaransaari koko saaren nimeksi, mutta tällaista nimeämistä ei näy Maanmittauslaitoksen kartoissa, vaan oikeampi nimi vaikuttaisi olevan Ruokoniemi, mutta muuten erottuvampi ehkä tuo Vekaransaari. Tmaki (keskustelu) 9. lokakuuta 2016 kello 03.12 (EEST)

Ristiriitaisia pinta-aloja

Ilman kiinteää tieyhteyttä olevat pysyvästi asutut saaret / TEM kertoo joillekin saarille selvästi erilaisia pinta-aloja (esim. Kongonsaari, Pängätsalo, Vaajasalo, Porosaari, Vaajasalo, Laukansaari (2x) ja Puukonsaari): https://www.tem.fi/files/30575/Ilman_kiinteaa...TEM_julkaisu.pdf --Aulis Eskola (keskustelu) 5. syyskuuta 2015 kello 23.45 (EEST)

Epäselvä maininta

Onko tämä joku sekaannus: "Alunpitäen Vuoksi, Suvanto ja Laatokka ovat olleet samalla korkeudella." Ei tuo oikein ole ymmärrettävissä mitenkään: Vuoksellahan on monta korkeutta Saimaan ja Laatokan välillä, ja jokainen niistä on laatokkaa korkjeammalla poislukien välitön suualue. Alun perin taas Suvanto, jos se on laskenut Vuokseen, olisi kai ollut Vuoksea korkeammalla laskukohdassaan siihen ja varmasti myös laatokkaa korkeammalla. Tätä Vuoksen historiaa ja Suvantoa on käsitelty ainakin Viipurin läänin historian 1 osassa Matti Saarniston artikkelissa (lähteenä ainakin artikkelissa Vuoksi).--Urjanhai (keskustelu) 24. joulukuuta 2016 kello 23.51 (EET)

Vesireittien väliset alueet

Nämä ovat ongelmallisia, ja vaatisivat lähteitä saaren määrittelystä yleisesti. Neljänneksestä Suomeahan saataisiin saari esimerkiksi Vesijako-järvestä alkavien vesireittien välisenä alueena. Tai koko Fennoskandia olisi saari kun venäjällä on kanavayhteys laatokalta Vienanmerelle. --Urjanhai (keskustelu) 25. joulukuuta 2016 kello 00.01 (EET)

Tässä artikkelissa on samaa oiretta kuin rantaviivojen pituuksien ja jokien pituuksien listaamisessa - ei ole löydetty / selkeästi ilmoitettu määritelmää, johon tiedot perustuisivat. Määritelmiä on lähestytty sentään hieman kertomalla muutamista kohteista, millä ehdoin ne olisivat "saaria". Mutta kokonaisuus jää sekavaksi. Epäilen myös, että listalla on joitakin hyvin heikoin perustein saariksi luokiteltavia alueita, joiden kohdalla perusteita ei ole kerrottu. Tuskinpa listan häntäpääkään pitää paikkansa kaikilta osin, koska näin kummalliseen luetteloon on vaikea löytää kunnollisia lähteitä.

Käytännössä kaikkein päättömintä on, jos listataan ihmisen kaivelemien ojien eri puolia saariksi.

Voisiko saarelle kertoa jonkin käytännön tason määritelmän. Siitä määritelmästä poikkeavien kohdalla olisi huomautus perusteesta, jos kohde yleensä listassa olisi. --Aulis Eskola (keskustelu) 5. maaliskuuta 2018 kello 10.49 (EET)

Voisi sanoa, että koko tämä artikkeli on sarjaa "nollatutkimus". Esim. Soisalo tai Sääminginsalo ei oikeasti ole saaria. Soisalon olemassaolo ilmeisesti juontaa ajoilta jolloin koulussa piti olla opetettavaa maantiedosta ja joku maisteriksi haluava sai ahaa elämyksen tästäpä teen tutkimuksen (gradun). Poistakaa artikkeli ennekuin maan kallistuminen tekee artikkelin vialliseksi. Kunnioittaen Pekka Hakulinen.  –Kommentin jätti 88.113.127.108 (keskustelu) 3. maaliskuuta 2017 kello 23.52

Näissä kohdissa Soisalo ja Sääminginsalo on sentään kerrottu, millä ehdoin ne voisivat olla "saaria". Katso sarake "Huomautuksia". --Aulis Eskola (keskustelu) 5. maaliskuuta 2018 kello 10.49 (EET)

Tämä on aivan ihme juttu: " Alunpitäen Vuoksi, Suvanto ja Laatokka ovat olleet samalla korkeudella." - Tämähän oli joitakin vuosituhansia sitten, ennen kuin Neva syntyi]]. Tällä aikavällillä saarina olleita alueita löytyy varmasti epälukuinen joukko.--Urjanhai (keskustelu) 4. maaliskuuta 2018 kello 12.57 (EET)

Tarkensin tätä. Lähteenä Matti Saarniston artikkeli teoksessa Karjalan synty. Viipurin läänin historia I.--Urjanhai (keskustelu) 4. maaliskuuta 2018 kello 13.09 (EET)

Mutta jos tämä lasketaan, niin silloin saareksi pitäisi laskea myös vuonna 1857 kuivuneen vuoksen läntisen laskuhaaran, Vuoksen Käkisalmen haaran ja Nevan rajoittama, osaksi aiemmin Suomeen ja osaksi Venäjään kulunut saari.--Urjanhai (keskustelu) 4. maaliskuuta 2018 kello 23.48 (EET)

Lähteet ylipäätään

Paitsi saaren määrittely, erona eri saariehdokkaiden välillä on myös lähteiden olemassaolo ylipäätään: Sääminginsalosta ja Soisalosta on eri lähteissä erilaisia tietoja ja määrittelyjä, mutta lähteitä sentään on. Silloin erilaiset luotettavien lähteiden sisältämät käsitykset voidaan esittää wikipediassa, vaikka toivottavaa olisikin, että löydettäisiin yleinen luotettava lähde myös saaren yleiselle määrittelylle.

Näistä muista vesireittien välisistä alueista, jotka nyt onkin varustettu lähdepyynnöillä, ei ole mitään luotettavaa lähdettä ainakaan viitattuna. Jos tietoa ei ole julkaistu missään luotettavassa lähteessä aiemmin, sitä ei voida julkaista Wikipediasssakaan, koska on käytäntö WP:Ei uutta tutkimusta. Jos lähdettä ei esitetä, nämä voidaan poistaa.

Lisäksi pitäisi tähän luetteloon ja määrittelyltään kiistanalaisiin saariin etsiä parempia yleisiä lähteitä saaren määrittelylle.--Urjanhai (keskustelu) 7. tammikuuta 2020 kello 18.10 (EET)

Suurlahdensalo

Taulukossa on vasemmassa laidassa sarake, jossa järjestyslukuja. Onpa työläs lisätä Suurlahdensalo (50 – 60 km²). Onko taulukko kellään Excel-muodossa? Siinä järjestysluvut vaihtuisivat nopeasti.--J Hokkanen (keskustelu) 31. toukokuuta 2021 kello 19.49 (EEST)