Keskustelu:Luettelo Suomen julkisen terveydenhoidon tehohoitopaikoista

Artikkelissa lukee: "Alkuvuodesta 2020 Suomen julkisen terveydenhoidon sairaaloissa oli runsas 400 tehohoito- ja tehovalvontapaikkaa."
Voisko tuossa selvittää, miksi tehohoitopaikat on lopussa nyt kun on noin 50 koronapotilasta teholla? Eihän se ole kuin 1/8 paikoista. 109.240.15.53 1. joulukuuta 2021 kello 01.51 (EET)

Tehohoitopaikkoja ei ole varattu vain koronapotilaille. Tästä kannattaa lähteä liikkeelle. Keskimäärin 60-70 prosenttia tehohoitopaikoista on käytössä ilman koronaakin. Eihän siinä ole mitään järkeä, että tehohoito olisi täytetty pelkästään koronapotilailla. Artikkeliin voisi toki merkitä tätäkin taustatietoa, nyt se keskittyy vähän liikaa päivänpoliittiseen korona-aiheeseen, mikä sekoittaa helposti ajattelua. --PtG (keskustelu) 1. joulukuuta 2021 kello 08.35 (EET)

Aika monen vaikeasti sairaan potilaan hoidossa, leikkauksen aikana ja jälkeen tarvitaan tehohoitoa tai tehovalvottua hoitoa. Esimerkiksi kansansairauksiin kuuluvan sepelvaltimotaudin toimenpidehoidossa tehtävä ohitusleikkaus on hoito, jonka osana tehohoitopaikkaa tarvitaan. Näitä toimenpiteitä on jouduttu esimerkiksi joulukuussa 2021 monin paikoin jo lykkäämään koronapotilaiden vuoksi. "Teholle potilaat tulevat yleensä päivystyspoliklinikalta, leikkaussalista tai vuodeosastoilta", toteaa Soite. Elinsiirrot edellyttävät usein tehohoitoa mahdollisesti viikkoja leikkauksen jälkeenkin; lisäksi ainakin Ahvenanmaan keskussairaalalla on taulukoitu munuaisten dialyysihoidon paikkoja. Kovin ennenaikaisesti syntyneiden vauvojen tarvitsemat keskoskaapit ovat esimerkki tehohoitopaikoista, joissa hoitotarve voi olla pitkäkestoinen. Suurnonnettomuuksien varautumiseen tarvitaan myös vapaita leikkaussali- ja tehohoitopaikkoja. Läheiseni otettiin viime kesällä puutiaisaivokuumeen ensin aluesairaalaan, mutta kiidätettiin pian oireiden pahennuttua joksikin aikaa teholle, ennen kuin laajakirjoinen lääkitys onneksi puri. Jne. --Paju (keskustelu) 20. joulukuuta 2021 kello 18.11 (EET)