Keskustelu:Luettelo Sipoon julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä
Lähteitä
[muokkaa wikitekstiä]Nikkilän taideohjelma: https://www.sipoo.fi/easydata/customers/sipoo/files/2011_sivistys/kulttuuri/nikkila_taideohjelma_fi_web.pdf --Aulis Eskola (keskustelu) 29. marraskuuta 2017 kello 17.12 (EET) - LISÄTTY
- Onkohan Pekka Paikkarin teos tai teoksia teoksia vielä listaamattomassa/-missa liikenneympyrässä/-röissä? Uutisessa Susiympyrässä kolahti kovaa ja taideteos sai kyytiä – Poliisi tavoitti kuljettajan, jota epäillään törkeästä rattijuopumuksesta (Sipoon Sanomar, 19.3.2020) viitataan Nikkilän kolmen muun liikenneympyrän pupuihin, porkkanoihin ja perhosiin. Ikäänkuin ainakin yksi veistos Nikkilässä uupuisi listalta. --Paju-edu (keskustelu) 20. maaliskuuta 2020 kello 01.19 (EET)
- Eu auta muuta kuin käydä katsomassa. Ajattelin käydä juuri tänään perjantaina Nikkilässä kuvaamassa nuo puuttuvat ja katson samalla onko tullut lisää. Kiitos linkistä! --Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 20. maaliskuuta 2020 kello 01.35 (EET)
- Nikkilän taideohjelman brosyyri on hieno, valmistunut 2015. Se on siis suunnitelma, jossa on merkattu eri puolille julkisia taideteoksia ja mahdollisia taideteoskohteita. Nyt viisi vuotta myöhemmin on kuitenkin aika vähän toteutunut. Niin kannatettavia ja hyviä kuin taideohjelmat ovatkin, niiden konkreetisista tuloksista on vaikea saada selvää, siis esimerkiksi mitä julkisia teoksia Nikkilässä on sitten lopulta totutunut. Tämä sama on ollut taideohjelmien ongelma alkaen aina ensimmäisestä, Arabianrannan ohjelmasta. Huomasin saman tammikuussa kuvatessani teoksia Joensuun Nikkilänrannassa, jossa muistaakseni on voimassa jokin taideohjelma myös. Olisi hienoa jos taideohjelmissa olisi esim. maininta, että tehdyt julkiset taideteokset kirjataan ja kuvataan Wikipediaan ao. paikkakunnan luetteloon. Se ei olisi iso työ organisaattoreilta ja näin saatais jämptiä rakenteellista tietoa tuloksista, jota voi aina poimia osaksi myös ohjelmien loppuraportteihin, tiedotteisiin ja muualle.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 20. maaliskuuta 2020 kello 01.53 (EET)
Sipoon tilanne
[muokkaa wikitekstiä]OK - Sipoosta löytyi tänään yksi kolme luettelossa olematonta kohdetta: teos Turvapaikka-sarjaan liikenneympyrästä, Pohjoismainen ystävyyskuntakivi, 2001 ja seinämaalaus keskustan urheilutalon seinässä. Pääsin kuvaamaan Signe Branderin muistolaatan Juhlatalon juhlasalissa, vaikka koulu oli kiinni. Laatta on kuitenkin sisätilassa, eikä kuulu luetteloon. Sen sijaan Signe Branderin muistolaatta hautausmaa-alueella kuuluu luetteloon, koska se ei ole yksittäisellä haudalla (Branderin hauta ei ole näkyvissä, kuten eivät muutkaan nälkään kuolleiden haudat), vaan kiinnitetty hautausalueen graniitimuuriin. Tulos tämänpäiväisestä kuvausretkestä on, että luettelosta jää puuttumaan Uudenmaan ensimmäisen ruotsinkielisen nuorisoseuran muistokivi Hangelbyssä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 20. maaliskuuta 2020 kello 19.29 (EET)
- Käväisin eilen Sipoossa. Nikkiläntiellä on neljä kiertoliittymää, joissa on (Lahdenväylältä päin tultaessa) sudet, kanit, porkkanat ja viimeisessä ruukkuja ja perhosia. Kukat ja perhoset on sama kuin Turvapaikka 3, joten poistin sen ja siirsin valokuvan. Mulla ei ollut Kiertoliittymä-tietokirjaa käytössä. Lisäsin Turvapaikka-sarjaan kuvailevat nimet, se helpottaa niiden paikantamista, jos teoksia etsii kuvista, kartoista tai paikan päältä. --Htm (keskustelu) 8. syyskuuta 2023 kello 04.00 (EEST)
Lisättävää
[muokkaa wikitekstiä]- Mestauspaikan muistomerkki (Götstenen); Sipoossa Sipoon ja Porvoon rajan ”Köötinmetsä” Tunnetko Suomen mestauspaikat? – Yksi seikka teloitettujen oikeudenkäyntipöytäkirjoissa sai tutkijan hätkähtämään; Apu.fi 4.6.2020 --Aulis Eskola (keskustelu) 18. helmikuuta 2023 kello 14.40 (EET)
- Kyseinen rajamerkki on tieltä 148 erkanevan tien 1531 (viitassa lukee Hinthaara 9) varrella, tien eteläpuolella, ihan tien vieressä. Tien nimi Sipoon puolella on Vanha Kuninkaantie ja Porvoon puolella Kuninkaantie. Götstenen on kuntien rajalla tien vieressä olevien paikkakuntakylttien "Sipoo" ja "Porvoo" kohdalla. Tien vieressä on kaksi isoa siirtolohkaretta ja niiden itäpuolella pari pienempää lohkaretta, jotka ovat varsinaiset rajakivet. En tiedä ovatko paikkakuntaliikennemerkit ihan kunnanrajalla. Linkki siirtolohkareille [1] mainittu iso mänty Göta tall, joka on sittemmin kaadettu. Muita inkkejä, joissa kuvia: Museovirasto, Moottoripyöräilijän blogi ja vierä Museoviraston RKY. --Htm (keskustelu) 8. syyskuuta 2023 kello 05.32 (EEST)
- Götstenen olisi perimätiedon mukaan mahdollinen mestauspaikka. Mutta pelkkä perimätietoon perustuva arvelu ei tee tästä muistokohdetta. Ei taida kiven toimiminen rajamerkkinäkään tehdä paikasta mielekästä kohdetta luetteloon. Tää ei vertaudu esim. Halkivahankiveen. - Aulis Eskola (keskustelu) 21. marraskuuta 2023 kello 18.23 (EET)
. Missään ei ole sanottu, onko paikalla jotain kylttiä tms. Vanhoissa painetuissa kartoissa kartassa 2343 11 NICKBY vuodelta 1978 ja 1991 on merkitty Geokätkö-linkissä
- Kyseinen rajamerkki on tieltä 148 erkanevan tien 1531 (viitassa lukee Hinthaara 9) varrella, tien eteläpuolella, ihan tien vieressä. Tien nimi Sipoon puolella on Vanha Kuninkaantie ja Porvoon puolella Kuninkaantie. Götstenen on kuntien rajalla tien vieressä olevien paikkakuntakylttien "Sipoo" ja "Porvoo" kohdalla. Tien vieressä on kaksi isoa siirtolohkaretta ja niiden itäpuolella pari pienempää lohkaretta, jotka ovat varsinaiset rajakivet. En tiedä ovatko paikkakuntaliikennemerkit ihan kunnanrajalla. Linkki siirtolohkareille [1] mainittu iso mänty Göta tall, joka on sittemmin kaadettu. Muita inkkejä, joissa kuvia: Museovirasto, Moottoripyöräilijän blogi ja vierä Museoviraston RKY. --Htm (keskustelu) 8. syyskuuta 2023 kello 05.32 (EEST)
Lähde?
[muokkaa wikitekstiä]Mistä lähteestä Sankarihautamuistomerkin tekijät on löydetty?-- Htm (keskustelu) 2. marraskuuta 2024 kello 14.46 (EET)
- Ole löytyy täältä paljastusjuhlan uutisesta: [2]. Arnekin mainitaan tässä, mutta mistä tieto lieneekään peräisin? Aulis Eskola (keskustelu) 3. marraskuuta 2024 kello 09.54 (EET)
- Kiitos. Uutisen mukaan muistomerkin hankkiminen oli haasteellista. Rancken on restauroinut Sipoon vanhaa kirkkoa 1935 [3] ja kirjoitellut siitä Arkkitehti-lehteen 1935 ja myöhemmin 1950. Tuolla on ollut erikseen miljöösuunnittelija Bengt Schalin. Ehkä tuo jostain selviää.-- Htm (keskustelu) 3. marraskuuta 2024 kello 11.10 (EET)