Keskustelu:Luettelo Naantalin julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Kultarannan kohteet

Miltäs osin Kultarantaa on pidettävä julkisena alueena? --Aulis Eskola (keskustelu) 10. joulukuuta 2017 kello 02.16 (EET)

Kultarantaan on vapaa pääsy perjantaisin kesäkuukausina minkä lisäksi järjestetään maksullisia opastettuja kierroksia. Eli kenellä tahansa on vapaa pääsy katsomaan ja kuvamaan paikalle, eli siltä osin julkinen paikka. Kultarannassa on useita pysyvästi sijoitettuja veistoksia kuten Alfred Kordelinin rintakuva ja Lohdutus-veistos. Kultarannassa on myös jokakesäinen vaihtuva veistosnäyttely, mutta koska ne ovat vain tilapäisesti sijoitettuja, jäävät ne luettelon ulkopuolelle. –Makele-90 (keskustelu) 1. toukokuuta 2018 kello 18.02 (EEST)

Kultarannan yleisölle avoimen osan kohteet olisi lisättävä. Tietäisikö joku, löytyiskö näistä veistoksista ja muistomerkeistä luetteloa? Useita vuosia sitten olen ollut Kultarannassa usean tunnin ei-turistikierroksella, ja puistoakin käytiin läpi turistikierroksia tarkemmin. --Paju (keskustelu) 26. elokuuta 2020 kello 05.55 (EEST)

Lisäsin luetteloon Kultarannan kohteita. Luettelosta puuttuu ainakin muutama tiedossani oleva kohde muualta Naantalista kuten Nuhjalantien ja Honkakaaren risteyksessä sijaitseva veistos. Siitä ei ole netistä tietoa löytynyt. –Makele-90 (keskustelu) 4. joulukuuta 2020 kello 23.41 (EET)

Kävin kataomassa ja kuvasin. Teoksen on tehnyt Veikko Mellanen vuonna 2000 ja sen nimi on Oman orren alle. Teoksen on lahjoittanut Naantalin kaupungille vuonna 2000 Taimon-Lietsalan omakotiyhdistys. Tämä kävi ilmi teoksen kaiverruksista. Pikainen googlaus tuotti osuman jossakin Ite-taiteen vuosikirjassa, jossa teoksen nimi ja tekijä mainitaan. Lisäöän teoksen tiedot ja kuvan jossain välissä. --Urjanhai (keskustelu) 28. toukokuuta 2022 kello 21.10 (EEST)

Lisätty' muita en etsinyt tällä erää.--Urjanhai (keskustelu) 18. kesäkuuta 2022 kello 20.07 (EEST)

Patsaanmetsästäjä on käynyt Kultarannassa ja mainitsee Alfred Kordelinin rintakuvan, Lohdutuksen ja Kokon. Kirjoittajan mukaan Felex Nylundin Herääminen on Linnan alueella eivätkä turistikierrokset ulotu sinne enää. Herääminen tulee poistaa luettelosta. Kultarannan patsaat voisivat toki olla myös erillisessä luettelossa.--Htm (keskustelu) 16. joulukuuta 2020 kello 23.31 (EET)

Poistin heräämisen. --Urjanhai (keskustelu) 23. heinäkuuta 2021 kello 10.59 (EEST)

Tuo Kokko unohtui havainnoida, kun muuten kävin kultarannassa kuvaamassa. Mutta kun vertailen omiin kuviini, niin nyt rannassa kohdalla, jossa on puoliympyrän muotoinen kivimuuri, ei ollut tuota veistosta vaan muu, uudempi veistos, joka vaikutti olevan osa vaihtuvaa näyttelyä. Eli joko Kokko on ollut osa vaihtuvaa näyttelyä tai sen sijoituspaikka on vaihtunut johonkin muuhun kohtaan tai pois. --Urjanhai (keskustelu) 23. heinäkuuta 2021 kello 11.11 (EEST)

Viitatun lähteen (puutarhainventointi 2013) mukaan "Kokko" olisi ollut sivummalla metsäpuutarhassa, Patsaanmetsästäjän mukaan (2017) se olisi ollut rannassa, mutta ainakin käymässäni kohdassa rannassa oli 2021 jokin muu, ilmeisesti näyttelynaikainen veistos. Voi olla että pidemmällä aikavälillä vanhemmissakin veistoksissa on muutoksia. Ja kun vaihtuvissakin teoksissa on sekä uutta että vanhaa, niin ei ole ehkä aina aivan varma, mikä on milloinkin pysyvä ja vaihtuva. --Urjanhai (keskustelu) 14. toukokuuta 2022 kello 19.17 (EEST)

Kultarannan näyttelyistä onkin tietoa: 2021 Viktor Janssonin Knockout mainitasan osana näyttely7ä. Aiemmat näyttelyt. Tuostakaan ei aivan saa varmuutta, mikä on pysyvää. --Urjanhai (keskustelu) 14. toukokuuta 2022 kello 21.12 (EEST)

Pistin Kokon tageihin, mutta pitää ehkä tarkistaa.--Urjanhai (keskustelu) 14. toukokuuta 2022 kello 21.52 (EEST)

Lasketaanko nyt vain tiettyinä määräaikoina auki oleva kohde ylipätään julkiseksi tämän projektin määrittelyn mukaan? @Kulttuurinavigaattori: miten tämä nyt määrittyy? Paljonhan on paikkoja, jotka ovat pääosan aikaa ei-julkisia, mutta joissa toisinaan järjestetään opastettuja kierroksia.--Urjanhai (keskustelu) 17. joulukuuta 2020 kello 09.31 (EET)

Kultarantaan on suunniteltu Tarja Halosen aikana veistospuistoa, mutta sen konseptista ja toteutuksesta ei minulla ole tarkempaa tietoa. Onko kyse pysyvistä vai vaihtuvista teoksista ja kuinka pitkälle idea tähtää, sen näyttää aika. Siis osa Kultarannan ympäristöstä on auki kesäisin. Tällä perusteella Naantalin luetteloon on hyväksytty neljä veistosta. Korkeasaaren veistokset on otettu mukaan Helsingin listaan samalla perusteella. Tämä ei tarkoita sitä, että kaikki tiettyinä aikoina auki olevat paikat olisivat tässä projektissa tarkoitettuja julkisia, onhan esim. Kansallismuseo tai Ateneum avoinna myös tiettyinä määräaikoina. Veistospuisto voi olla joko suljettu tai avoin, esimerkiksi Sara Hildénin taidemuseon veistospuisto on periaatteessa avoin, tosin Särkänniemen huvipuistoon pääsy rajoittaa sen tavoitettavuutta. Särkänniemen teoksia mainitaan olevan "parikymmentä", joista kuusi on otettu Tampereen luetteloon ja itse museon sivulle on luetteloitu 19 kohdetta. Muitakin veistospuistoja listojen lomassa on. Sanoisin että veistospuiston avoimmuuden luonne pitää pohtia ja ratkaista tapauskohtaisesti. Kultarannan veistokset olisi hyvä mainita eritellysti sekä Kultarantaa koskevassa artikkelissa, että Kultarannan teokset Naantalin patsasluettelossa. Usein, kuten ilmeisesti tässäkin lähteistetyn, eritellyn tiedon puute rajoittaa luettelointia.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 17. joulukuuta 2020 kello 13.31 (EET)

Kultaranta piti alunperin olla myös veistospuisto, mutta asia jäi sikseen. Halosen aikana Kultarannassa alkoivat jokakesäiset vaihtuvat veistosnäyttelyt, jotka jatkuvat edelleen. –Makele-90 (keskustelu) 30. joulukuuta 2020 kello 15.21 (EET)

Jos näyttelyt ovat vaihtuvia, niin sekin saattaa vaikuttaa koska projektin toinen rajaus on teosten pysyvyys (tai onko tarkoitettu pysyväksi).--Urjanhai (keskustelu) 30. joulukuuta 2020 kello 16.03 (EET)

Eivät ne tähän luetteloon kuulukkaan, koska ovat vaihtuvia veistosnäyttelyitä. –Makele-90 (keskustelu) 30. joulukuuta 2020 kello 16.05 (EET)

Kun googlasin, niin kultarannan puutarhaan pääsee tutustumaan omatoimisesti kesäperjantaisin klo 18-20 ja lisäksi opastetuilla kierroksilla. Merkkasin tuohon nyt Kultarannan teoksiin, että "pääsy rajoitetusti". Tarkemmat tiedot jokainen netinkäyttäjä pystyy etsimään helposti.--Urjanhai (keskustelu) 16. toukokuuta 2021 kello 22.02 (EEST)

Bravo! Eikös tämä olisi hyvä käytäntö näissä kohteissa, siis maininta näin Paikka-kohdassa: (pääsy rajoitetusti)? Siis ei mitään aukioloaikoja tms. koska ne saattavat muuttua, vain tämä teksti. Tämä koskee siis teoksia, jotka on valittu julkisina luetteloon, eikä tarkoita sitä, että pääsyltään rajoitettujen paikkojen teosten määrää voisi noin vain lisätä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 23. heinäkuuta 2021 kello 11.55 (EEST)

Lisäsin Helsingin luetteloon (pääsy rajoitetusti) maininnan Korkeasaaren teoksiin ja Kampin terminaalin Gekkoon. Jos tämä ei tunnu hyvältä, ne voi tietysti poistaa, mutta minusta hyvä. Tästä voisi ottaa maininnan projektin pelisääntöjen sivulle, jos se katsotaan hyväksyttäväksi.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 23. heinäkuuta 2021 kello 12.07 (EEST)

Kuvasin Kultarannan kohteet. Oli myös vaihtuva näyttely jossa sekä uusia että vanhoja teoksia. Lisäänj pysyvistä jonkinlaiset kuvat kun ehdin.--Urjanhai (keskustelu) 23. heinäkuuta 2021 kello 12.03 (EEST)

Lisätyjä nyt siis 2021 käynnillä Kordelinin rintakuva ja Lohdutus. Kokko ei enää ollut paikalla, missä se oli 2017 kuvassa. Puistossa oli kyllä Viktor Janssonin suihkulähdeveistos Knockout. Olisiko se tullut pysyväksi? --Urjanhai (keskustelu) 14. toukokuuta 2022 kello 20.51 (EEST)

Reima Nurmikon haahkat

Naantalissa on (ollut) ainakin kahdessa paikassa Reima Nurmikon haahkoja. Merimaskun Kirkkosalmessa on ollut, ei tietoa onko pysyvästi sijoitettu. Toinen paikka on Rymättylässä Sattiraumassa osoitteessa Luotojentie 157. Muistaakseni paikalla on kaksi haahkaa, toinen vedessä ja toinen rannalla, ja ovat olleet paikalla jo useita vuosia. Yksityisomistuksessa mökkitontilla, mutta näkyvät hyvin tieltä ja veneväylältä. En löytänyt aiheesta lähteitä, eikä tiedossa onko pysyvästi sijoitettu. –Makele-90 (keskustelu) 30. joulukuuta 2020 kello 14.53 (EET)

Aurajoessa Turussa on saman taiteilijan haahkoja, mutta lähde kertoo, että ne ovat siellä vain kesäisin. Miten lienee näiden pysyvyys?--Urjanhai (keskustelu) 30. joulukuuta 2020 kello 16.05 (EET)

Rymättylässä ne ainakin ovat nähtävillä ympäri vuoden. –Makele-90 (keskustelu) 30. joulukuuta 2020 kello 16.07 (EET)

Kaarinassa on myös samoja lintuja pysyvänä teoksena maalla erään koulun pihassa.--Urjanhai (keskustelu) 30. joulukuuta 2020 kello 23.36 (EET)

Näin ohikulkiessani kummatkin. Rymättylässä näkyvät maalla tai rannassa maantieltä, jolla on vapaa kulku ja Merimaskussa yksi haahkahahmo näkyy salmen vastarannalla salmen etelärannan venesataman yhteydessä olevalta kalastuslaiturilta eväspöytineen tai entisen lossirannan kohdalla olevan venebensa-aseman luota. Kumpikin näyttävät olevan selkeästi yksityisilllä tonteilla (Rymättylä) tai vedessä niiden edustalla (Merimasku). Kuvaaminen voisi olla teknisesti mahdollista jos zoomaisi tavallisella pokkarilla tai paremman kameran putkella lähelle, mutta jätin lopulta kuvaamatta, koska en viitsinyt ruveta zoomailemaan yksityisille tonteille. --Urjanhai (keskustelu) 5. heinäkuuta 2021 kello 19.20 (EEST)

Aarne Peltosen muistomerkki Naantalissa

Aarne Peltosen muistomerkistä on luettelossa olevan valokuvan lisäksi Commonsissa toinenkin valokuva, C:File:Aarne Peltosen muistomerkki, Naantali, 24.4.2010 (2).JPG. Muistomerkki on paljastettu vuonna 1933 eli vuosi hänen kuolemansa jälkeen. Luettelossa ei ole (eikä nettilähteissä) mainittu muistomerkin reliefin tekijää, mutta kun zoomaa valokuvaa, niin reliefissä alhaalla keskellä on tasainen alue, jossa näyttäisi olevan kaiverrettuna A. Aaltonen. Olisiko niin, että reliefi on Aarre Aaltosen tekemä? Aaltonen on tehnyt paljon reliefejä, joitsa osan kipsimallit on Pöytyällä museossa. Kipsimalleista on museossa luettelo, jota minulla ei valitettavasti ole nyt käsillä. Onko kellään (= @Makele-90:) käsitystä siitä, mistä löytyisi lähde reliefin tekijälle? --Htm (keskustelu) 31. tammikuuta 2021 kello 04.42 (EET) (lisäys) Vaihdoin luettelossa olleen valokuvan Commonsin laatuvalokuvaan.--Htm (keskustelu) 31. tammikuuta 2021 kello 12.24 (EET)

Terveystalon muistolaatta

Naantalin kaupungin muistolaattojen karttapalvelun sekä kansalaisen karttapaikan peruskartan ja ilmakuvan vertailu näyttäisi viittaavan siihen että entinen terveystalo on purettu. Peruskartassa on paikalla rakennus, ilmakuvassa parkkipaikka. OSM-kartassa näkyvän rakennuksen pohjapiirros on samanlainen kuin em. karttapalvelun valokuvassa ja Google street view'n kuvasta 2011 näkyy, että rakennus on sama. Tämän perusteella vaikuttaa mahdolliselta, ettei laatta ehkä enää ole julkisessa ulkotilassa. --Urjanhai (keskustelu) 15. toukokuuta 2021 kello 21.54 (EEST)

Tässä onkin uutinen purkuaikeesta, jossa laattakin mainitaan, mutta lopullinen päätös ei vielä tiedossa.--Urjanhai (keskustelu) 15. toukokuuta 2021 kello 22.12 (EEST)

Pistin tageihin, voi tarpeen mukaan poista sieltäkin, on historiassa tai voi harkita poistetut -osiota. --Urjanhai (keskustelu) 16. toukokuuta 2021 kello 20.24 (EEST)

Ilmarisen muistolaatta

Laivaston muistoristin yhteydessä oleva Naantali laivaston tukikohtana -muistolaatta on jo luettelossa. Laivastoristin yhteydessä on myös erillinen Panssarilaiva ilmarisen muistolaatta. Maininta mahdollisesta lähteestä: [1]: Siivonen, Tauno: Ilmarisen muistolaatta. Ankkuri 1992 : 4 s. 34 (ei välttämättä tämä, koska muistolaattoja voi olla muitakin, tässä mainitaan muistolaatta Turun laivastoasemalla (lienee sotilasaluetta). Muissa lähteissä mainitaan lisäksi Ilmarisen muistolaatta Utön majakan seinällä: [2]. (Ei ole tiedossa, olisiko jonkun laatan paikka voinut vaihtua.)--Urjanhai (keskustelu) 16. toukokuuta 2021 kello 17.01 (EEST)

Sotasammossa on muistomerkistä tieto "Muu muistomrerkki" ja kuva´Laivastoristin yhteydessä: [3]. Selostus ja kuva Laivaston ristin yhteydessä myös jo viitattuna olevalla Naantalin kaupungin karttapalvelusivustolla ja Juha Hotarin sivustolla: [4]. Voi olla määriteltävissä myös osaksi Laivaston ristin muistomerkkiä useampiosaisena kokonaisuutena. --Urjanhai (keskustelu) 16. toukokuuta 2021 kello 17.25 (EEST)

Pitäisin Ilmarisen muistolaatan erillisenä, koska niitä on kertomasi mukaan muuallakin. Ei meiltä paperi lopu. Htm (keskustelu) 16. toukokuuta 2021 kello 19.30 (EEST)

Lisätty - Sotasampo ylimalkaisena lähteenä. --Aulis Eskola (keskustelu) 6. helmikuuta 2023 kello 18.27 (EET)

Otto Flemingin hautamuistomerkki

Tämä on lähteen mukaan (etsitty lähde arkistolinkkinä), vuonna 1837 kuolleen henkilön hautamuistomerkki tämän haudalla. Tämän perusteella ei mahdollisesti kuulu projektiin. Tunnettujen ja merkittävien henkilöiden hautoja, joita esitellään kuntien tai seurakuntien muistomerkkisivuilla ym. on monilla paikkaunnilla monia. Kuva tuli kyllä otettu, mutta lähdetarkistus vasta jälkikäteen.--Urjanhai (keskustelu) 16. toukokuuta 2021 kello 19.35 (EEST)

Pistin tämänkin tageihin. Voi poistaa tarvittaessa. Tulkitsin, ettei kuulu projektiin.--Urjanhai (keskustelu) 16. toukokuuta 2021 kello 20.25 (EEST)

Pitäisin tätä enemmän nimenomaan muistomerkkinä kuin hautakivenä. Vuonna 1851 kuolleen Flemingin hauta oli jo unohdettu ja hautamuistomerkki pystytettiin paikalle vasta vuonna 1924 eli yli 70 vuotta Flemingin kuoleman jälkeen taiteilija Axel Haartmanin toimesta. Monissa lähteissä kivestä puhutaan muistomerkkinä. Kyseinen muistomerkki on edelleen paikallaan sadan vuoden jälkeenkin, ja se on yksi tunnetuimmista hautausmaan muistomerkeistä ja ainakin aikaisemmin se oli Naantalin kaupungin hoitama (poikkeuksellisesti!). Vertautuu ehkä jossain määrin kirkon toisella puolella sijaitsevaan Jöns Budden muistomerkkiin, joka tosin ei ole pystytetty hänen hautapaikalleen. –Makele-90 (keskustelu) 9. heinäkuuta 2023 kello 23.05 (EEST)

Kailon laatta vielä tarkistettava

Lähteenä käytetyn Naantalin kaupungin kartalla varustetun taideteossivuston mukaan, josta lienee otettu sijainti luetteloon, laatan karttaan merkitty sijantipaikka olisi sellainen, että sinne ei olisi pääsyä koska jos paikka olisi tuo, niin merkitty paikka on muumimaailman ollessa suljettuna aidatun alueen porttien sisällä. Kuitenkaan en nyt huomannut haravoida aidan ulkopuolista osaa saaresta tarkemmin läpi siltä varalta jos sijainti kuitenkin poikkeaisikin lähteessä esitetystä. Kun hakemalla löytyi vielä yksi uutinen, jossa oli kuva, niin kuvassa taustalla on jokin punainen rakennus. Yksi punainen rakennus on saaren aitaamattomassa osassa mutta karttamerkintää seuraten kuljin vain aitaa pitkin rakennuksen toisen päädyn puolelta.--Urjanhai (keskustelu) 5. heinäkuuta 2021 kello 20.30 (EEST)

Tutkin loppuosankin saaren aitamattomasta osasta, mutta en onnistunut löytämään. Ja ainakin jos sijainti Naantalin karttapalvelussa on tarkkka, niin kohde jää aidan sisäpuolelle. Jos menisi esim. kesäteatterinäytökseen, niin voisi löytyä, mutta jos sijainti on tuo, niin silloin tämä jäänee hankkeen rajauksen ulkopuolelle.--Urjanhai (keskustelu) 23. heinäkuuta 2021 kello 13.57 (EEST)

Tuossa Naantalin karttapalvelussa se on merkitty siihen paikkaan jossa se on. Wikipedian koordinaateissa oli pientä heittoa, korjasin. Alueella saa liikkua Muumimaailman aukiolokauden ulkopuolella. –Makele-90 (keskustelu) 17. lokakuuta 2021 kello 16.21 (EEST)

Siis "pääsy rajoitetusti"? --Aulis Eskola (keskustelu) 17. lokakuuta 2021 kello 22.08 (EEST)

Eli kun muumimaailma ei ole auki, niin portit eivät ole kiinni? Tuli tosiaan käytyä vain kesällä. --Urjanhai (keskustelu) 18. lokakuuta 2021 kello 18.37 (EEST)

Muumitalo lukitaan yöksi, mutta ei portteja. Tietysti ne voivat olla muulloinkin kiinni jos siellä on joku tapahtuma tai suurempia huoltotöitä. Alue on ollut aina vapaassa virkistyskäytössä aukiolokauden ulkopuolella. –Makele-90 (keskustelu) 19. lokakuuta 2021 kello 22.09 (EEST)

@Makele-90: tämä kuvattu, kävelijöitä oli alueella runssssti. Nyt on jäljellä enää se lehmä siellä luodolla (sopii kuvattavaksi sille, joka tuntee paikalliset vesi- ja jääolosuhteet).--Urjanhai (keskustelu) 17. toukokuuta 2022 kello 12.07 (EEST)

Mulla on paljon kuvia siitä luodosta. Lisään ehkä jossain vaiheessa. –Makele-90 (keskustelu) 9. heinäkuuta 2023 kello 23.12 (EEST)

OK --Aulis Eskola (keskustelu) 25. joulukuuta 2022 kello 13.45 (EET)

Kiitos. Tosiaan jäi kuittaamatta tänne. --Urjanhai (keskustelu) 25. joulukuuta 2022 kello 13.52 (EET)

Päivityksiä

Päivitin Karhuvuoren ilmavalvontatornin tietoja. Tornin yhteydessä ei tavoitettujen lähteiden eikä maastohavainnon mukaan ollut laattaa. Tornin sisällä oli kyllä esittelytekstit, jossaq kerrotiin tornin muistomerkkiluonteesta. korrdinaatit ilmakuvan mukaan, jossa torni näkyy, muut tiedot viitatuista lähteistä. --Urjanhai (keskustelu) 5. heinäkuuta 2021 kello 21.52 (EEST)

Merimaskun veteraanikivi ja veteraanilaatta ovat ilmeisesti sama. Maastossa ja kirkkomaan opasteissa ei ollut kuin yksi veteraanikivi. Poistin päällekkäisenä. --Urjanhai (keskustelu) 5. heinäkuuta 2021 kello 22.29 (EEST)

Nuotanvetäjät teoksen viitattu lähde löytyy jostain, pitää tutkia löytyisikö myös kaupungin omilta sivuilta. (Näköjään ei, lautakuntia on muutettu 2015 jälkeen eikä ole pöytäkirjoja 2015.) Velkuan kirkon lähellä muistomerkkitykki mainitaan velkuan kellotapulin ulkoseinän ilmoitustaululla olevassa esittelytekstissä, varmaan muitakin lähteitä on (löytikin jo, lisäsin). Samalla kalliolla on myös veteraanikivi ja Suomen sota merellä -muistolaatta 2000-luvulta. Lisään tiedot ja kuvat kun ehdin.--Urjanhai (keskustelu) 5. heinäkuuta 2021 kello 22.43 (EEST)

Kävisikö Internet Archiven kopio [5] pöytäkirjasta? Noi pöytäkirjat häipyy netistä yleensä joskus, muttei tuolta. -- Htm (keskustelu) 5. heinäkuuta 2021 kello 23.09 (EEST)

Joo, tuo on parempi, olisi varmaan tullut etsittyä seuraavaksi.--Urjanhai (keskustelu) 5. heinäkuuta 2021 kello 23.18 (EEST)

Tässä tietoja Rymättylän Nuotanvetäjät-patsaasta (sama tieto jo muissakin lähteissä) ja Veteraanikivestä (tekijä ja vuosi).--Urjanhai (keskustelu) 14. heinäkuuta 2022 kello 15.02 (EEST)

Lähde

Artikkeli Naantalin muistomerkeistä. Voi sisältää lisätietoja, esim. tekijöistä ym. Artikkeli: [6], koko lehti: [7].--Urjanhai (keskustelu) 19. heinäkuuta 2021 kello 00.10 (EEST)

Lisäsin viitteitä. Voi viitteistää lisääkin saman tekijän laajemmastas julkaisusta, jonka myös lisäsin.--Urjanhai (keskustelu) 17. toukokuuta 2022 kello 11.59 (EEST)

Meritaistelumuistomerkeistä: [8]: "Esimerkiksi Velkualle rakennettiin omatoimisesti jo 2000-luvun alussa Palvan meritaistelumuseo ja muistomerkki." Jos tämä viittaa tykkiin Velkuan kirkon kirkon luona, niin se antaisi ajoituksen.--Urjanhai (keskustelu) 16. toukokuuta 2022 kello 19.34 (EEST)

Tästä löytyikin sitten tarkempi lähde, taisi olla epätarkka ilmaisu niin kuin suullisissa haastatteluissa usein.--Urjanhai (keskustelu) 17. toukokuuta 2022 kello 11.59 (EEST)

"Tapahtumakivi" Merimaskussa

Tapahtumakivi jossakin päin Merimaskua ;) :p Tekstinä "Tällä paikalla ei tapahtunut mitään merkillistä". Lieneekö turkulaissukuista huumoria? Onko tämä kuitenkin julkista taidetta? [9] --Aulis Eskola (keskustelu) 6. helmikuuta 2023 kello 19.01 (EET)

Taistelujen muistolaatat ja Merimaskun Lokki

Luettelossa on Krampin meritaistelun 30.6.1808 muistolaatan ja Palvan meritaistelun muistolaatan suunnittelijaksi mainittu Eero Auvinen. Saman niminen henkilö on kirjoittanut erilaisia sota-aiheisia teoksia [10] ja hän on/ on ollut mm. Panssarilaivojen perinneyhdistyksen puheenjohtaja [11] ja [12]. Muutin tekijäksi Eero Auvinen (komentaja), jota titteliä hänestä mediassa käytetään, koska en ihan heti usko, että kyseessä olisi Tampereella vuonna 1978 syntynyt valosuunnittelija Eero Auvinen [13]. -- Samaan aihepiiriin liittyy myös Valto ja Antti Vaalikivi. Luettelossa on Laivaston muistoristin ja Naantali laivaston tukikohtana -muistolaatan suunnittelijana 1941 syntynyt kuvanveistäjä Valto Vaalikivi. Lisäksi on Eero Auvisen suunnittelemien muistolaattojen kanssasuunnittelijana mainittu Antti Vaalikivi, jonka nimi on muuttunut Krampin taistelun muistolaatta-valokuvan yhteydessä Valto Vaalikiveksi. Muutin sen Antti Vaalikiveksi olettaen, että luettelossa on oikea nimi ja tiedostosivulla virhe. -- Htm (keskustelu) 9. toukokuuta 2024 kello 21.32 (EEST)

Lokin tekijä on Antti Huovinen (kuvataiteilija) [14], ei ilman tarkennetta oleva metsänhoitaja.--Htm (keskustelu) 9. toukokuuta 2024 kello 22.58 (EEST)

Lisättävää

• Hengittävätkö lehdet? 2013 Satu-Minna Suorajärvi / Hengittävätkö lehdet?; Taiderakentamisessa.fi (lähteen karttalinkki vie Helsinkiin!?) --Aulis Eskola (keskustelu) 17. marraskuuta 2024 kello 16.32 (EET)