Keskustelu:Luettelo Ahvenanmaan suomalaisperäisistä paikannimistä ja sovinnaisnimistä

(Väliotsikot lisätty jälkikäteen keskustelusivulle.) --Raksa123 (keskustelu) 18. heinäkuuta 2013 kello 20.02 (EEST)

Lähteiden ajankohtaisuus

Eikö Ahvenanmaan suomalaisperäisestä nimistöstä löydy mitään uudempaa tietoa? --ML 1. kesäkuuta 2007 kello 11.05 (UTC)

Ei koska Ahvenanmaalta viralisesti suomenkieli kiellettiin vuodesta 1920 lähtien. Tätä ennen alue kuului Turun ja Porin lääniin, joten alueen kunnille oli omat suomenkieliset nimet. Nimet ovat olleet suomenkielisessä käytössä ainakin 50-luvulla jopa myöhempääkin ennen nimien syrjäyttämistä ruotsinkielisillä nimillä. --Inzulac 1. kesäkuuta 2007 kello 11.07 (UTC)

Kysymys ei varmaankaan koskenut tuota vaan sitä, että eikö muka löydy vuotta 1919 tuoreempaa lähdettä. Ikivanhaan tutkimukseen viittaaminen ei ole kovin vakuuttavaa. Paikannimistötutkimuskin vanhenee.--217.112.249.156 1. kesäkuuta 2007 kello 11.11 (UTC)

Suomalaisperäisten nimien luettelo

Ruotsinkielisten paikannimien suomennokset eivät ole "suomalaispderäisiä nimiä" eivätkä kuulu tähän artikkeliin. Suomalaisperäisiä nimiä ovat suomenkielisten paikannimien ruotsinnokset.--217.112.249.156 2. kesäkuuta 2007 kello 11.57 (UTC) Onko alussa mainittu luettelo Lars Huldenin laatima vai onko pelkkä ensimmäisen rivin toteamus lähdeviitteestä? Joka tapauksessa artikkelin nimi on huono tai jopa väärä, jos suomalaisperäisyys perustuu yhden tutkijan ilmoitukseen "mahdollisesti suomalaisperäisistä tai suomalaisiin viittaavista nimistä". --TBone 1. kesäkuuta 2008 kello 10.01 (UTC)

Jos luettelo perustuu Lars Huldénin viitattuun teokseen, niin sitä voinee pitää parhaana käsillä olevana tietona, koska Lars Huldén lienee ruotsinkielisten paikannimien tutkimuksen eräs keskeinen auktoriteetti Suomessa ja kyseinen teos on hänen kirjoittamansa tämän aiheen uudehko yleisesitys.--Urjanhai 16. syyskuuta 2008 kello 16.01 (EEST)

Mutta paino siis sanalla jos. Eli en ole tarkistanut. Mutta kyllä tuosta miten tuo on kirjoitettu ja viite merkitty ainakin sen käsityksen saa. (Mutta mehän emme voi tietää, miten muokkauksen tekijä on tuon tarkoittanut.) Se on taas siiten tietysti eri asia, että jos Huldénkin on pitänyt nimiä "mahdollisesti suomalaisperäisinä", niin onko otsikko ilman tätä varausta sanamuodoltaan liian vahva. Mutta ainahan otsikot ovat pelkistettyjä. Huldén joka tapauksessa paikannimitutkijana kertoo pyrkineensä nimenomaan objektiivisuuteen, koska esim. Vöyrissä, missä hän myös tunnisti paikannimiä suomalaisperäisiksi, hän sai sapiskaa paikallisilta kotiseutuharrastajilta, jotka esittivät muita etymologia, joita Huldén taas tieteellisin perustein piti väärinä. Eli Húlden siis nimenomaan on tietoisesti pyrkinyt irroittautumaan patrioottisista intresseistä ja tarkastelemaan asioita objektiivisesti. Mutta toisaalta hän kyllä oppilailleenkin kertoo korostaneensa, että tärkeintä ei ole tutkimuksen lopputulos vaan itse päättely. Eli ainahan tutkimustulokset tieteessä myös muuttuvat. (Nämä jutustelut ylen areenan ohjelmasta, jonka taannoin linkitin artikkeliin Lars Huldén (ei näköjään enä toiminut, eli oli netissä vain jonkin aikaa ohjelman esittämisen aikoihin) tai sitten muista googlauksista Huldénin nimellä.).--Urjanhai (keskustelu) 19. maaliskuuta 2013 kello 17.48 (EET)

Huldénin kirjasta (2001) pitäisi tarkistaa, mitä siellä todetaan noista artikkelissa mainituista suomalaisperäisistä paikannimistä. Siirsin lähteistetyn virkkeen johdantoon ja merkitsin nimiluettelon lähdepyynnöllä. Ainakaan Lemlandin ja Lumparlandin kohdalla Suomalaisessa paikannimikirjassa ei mainittu mitään suomalaisperäisyydestä, vaikka lähteenä noille nimille oli käytetty Huldénin kirjaa. Muutoinkin luettelo on vähän ongelmallinen, koska paikannimien merkityksestä voi olla useita erilaisia teorioita. Esimerkiksi artikkelit Ahvenanmaan paikannimistö, Turunmaan paikannimistö, Uudenmaan ruotsinkielinen paikannimistö ja Pohjanmaan ruotsinkielinen paikannimistö Suomen ruotsinkielisistä paikannimistä ja niiden (mahdollisesti suomen kieleen pohjautuvasta) alkuperästä olisivat kyllä mielenkiintoisia ja merkittäviä aiheita käsitellä yleisemmällä tasolla kuin pelkkänä luettelona. --Raksa123 (keskustelu) 18. heinäkuuta 2013 kello 20.02 (EEST)

Kun tuonne oli taas edellisenkin siivoamisen jälkeen lisätty ties mitä huuhaa "lähteitä", niin ilman muuta olisi syytä tarkistaa. Artikkelin historiastakin voisi tutkia, minkälaisella keikauksella lähdemerkintä siihen kenties on pullahtanut.--Urjanhai (keskustelu) 18. heinäkuuta 2013 kello 20.08 (EEST)

Vanhimmassa versiossa on sama Huldénia koskeva virke, mutta lähde viittaa kuitenkin Väinö Voionmaan kirjaan vuodelta 1919. Ehkä Voionmaa on kirjassaan esittänyt spekulaatioita, mitkä paikannimet voisivat olla suomenkielistä alkuperää tai viitata suomalaiseen asutukseen Ahvenanmaalla. Tuo nimiluettelo pitäisi siis tarkistaa Voionmaan teoksesta ja selittää luettelon merkitystä tarkemmin. --Raksa123 (keskustelu) 18. heinäkuuta 2013 kello 20.16 (EEST)

No tuohan oli juuri sitä itseään mitä meinasinkin: lause, joka kertoo, että Lars Huldénin mielestä jokin asia on niin ja niin, on "lähteistetty" Väinö Voionmaan julkaisulla, joka on ilmestynyt ennen kuin Lars Huldén on edes syntynyt. Tuollaiset voi vetää suoraan vessanpöntöstä alas. Ja jos taas halutaan esittää luettelo Ahvenanmaan mahdollisesti suomenkielisperäisistä tai sellaisiksi arvelluista nimistä, niin siinä Voionmaa lienee yksi viimeisen sadan vuoden aikana asiaa tarkastelleista, mutta tuskin ainoa. Esim. Lars Huldén lienee käsitellyt aihetta huomattavasti lähempänä nykyaikaa, kun taas Voionmaan arvioita on kai mielekästä tarkastella vain uudempaa tutkimusta vasten, so. missä ehkä uudempi tutkimus voinut yhtyä Voionmaan arvioihin ja missä ei. Mutta tässähän nyt kun ensisijaisesti kaikesta pyritään tekemään "suomalaista", kaikki käy, seuraavaksi kai Wettenhovi-Aspa.--Urjanhai (keskustelu) 18. heinäkuuta 2013 kello 20.29 (EEST)

Oikeastaan Voionmaan tutkimus on noitten nimien osalta niin vanha, että sille lienee turha panna suurta painoa. Luettelot suomalaisperäisistä nimistä voi ottaa suoraan noista mainituista uudemmista lähteistä ja korkeintaan mainita, jos jokin myöhemmissä lähteissä esiintyvä esiintyy jo Voionmaalla. Artikkelin nimeä taas kuitenkaan on tuskin syytä muuttaa niin kauan kuin muista kuin ahvenanmaan muista kuin suomalaisperäisistä paikannimistä ei ole artikkelissa mitään. --Urjanhai (keskustelu) 12. elokuuta 2013 kello 00.31 (EEST)

Huldénin (2001) kirjassa ei näytä olevan erityistä luetteloa, vaan yksittäisten nimien kohdalla joko on maininta mahdollisesta suomalaisperäisyydestä tai sitten ei. Karsin luettelosta näin alkuun ne, joita Huldénin kirja ei maininnut ollenkaan tai joiden kohdalla ei lukenut suomalaisperäisyydestä. --Raksa123 (keskustelu) 12. elokuuta 2013 kello 00.53 (EEST)

Pitänee jotenkin vielä merkitä myös Huldenin arviot viitteillä.--Urjanhai (keskustelu) 12. elokuuta 2013 kello 00.56 (EEST)

Muokkasin artikkelia ja parantelua saa halutessaan jatkaa. Lähteistys on ainakin lopulta kunnossa. --Raksa123 (keskustelu) 12. elokuuta 2013 kello 02.19 (EEST)

Tutkimalla perusteellisesti artikkelin nykyisiä lähdeteoksia ja niissä mainittuja muita Ahvenanmaan paikannimiä koskevia teoksia luetteloon voisi löytyä vielä muitakin nimiä. Ritva Liisa Pitkäsen mukaan melkein 30 nimeä olisi esitetty suomalaisperäiseksi, mutta luettelossa ei vielä ole ihan niin montaa nimeä. --Raksa123 (keskustelu) 29. elokuuta 2013 kello 14.13 (EEST)

Rinnakkaisessa käytössä olevat nimet

Jos johonkin ulkomaiseen nettilähteeseen on erehdyksessä päätynyt joitain vanhentuneita suomenkielisiä muotoja, niin tämä ei ole osoitus siitä, että nimet olisivat rinnakkaisessa käytössä nykyään, vaan että kyseiset sivut perustuvat sekalaiseen vanhentuneeseen aineistoon. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisut, joita Wikipediassa on määrä käyttää nimistölähteenä, kuten esim. Svenska ortnam i Finland (1984, on myös netissä) eivät tunne suomenkielisiä vastineita muille nimille kuin Maarianhamina - eli muut siis eivät ole nykyään yleisessä käytössä.--Urjanhai 3. elokuuta 2009 kello 20.34 (EEST)

Ja jos esitetään, että näitä käytetään puhekielessä, niin tieto vaatii lähteen.--Urjanhai 27. elokuuta 2009 kello 15.24 (EEST)