Keskustelu:Loiri (kirja)

Arviot ja kritiikit

Ei tuo suomalaisen linkki ole arvio tai kritiikki vaan mainos. Arvioita ja krittiikkejäkin kirjasta varmasti on, ja niitä olisi hyödyllistä lisätä.--Urjanhai (keskustelu) 12. heinäkuuta 2020 kello 12.58 (EEST)

Korjasin. Jos joku nyt laittaa HOK-merkinnän niin mielestäni tämä ei nyt ole HOK vaikka onkin lyhyt. HOK:n tulkinta viime vuosina de facto näköjään muuttunut, vaikka en muista nähneeni missään mitään muutosta käytännössä tai ohjeessa. - Toki tätä saa ja myös on helppo laajentaa.--Urjanhai (keskustelu) 12. heinäkuuta 2020 kello 13.04 (EEST)

Kuva

Kuvan tiedot paikallisessa tallennuksessa pitäisi korjata. Lähde on ilmoitettu kuvatekstissä mutta ei kuvan tiedoissa, joissa kuva on virheellisesti merkitty omaksi työksi, vaikka se on sitaattioikeudella julkaistavissa oleva kirjan kansikuva.--Urjanhai (keskustelu) 12. heinäkuuta 2020 kello 20.35 (EEST)

Äh, sehän oli tallennettu commonsiin, johon se ei tekijänoikeuden alaisena kirjan kantena kuulu. Sieltähän se pitää poistaa kokonaan. Osaako joku tehdä poistopyynnön? Voin tallentaa kannen tänne paikallisesti.--Urjanhai (keskustelu) 12. heinäkuuta 2020 kello 22.44 (EEST)

Tein tuonkin itse.--Urjanhai (keskustelu) 12. heinäkuuta 2020 kello 22.54 (EEST)

Nimi

Artikkeli on siirretty nimeltä Loiri. nimelle Loiri (kirja) perusteella ”sivua ei eroteta samannimisestä täsmennyssivusta pisteellä vaan suluissa olevalla tarkenteella”. Tämä on totta, mutta kustantajan sivun perusteella piste kuuluu teoksen nimeen. Lienee jokin tyylikeino? Kuuluuko Wikipedia-artikkelin nimeen? Toinen tyylikeino sitten lienee nuo suuraakkoset, mutta ne ehkä voimme ohittaa (nimi ei ole lyhenne). –Kooma (keskustelu) 12. heinäkuuta 2020 kello 21.44 (EEST)

Kun artikkelissa oli muutakin sekoilua (ks. yllä) ja lisäksi mm. omana alaotsikkona kirjan paino grammoina, niin luulin että otsikon muotokin oli samaa sarjaa. Sen puoleen sen voi siirtää takaisinkin. Suuraakkoset kai on yleensä ymmärretty vain typografiseksi tyylikeinoksi, mutta tuosta pisteestä en osaa sanoa. Tietysti voi tarkistaa jostain kirjastotierokannoista.--Urjanhai (keskustelu) 12. heinäkuuta 2020 kello 22.30 (EEST)

Esim. tässä: [1] pistettä ei ole huomioitu. Jos kirjoitetaan viittausohjeitten mukainen viite, niin silloinhan siihen usein tulee tai wikipediassa generoituu piste otsikon perään, joten sen puoleen yhä pistettä pistettä lienee vaikea viedä kirjastotietokantoihin tai kirjoittaa lähdeviittesseen.--Urjanhai (keskustelu) 12. heinäkuuta 2020 kello 22.34 (EEST)

Mikä tästä on yleinen käytäntö? Huutomerkkejä ja kysymysmerkkejä kyllä näkyy täällä kirja-artikkelien nimien lopussa. Meillä on toisaalta elokuva-artikkeli Ilmestyskirja. Nyt jonka nimestä on pudotettu loppupiste pois. Elonetissä se piste on. --Savir (keskustelu) 12. heinäkuuta 2020 kello 22.37 (EEST) Tuon elokuva-artikkelinkin nimi päättyi aikoinaan pisteeseen, mutta käyttäjä Ukas poisti sen. --Savir (keskustelu) 12. heinäkuuta 2020 kello 22.40 (EEST)

Huuto- ja kysymysmerkki tai kolme pistettä ym. ovat aika selviä, mutta tämä voi olla vaikeampi. En osaa sanoa.--Urjanhai (keskustelu) 12. heinäkuuta 2020 kello 22.55 (EEST)

Tervo-haastattelujen perusteella piste kuuluu kirjan nimeen. Ei siis ole pelkästään kannen tekijän typografinen keino. Minusta tuo pitäisi olla otsikossa. Leipätekstissä sitten mennään Kielitoimiston ohjeiden mukaan ja tiputetaan hämäävät pisteet pois. --PtG (keskustelu) 13. heinäkuuta 2020 kello 07.52 (EEST)

En ota kantaa, vaan jäätän vapaasti ratkaistavaksi. EDIT: Alla pohdin asiaa pidemmälle. Viitteet, joissa oletusarvoisesti on tapana lisätä piste otsikon perään pakosta joutuvat olemaan tekemättä eroa, koska niissä on piste jokaisen muunkin kirjan otsikon perässä, eikä taas kahta pistettä peräkkäin oikein voi olla. Ne kirjastotietokantojen näkymät taas, missä otsikon perässä ei ole pistettä, eivät näytä käyttävän pistettä otsikon perässä tämänkään yhteydessä.--Urjanhai (keskustelu) 13. heinäkuuta 2020 kello 10.19 (EEST)

Tietysti mahdollinen kanta voisi myös olla, että kysessä on samanlainen typografinen tyylikeino kuin kirjojen otsikoissa yleinen suuraakkosten käyttö. Vertauskohtia voisivat olla ABREU (on nyt Anna Abreu) ja If... (on nyt If (vakuutusyhtiö)). Kolmella pisteellä ja huuto- tai kysymysmerkillä kyllä kirjan nimessä voi olla merkityksensä (esim. Onko maallamme malttia vaurastua?), vaikka esim. kolme pistettä yhtiön nimessä normalisoitaisiinkin. Yksi piste lisättynä yhteyten, jossa kirjan kannessa ei tavallisesti ole pistettä mutta viitteissä on, ehkä sittenkin menee typografisen tyylittelyn puolelle suuraakkosten tapaan, koska sitä ei voi luontevasti käyttää tekstin sisällä (vrt. If... ja ABREU). Myöskin oikeinkirjoituksesta poikkeava Raimo O Niemi on nyt Raimo O. Niemi. J. P. Roosin muistelisin joskus julkisuudessa valittaneen jossain muualla kuin Wikipediassa esiintyneestä nimensä käytöstä, että pitäisi käyttää muotoa "JP" eikä "Jeja-Pekka", mutta en enää muista oliko hänen toivomuksensa muoto "JP" vai "J. P.". --Urjanhai (keskustelu) 13. heinäkuuta 2020 kello 10.53 (EEST)

Kuulostaa järkevältä kielenhuollolta.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 13. heinäkuuta 2020 kello 11.03 (EEST)

Kuten tuossa yllä sanoin, piste ei ole ainakaan Tervon mukaan vain typografinen tyylikeino. Se oli osa jo työnimeä, ja Tervon mukaan viittaa siihen, että nyt asiasta on kerrottu kaikki [2]. Se siis on mahdollisesti osa nimeä. Twitterissäkin Tervo on näemmä sanonut asiaa ihmetelleille, että piste kuuluu kirjan nimeen. Pidän siis itse ainakin eri asiana kuin ABREU. Monissa uutisteksteissäkin on näemmä käytetty pistettä, jolloin on kirjoitettu esim. "Loiri.-kirjan". --PtG (keskustelu) 13. heinäkuuta 2020 kello 11.47 (EEST)

Pisteen idea tosiaan on pyrkiä viestimään, että kaikki on sanottu (ja että muiden tulisi jatkossa olla hiljaa). Kirjan nimi myös kustantajan sivulla kirjoitetaan versaaleilla, mikä sekin on samoja kapakkahuudon ja nettimölinän kauneimpia piirteitä. Kirjoittajan oma näkemys kirjoitusasusta on mielestäni tässä tapauksessa yhtä arvokas kuin em. viitatuissa artisti- tai yritysnimissä. Tiedotusvälineistä HS ja SK näyttävät normaalitekstissä käyttävän pisteetöntä. Ilmeisesti näillä on töissä joku kielenhuollosta vastaava tai sen päälle ymmärtäviä henkilöitä.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 13. heinäkuuta 2020 kello 12.04 (EEST)

Olen siis kyllä sitä mieltä, että leipätekstissä pitää käyttää pisteetöntä nimeä, koska tämä on kielenhuolollisesti ainoa järkevä vaihtoehto. Mutta sivun otsikko, joka tuossa alussa on mainittu, on musta mahdollisesti eri asia. Nythän tuo "oikea nimi" on häivytetty koko artikkelista pois. Tämäkään ei ole järkevä vaihtoehto. --PtG (keskustelu) 13. heinäkuuta 2020 kello 12.15 (EEST)

Minustakin piste kuuluu kirjan nimeen. Se ei ole pelkkää typografiaa, vaan se vaikuttaa hiukan nimen merkitykseen (kuten yllämainitun elokuvankin nimessä). Eikä pistettä voi kohdella eri tavalla kuin kaikkia muita välimerkkejä. --Savir (keskustelu) 13. heinäkuuta 2020 kello 12.19 (EEST)

Toisaalta yhtä lailla vakuutusyhtiön nimessä If... kolme pistettä kuuluvat valittuun nimeen vielä ymmärrettävämmin, koska niistä heti näkee nimen merkityksen jopa ilman selityksiä (ainakin jos osaa englantia ja tietää että kyseessä on vakuutusyhtiö), mutta silti lähteissä taidettaan puhua vain vakuutusyhtiö Ifistä ja Wikipediassakin on If (vakuutusyhtiö) lähinnä vain pragmaattisen selkeyden takia. Tuo Matthäus Gehägeberg]n huomio yllä siitä, mitä muotoa HS ja SK käyttävät, oikeastaan tarjoaa juuri tässä mallin siitä, miten kielenhuollollisesti laadukas, riippumaton lähde nimeä käyttää, ja samoin tietysti kirjastojen tietokannat, joissa esim. kysymysmerkki nimen lopussa kyllä huomioidaan, mutta ei pistettä tai pisteettömyyttä nimen lopussa (varmaan ihan käytäbbön syistä). --Urjanhai (keskustelu) 13. heinäkuuta 2020 kello 12.51 (EEST)

Mutta onko tuo If... oikeasti firman nimi. Ainakin Suomen sivuliike on If Vahinkovakuutus Oyj. --PtG (keskustelu) 13. heinäkuuta 2020 kello 14.28 (EEST)

Ruotsin yhtiörekisterin perusteella yrityksen virallinen nimi on ilmeisesti If Skadeförsäkring AB (rekisterinumero 516401-8102, holdingyhtiöllä 556241-7559). Jos hakee sieltä yritystä nimellä "If...", niin ainoa hakutulos on Karlstadissa sijaitseva What if... -tatuointiliike. Myös vakuutusyhtiön kotisivulla käytetään nimeä If ilman pisteitä, muoto If... esiintyy vain logossa.--Risukarhi (keskustelu) 13. heinäkuuta 2020 kello 18.42 (EEST)

Mielenkiintoista muuten, että kirjastotietokannoissa kirjan nimi on LOIRI, siis versaaleilla mutta ilman pistettä. --PtG (keskustelu) 13. heinäkuuta 2020 kello 14.32 (EEST)

Tosiaan. Toisaalta kun otin pöydälläni olleesta pinosta kaksi päällimmäistä kirjaa ja katsoin samasta kirjastotietokannasta, niin niissä sekä kannessa että esilehdellä oli kirjan nimi versaalilla, mutta ei kirjastotietokannassa. --Urjanhai (keskustelu) 13. heinäkuuta 2020 kello 14.48 (EEST)

Joka tapauksessa kirjojen sekä kansissa että esilehdillä varmaan kymmenissä prosenteissa otsikko on versaalilla (esim. kun otin viereiseltä pöydällä päällimmäisen satunnaisen kirjan niin heti siinä). Jos nyt erikseen haluaa korostaa että kustantaja käyttää pistettä nimen lopussa, niin sellainen tieto, että kirjan kannessa tai esilehdellä kirjan nimi on versaalilla on ainakin aivan yhtä tarpeeton kuin se, montako grammaa kirja painaa, ja mitkä kirjakaupat myyvät sitä netissä.--Urjanhai (keskustelu) 13. heinäkuuta 2020 kello 14.02 (EEST)

Kirjojen nimet olivat aiemmin aina versaalilla. Kun teen artikkeleita vanhoista kirjailijoista, heidän kirjoistaan ei voi tulkita mikä olisi nykyinen kirjoitusasu vaan pitää luottaa vaikkapa kyseisen kielen Wikipediaan. Piste on nykyajan tietoista kikkailua, en ole varma olenko vanhoissa kirjoissa törmännyt pisteisiin. Pitääpä tarkkailla. Jos piste hyväksytään nimessä, se on ennakkotapaus, ja Wikipediaan alkaa tulvia pisteellisiä nimiä. Kuten sanoit, laatulehdet eivät mene mainosmiesten temppuihin mukaan. --Abc10 (keskustelu) 13. heinäkuuta 2020 kello 14.07 (EEST)

Vielä muistutus kielenhuollon periaatteista, että otsikon perään ei tule pistettä, joten mielestäni sitä voi noudattaa Tervosta piittaamatta. Hän voi sanoa esipuheessa että siinä kirjassa on kaikki. Tai somessa, kuten on sanonutkin, ja se riittää siihen asti kunnes tulee seuraava kirja. --Abc10 (keskustelu) 13. heinäkuuta 2020 kello 14.19 (EEST)

Minullakin on pöydällä ROVANIEMEN HISTORIA ja Matti Klingen päiväkirjanide CANICULA. Jostain syystä vain mikään lähde ei kirjoita niitä versaalilla.--Urjanhai (keskustelu) 13. heinäkuuta 2020 kello 16.52 (EEST)

Juu. Myöskään Siltala ei kirjoita kataloogissaan CANICULA vaan Canicula. Sen sijaan Otava kirjoittaa LOIRI., vaikka kirjojen kirjoitusasuna muuten on Matriarkka, Aamen ja niin edelleen. Olisiko iso vaiva ihan käydä kustantajan sivulta kurkkaamassa, mistä on kyse?--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 13. heinäkuuta 2020 kello 17.02 (EEST)

Muitakin eri asioille annettuja nimiä on Wikipediassa normaalistettu (esim. juuri sen perusteella, onko joku kokonaan versaalilla kirjoitettu nimi lyhenne vai ei). - Niin kuin esim. tuo ABREU. Miksi juuri tämä yksi olisi kaikkien muiden joukossa poikkeus? Mistä se ero tulee juuri tähän yhteen tapaukseen? Pitääkö artikkelin alussa lihavoituna suluissa kertoa sekin, että Voima-lehden logossa on i-kirjain ylösalaisin? Ja jos ei, niin mikä on ero tähän? Varmasti silläkin on mietitty tarkoituksensa, joka ehkä on kerrottu jossain, olletikin "kustantajan sivuilla", jos on. Samoin kuin nimestä ABREU varmaan on kerrottu jossain, arvattavasti levy-yhtiön sivuilla. Kustantajan sivuilla lukee LOIRI, kun muiden kirjojen nimet ovat pienellä. Yhtä lailla Unescon sivuilla lukee UNESCO. Mikä juuri vain ja ainoastaan tässä yhdessä ja ainoassa yhtäkkiä tekee sen eron? --Urjanhai (keskustelu) 13. heinäkuuta 2020 kello 17.18 (EEST)

Kirjojen nimissä oli tosiaan ennen usein tapana käyttää pistettä. Selailin Archive.orgin näyttämiä kirjan nimiösivuja, ja tässä esimerkki. Lisää löytyy vaikka Goethen nimellä. Wikipedioissa pistettä ei kuitenkaan käytetä, ei edes de.wikipedian Hermann und Dorothea -artikkelissa. --Abc10 (keskustelu) 13. heinäkuuta 2020 kello 14.36 (EEST)

Tuo on todennäköisesti vanha typografinen tapa. Kirjailijan nimen lopussa on piste, vuosiluvun lopussa on piste. --PtG (keskustelu) 13. heinäkuuta 2020 kello 14.39 (EEST)

Silkkaa pikkumaisuuttani haluan merkittäväksi pöytäkirjaan, että tietenkään kirjan kirjoitusasusta artikkeliin kirjoittaessani en halunnut vain kertoa, miten nimi on kirjoitettu kirjan kanteen tai miten se esilehdellä on. Kun tästä syntyi ilmeinen väärinymmärrys, viitteistin asian artikkeliinkin vielä.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 13. heinäkuuta 2020 kello 14.46 (EEST)

Pitääkö meifän nyt tosiaan ruveta lisäämään jokaisen kirjan artikkeliin, jossa kirjan nimi sattuu olemaan nimilehdellä versaalilla, että "(kustantajan käyttämä kirjoitusasu ROVANIEMEN HISTORIA)". Ja jos ei, niin miten tämä on poikkeus? Ensin olit samaa mieltä esiitämieni argumenttien kanssa (jotka esitin vasta ainoastaan argumentteina keskustelun pohjaksi, enkä edes lopullisena mielipiteenä) ja sitten yhtäkkiä vedät jostain ilmasta jonkun kokonaan täysin uuden käytännön, että jos kirjan nimilehdellä kirjan nimi sattuu olemankin versaalilla, niin kysessä on "kustantajan käyttämä kirjoituasu", joka pittää erikseen mainita wikipediassa määritelmälausessa lihavoituna. Tähän astihan viitteissäkin on poikeuksetta versaalilla olevat tekstiosuudet muutettu normaaliksi tekstiksi, mutta nyt yhtäkkiä taikaiskusta on tullut uusi sääntö koko asiaan. Pitääkö vielä mainita fonttikin? Tuo on mielestäni suurin piirtein yhtä tärkeä tieto kuin artikkelista jo kerran poistamanui tieto kirjan painoista grammoina. Jos tämmöinen yksityiskohta halutaan mainita, se voidaan mainita tekstissä, missä se osana kirjan laajempaa esittelyä on eräs mahdollinen kerrottavissa oleva yksityiskohta. HS:n kielenhuoltotoimittajalta voisi tosiaan kysyä, muodostaako tämä kirja todella jonkin ihmeellisen poikkeuksen kaikkiin muihin kirjoihin, joiden nimilehdellä nimi on versaalilla.--Urjanhai (keskustelu) 13. heinäkuuta 2020 kello 17.06 (EEST)

Vaikuttaa muodostavan, koska kirjastotietokannoissakin tämä on isolla. Tämä siis kertoo siitä, että YLEENSÄ (oikeastaan lähes aina) kirjan kannen ja nimiösivujen versaalit ovat tyylikeino. Monessa kirjassani tekijän nimikin on versaaleilla. Mutta tässä tapauksessa vaikuttaa ihan aidosti siltä, että kirjan nimi on tarkoitettu muotoon "LOIRI." Jos tämä ei siis ole kustantajan tarkoittama kirjoitusasu, niin haluaisin nähdä jonkun lähteen asialle. Tällä hetkellä muotoa tukevat sekä kustantajan verkkosivut että kirjastotietokannat, ja oikeastihan tässä pitäisi soittaa nimenomaan kansalliskirjastoon ja kysyä, kuka kesätyöntekijä siellä on laittanut näinkin tunnetun kirjan nimen väärin versaaleilla (loppupiste saattaa olla teknisesti ongelmallinen). Tästä erillinen kysymys on se, että miten kirjan nimeä pitää kirjoittaa tekstissä. Kielenhuolollisesti suositelluin muoto on tietenkin Loiri. Mutta se, että muut kirjatkin on versaaleilla vain kannessa ei ole aukoton peruste sille, että myös tässäkin olisi kyse vain tyyliseikasta. Varsinkaan kun paljon puhutut lähteet sanovat muuta. --PtG (keskustelu) 13. heinäkuuta 2020 kello 17.27 (EEST)

Itse asiassa kun menin Finnaan, niin siellä oli kumpaakin, vaikkin veraaliversioita enemmän. Voi silti olla että tämä siirtokin on tapahtunut ilman ihmisen aktiivista panosta, koska lähdeviitteitä tehdessäni ja julkaisujen otsikoita copypastetassani sekä wikipediaan että muualle olen huomannut, että joskus otsikon versaali on saatu aikaan fonttiasetuksella (esim. Wordissa "all caps") ja jää kopiotumatta kun copypasteaa muistion kautta, joskus taas se on saatu aikaan suuraakkosilla eikä poistu copypasstessa. Mutta samat isot aakkoset ovat myös Unescon kotisivulla ja vastaavasti tätä paljon puhuttua pistettä ei ole Finnan viitteissä. Silloin voisi jopa olla, että jos kansalliskirjastoon soittaisi, niin vastaus voisi jopa olla se kesätyöntekijä. --Urjanhai (keskustelu) 13. heinäkuuta 2020 kello 17.37 (EEST)

Ja Kansalliskirjaston puolella mielestäni kirjat olivat muodossa LOIRI mutta sekä äänitallenne että e-kirja jopa muodossa LOIRI. pisteen kanssa. Ja kohdassa "muut nimikkeet" on muoto Loiri. Gemenamuodossa hakutermeistä on Someron kirjaston ja Anders-kirjaston hakutermit, mutta nekin ilmeisesti ohjaa Kansalliskirjaston nimikkeelle, joka on tosiaan versaaleilla. PS. Unesco ja UNESCO ovat molemmat oikein [3]. Suomessa usein vain kirjoitetaan sanottavat lyhenteet pienillä kirjaimilla. --PtG (keskustelu) 13. heinäkuuta 2020 kello 17.45 (EEST)

Tähän asti myös erisnimet alkukirjainta lukkuunottamatta on kirjoitettu suomen kielessä pienillä kirjaimilla, mutta nyt tämä sääntö näyttää äkkiä muuttuneen.--Urjanhai (keskustelu) 13. heinäkuuta 2020 kello 17.57 (EEST)

Wikipediassa on tähän asti ollut johdonmukaisen kielteinen linja versaalin käyttöön vaikka yritykset yms. niitä olisivat käyttäneet. Linja pysyköön. --Abc10 (keskustelu) 13. heinäkuuta 2020 kello 18.04 (EEST)

Kukaan ei tässä keskustelussa ei ole edes vaatinut artikkelin otsikon muuttamista muotoon LOIRI eikä varsinkaan sen kirjoittamista leipätekstissä tuossa muodossa. Musta olisi kuitenkin todella outoa, jos tuossa ei saisi tuoda esille sitä muotoa, jolla se esimerkiksi Kansalliskirjaston tietokantaan on talletettu. Lähteitä ollaan myös johdonmukaisesti vaadittu, ja lähteet näyttävät tällä hetkellä tukevan versaalimuotoa "virallisena" nimenä. --PtG (keskustelu) 13. heinäkuuta 2020 kello 18.17 (EEST)

Ymmärsin näköjään väärin kun luin vain viimeisimpiä kommentteja. Kirjan kansikuva kuitenkin kertoo, mitä ulkoasun suunnittelija on saanut aikaan, joten jos siitä on kysymys, eikö se riitä? En ole koskaan nähnyt äänilevyartikkeleissakaan kerrottavan, että levy-yhtiö on julkaissut levyn nimen kirjoitettuna fraktuuralla. Ei ole mitään syytä sanallisesti kertoa kirjan nimen kirjoitusasusta, ellei se sitten satu oleman LoIrI, jolloin sen ehkä voisi mainita. --Abc10 (keskustelu) 13. heinäkuuta 2020 kello 18.36 (EEST)

Toisaalta joo, mutta toisaalta sitten asiaa on puitu näemmä myös Loiri-arvosteluissa. Kirja ei varsinaisesti mua siinä määrin ole kiinnostanut, että olisin tajunnut nämä versaalit aiemmin. Kuten tässä keskustelussakin on huomattu, tällainen kirjoitustapa on varsin yleinen kirjan kansissa. Normaalisti sillä ei ole merkitystä, mutta tästä tosiaan on kirjoitettu muuallakin. Hesarin arvostelussakin näemmä on alussa "Jari Tervo: LOIRI. Otava. 719 s." Ja sitten puidaan nimimuotoa. --PtG (keskustelu) 13. heinäkuuta 2020 kello 21.15 (EEST)

Ja tähän astihan tosiaan kaikki lähdelueteloissa ja lähdeviitteissä olevat lähteiden otsikoiden suuraakkososuudet on muutettu normaalitekstiksi. --Urjanhai (keskustelu) 13. heinäkuuta 2020 kello 17.41 (EEST)

En kirjoittanut artikkeliin kustantajan käyttämää nimen kirjoitusasua siksi, että nimi olisi kirjoitettu niin kannessa. Selitin asian keskustelussa sekä muokkausyhteenvedossa ja vielä viitteistin sen ja kehotin tutustumaan kirjasta Hesarissa olevaan arvioon, jossa asia on nostettu esiin ja sitä aprikoidaan. Tämä siksi että tajusin, että et ilmeisesti alunperin olut hoksannut asiaa, kuten et pistejuttuakaan. Se, että asian selittämisen jälkeen toistat nyt jo melko todennäköisesti perättömäksi ymmärtämäsi väitteen, on mielestäni kyseenalaista. Enkä tietenkään esittänyt, että artikkeli tulisi nimetä kielenvastaisesti. Näistä markkinointi- tai ties missä mielessä tehdyistä nimikikkailuista yritysten tai artistien nimissä on kyllä artikkeleissa toisinaan (määritelmälauseissakin) huomautettu. Eikä välttämättä arvostavassa sävyssä. --Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 13. heinäkuuta 2020 kello 19.18 (EEST)

Kustantaja taputtaa pieniä karvaisia käsiään kun näkee tämän keskustelun. Luulen että versaalin ja pisteen tarkoitus on toteutunut. Vielä kun menette kirjakauppaa, niin suoritus on täydellinen. --Abc10 (keskustelu) 13. heinäkuuta 2020 kello 17.46 (EEST)

Sitähän sillä haettiin, että tapaus olisi jotenkin erityinen. Nimen pöhöttäminen ei kuitenkaan nostanut mystisen taiteilijaneron kirjan myyntilukuja Räikkösen sarjaan.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 13. heinäkuuta 2020 kello 19.18 (EEST)

HOK-artikkelin parannus

Jos joku käyttäjä alkaa tehdä HOK-tyyppisiä artikkeleita, niitä ei ole syytä laajentaa muiden kuin aloittajan vaan merkitä HOK-mallineella. Siperia opettaa sitten artikkelintekoa. --Abc10 (keskustelu) 13. heinäkuuta 2020 kello 13.34 (EEST)

Sitä on laajenneltu ja karsittu ja uudestaan laajenneltu jo edestakaisin useaan kertaan. Silloin jos artikkelin aihe on merkittävä ja hyödyllinen, niin olen pitänyt parempana hiukan laajentaa, että säilyy. Jos artikkelin aihe on mielestäni ollut vähemmän tärkeä ja merkkittävvyydestäkään ei oikein selkoa,, niin olen aina harkitun tietoisesti antanut olla.--Urjanhai (keskustelu) 13. heinäkuuta 2020 kello 13.45 (EEST)

Näin opetetaan tekemään HOK-artikkeleita. "Kyllä ne joku sitten laajentaa". Täältä puuttuu miljoonia tärkeitä artikkeleita, joten yhden kirjan mainoksen poistaminen ei ole maailmanhistoriallisesti merkittävä asia. --Abc10 (keskustelu) 13. heinäkuuta 2020 kello 13.56 (EEST)

Abc10 on kokenut uusien käyttäjien purija ja nielijä. Jospa nyt hänkin vain keskittyisi omiin tekemisiinsä eikä ryhtyisi neuvomaan, mitä muut pitkäaikaiset käyttäjät saavat tehdä. --Lax (keskustelu) 14. heinäkuuta 2020 kello 11.44 (EEST)

Arkistoin sinunkin kommenttisi omalle koneelleni, sikäli kuin vahingossa joudun lukemaan. Turha itkeä jälkikäteen. Eräs käyttäjä lopetti – tai ainakin vähensi – ikävät kommentit keskustelusivuilla ilmoitukseni jälkeen. --Abc10 (keskustelu) 16. heinäkuuta 2020 kello 11.22 (EEST)

Mielenkiintoista. Oliko se toinen käyttäjä Loiri? --Lax (keskustelu) 16. heinäkuuta 2020 kello 12.19 (EEST)

Alkuperäinen ei ollut HOK ja tämä taitaa olla muutenkin käyttäjän ensimmäinen ja ainut artikkeliavaus. Ehkä joku kokeneempi käyttäjä kävi karsimassa artikkelin HOK:ksi, niin kuin täällä usein käy.--MAQuire (keskustelu) 13. heinäkuuta 2020 kello 14.32 (EEST)

Heh, enpä katsonut ensimmäistä versiota, joka on kuin pilakuva kirja-artikkelista. Olikohan kirjoittaja tosissaan? Se versio joka oli voimassa juuri katsoessani, oli perinteinen HOK. --Abc10 (keskustelu) 13. heinäkuuta 2020 kello 14.55 (EEST)

Tein sen, mikä usein tehdään, eli poistin höpöjutut, ja jäi HOK, jonka laajentamista sitten aloittelin ja muut jatkoivat. Ennätyshauki lienee Marija Gimbutas.--Urjanhai (keskustelu) 13. heinäkuuta 2020 kello 19.10 (EEST)

Pryyt.

Voitteko te lisätä juonen kirjaan? En omista kirjaa, mutta joku teistä ehkä. Szervus (keskustelu) 16. heinäkuuta 2020 kello 10.42 (EEST)

Tietokirjalla ei ole juonta. Tietokirja vain kertoo jostain todellisista asioista jossain järjestyksessä.--Urjanhai (keskustelu) 16. heinäkuuta 2020 kello 10.47 (EEST)