Keskustelu:Leijona

Artikkeli Leijona on suositeltu artikkeli.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
30.9.2006 - 14.10.2006	Vertaisarviointi		Arvioitu
14.10.2006 - 28.10.2006	Ehdolla suositelluksi artikkeliksi		Hylätty
1.11.2006 - 15.11.2006	Vertaisarviointi		Arvioitu
15.11.2006 - 29.11.2006	Ehdolla suositelluksi artikkeliksi		Hyväksytty
6.6.2010 - 7.6.2010	Vertaisarviointi		Arvioitu
29.9.–10.12.2015	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)

Vertaisarviointi 1

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Artikkeli oli vertaisarvioinnissa 30. syyskuuta - 14. lokakuuta 2006

Mitä mieltä ollaan? Minusta suunnilleen samaa tasoa muiden suositeltujen biologiaa koskevien eläinartikkeleiden kanssa. Mikä kaipaisi parannusta? --Green Bonsai 30. syyskuuta 2006 kello 11.41 (UTC)

Lukisin mieluusti lisää Leijonista kulttuurissa, varmaan siihen saisi aika helposti lisää tavaraa. Äänestäisin kyllä tällaisenakin puolesta. --Miihkali 1. lokakuuta 2006 kello 10.49 (UTC)

Yritän etsiä lisää tietoa tuohon leijonat kulttuurissa -osioon, EnkkuWikistä voisikin löytyä jotain... --Green Bonsai 1. lokakuuta 2006 kello 10.51 (UTC)

Artikkeli on ok. Pientä viilausta tarvitaan: kielenhuoltoa (typoja, "sitten kun" yms. -alkuiset lauseet pois, jopa -sanoja yhteensä 0-1 kappaletta (artikkeli ei ole mainosteksti ;) )), tynkää parempi artikkeli joka lajista, lisää lähteitä. Kulttuuriosuus kaipaisi lähteen tai viittauksen suunnilleen joka lauseelle, muutenkin tämänmittaisessa artikkelissa voisi olla 10-20 eri lähdettä. --Mvp 2. lokakuuta 2006 kello 13.03 (UTC)

Leijona eli jalopeura? Aloituslause antaa olettaa, että jalopeura olisi yleinenkin nimitys leijonalle. Se lienee kuitenkin niin vanhentunut ja marginaalinen sana, että se pitäisi mielestäni mainita myöhemmin. Tai ainakin laittaa sulkuihin ja kertoa, ettei se ole enää käytössä. –Anchjo^(jutskaa) 2. lokakuuta 2006 kello 17.35 (UTC)

Jalopeuraa ihmettelin kanssa, sekä neuvoa siitä, miten kirahvin tulee olla varuillaan juomassa käydessään. Asiallisia faktoja molemmat, mutta hauskasti ilmaistu. Kieltä pitää hioa asiakirjatyyliin. --Mvp 2. lokakuuta 2006 kello 20.06 (UTC)

Ihmettelin väliotsikkoa "Tuntomerkit ja biologia", eikös koko artikkeli muka ole biologiaa? En tosin vielä keksinyt että olisiko sana biologia parempi vain poistaa vai olisiko sanalle joku parempi vaihtoehto. -- Velma 4. lokakuuta 2006 kello 06.01 (UTC)

Vertaisarviointi 2

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Artikkeli oli vertaisarvioinnissa 1. marraskuuta - 15. marraskuuta

Hävisi äänestyksen, mutta artikkelia on nyt hiukan laajennettu ja lähteitä paranneltu ja lisätty (myös kirjallisuuslähteitä on merkitty). Kaipaisiko vielä jotakin parannettavaa? --Green Bonsai 1. marraskuuta 2006 kello 14.13 (UTC)

Alalajeja voisi linkittää (sinisiin linkkeihin). Latinus 1. marraskuuta 2006 kello 14.58 (UTC)

• Jalopeura-nimityksen historian voisi lyhyesti selittää. "Leijonan hännän karvatupsun sisällä on kuudesta kahteentoista senttiä pitkä sarveiskynsi, jolla leijona häätää ympärillään lenteleviä kärpäsiä" jää epäselväksi - jos kärpästenhäätöväline todella on nimenomaan sarveiskynsi eikä häntä yleensä, siihen voisi lisätä tietoa aiheesta.
• "Joiltakin uroksilta harja puuttuu kokonaan." - Miksi? Mitä siitä seuraa?
• Ylipäätään artikkelissa olisi vielä kohtuullisen paljon oikoluettavaa ja kielenhuoltoa tehtävänä.
• Lisäksi silmään pisti ainakin kolme kertaa mainittu "yleensä naaraat vastaavat metsästyksestä". Alussa voisi hyvin yleistää, myöhemmin taas olisi hauskaa saada tietoa niistä poikkeustapauksista jotka johtavat urosten metsästämiseen.
• Osallistun mielelläni kielenhuoltoon. Pitke 14. marraskuuta 2006 kello 16.47 (UTC)

Vertaisarviointi 3

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Vanha suositeltu sivu, jonka viitteitä siivosin jo hieman. Mielestäni tätä uhkaa statuksenpoistoäänestys. Vai nousisiko nykyiselle vaatimustasolle pienin viilauksin ? --Tappinen 6. kesäkuuta 2010 kello 07.48 (EEST)

Suurin viilaus pitäisi tehdä lähteistyksessä. Artikkeli muuten on kyllä vähintään hyvä artikkeli tasoa. --Lakritsa 6. kesäkuuta 2010 kello 09.18 (EEST)

Olen pyrkinyt nyt lisäämään ja monipuolistamaan viitteistystä. Itse koen pahimmiksi puutteiksi samojen asioiden toistumisen (ne intiassa syödyt ihmiset) ja kulttuuri-osan rajanvedot (toistoa sielläkin, ja miksi juuri nuo esimerkit ?). Mutta kuinkas vakavaa se on ? Pitäis ehkä tehdä "Leijona kulttuurissa"-pääastikkeli Joutsenet kulttuurissa-sivun tapaan. --Tappinen 6. kesäkuuta 2010 kello 22.06 (EEST)

Joo, Leijonat kulttuurissa voisi olla hyvä idea. Ainakin teema vaatisi huomattavasti lisää paneutumista, sillä nyt tulee ihan tältä istumalta mieleen paljon asioita, joita tuosta kulttuuriosiosta puuttuu, kuten Leijona (horoskooppimerkki) (joka tulee tähdistöstä) ja leijona Raamatussa. Yleensäkin siinä pitäisi päästä vähän syvemmälle kuin vain luetella irrallisia esimerkkejä eri aikakausilta. Jokin "suuri linja" kulkee Egyptistä Lähi-idän kulttuureihin, sieltä sekä antiikkiin että Raamattuun ja siitä länsimaihin. Ja ihme olisi, jos Afrikassa leijonalla ei olisi mitään symbolista arvoa.--Tanár 7. kesäkuuta 2010 kello 10.03 (EEST)

Ravinto

Leijonan ravinnon hankkimisesta kertovasta kasvattamisesta, että mielestäni on hyvin epärelevanttia puhua leijonan kohdalla varastamisesta. lainaus: "Kolme neljäsosaa leijonien syömistä eläimistä on varastettuja hyeenoiden tappamia." Leijonan tai muiden eläinten kohdalla ei ole mielestäni tarkoituksen mukaista puhua moraalisesta käytöksestä.

Kohdassa:

Leijonien ravinto "Leijonien ravintoon kuuluvat antiloopit, gasellit, pahkasiat, gnuantiloopit, seeprat ja näitä pienemmät eläimet"

Mielestäni asia olisi oikeammin ilmaisu näin:

"Leijonan ravintoa ovat muun muassa antiloopit, gasellit, pahkasiat, gnuantiloopit, seeprat ja näitä pienemmät eläimet. 

Itse olen ainakin nähnyt eläinkirjassa kuvan, jossa leijona tappaa puhvelin, joka on kaikkia em eläimiä isompia.

Leijona vs Tiikeri

Tiikeri artikellissa lukee, että Tiikerillä ei ole vihollisia, eli Tiikeri päihittää Leijonankin? --81.175.204.25 30. syyskuuta 2006 kello 11.57 (UTC)

Leijonia ei elä tiikerien asuinalueilla. Tiikereitä tavataan Aasiassa, leijonia Afrikassa. Toki Intiassa on pieni leijonapopulaatio, mutta se on tietääkseni luonnonsuojelijoidne suojeluksessa eikä kosketuksissa tiikereihin. --Green Bonsai 30. syyskuuta 2006 kello 12.42 (UTC)

Lähimpinä petoeläimiä? mitä?

»Leijonat ovat perimältään lähimpänä muita petoeläimiä sekä hylkeitä DNA-kello vie luonnon esihistoriaan (Helsingin sanomat 17.2.2004). Näiden jälkeen seuraavaksi lähimmät ovat kavio- ja sorkkaeläimet sekä valaat, vaikkakin näiden kehityslinjat erosivat toisistaan yli 65 miljoonaa vuotta sitten DNA-kello vie luonnon esihistoriaan (Helsingin sanomat 17.2.2004).»

Mitä tämä tarkoittaa? Miten niin lähimpänä muita petoeläimiä? Verrattuna kehen? Miten ne voi olla petoeläimistä lähimpänä petoeläimiä? En tajua. Ja tuo toinen lause kanssa, mihin lähimpänä? – linnea 9. lokakuuta 2006 kello 17.13 (UTC)

Ei tuo nyt vieläkään oikeen selviintynyt. Hylkeet ovat petoeläimiä, eli tuo lause tarkoittaisi tällä hetkellä, että leijonat ovat kauimpina hylkeitä kaikista petoeläimistä tjsp. Green Bonsai, voisitko kirjoittaa johonkin lainauksen siitä mitä siellä HS:ssä luki, niin olisi helpompi ymmärtää? :) – linnea 10. lokakuuta 2006 kello 14.12 (UTC)

Oikeastaan Helsingin Sanomissa oli kaavio, josta näkyivät eri eläintyypit ja niidne perimän samankaltaisuudet sekä kehityslinjojen erkaneminen. Yhtenä ryhmänä olivat petoeläimet sekä hylkeet ja niitä lähin toinen ryhmä olivat juuri nuo sorkka- ja kavioeläimet sekä valaat... Uskoisin että on mahdollista ilmaista asia yksinkertaisemmin, pyrin siihen lähiaikoina. --Green Bonsai 10. lokakuuta 2006 kello 15.01 (UTC)

Tavallaan koko tieteellisen luokittelun pitäisi heijastaa tuota DNA-yhtäläisyyttä ja evoluutiota. – linnea 10. lokakuuta 2006 kello 15.36 (UTC)

Keskimääräisestä koosta: Ikä/koko/paino -mittasuhteet?

Missään päin leijona-aiheisia sivuja ei tunnu olevan mitään tietoa yksilön keskimääräisistä mittasuhteista. Eli esim. minkä kokoinen keskimäärin, (säkäkorkeus/pituus/paino), on vaikka 1-vuotias leijonanpentu? Ja mikä on leijonan ruumiin säkäkorkeus/pituus -suhdanne ylipäätään? JudasKiss 22. toukokuuta 2010 kello 17.03 (EEST)-

heraldiikka a lätkäleijonat

onhan se kiva mainita, että Suomen lätkäjoukkue on eionat ja vaakunassakin se esiintyy, mutta onko tämä tarpeen sanoa kahteen kertaan?  –Kommentin jätti 83.191.241.38 (keskustelu)

Poistin jälkimmäisen maininnan. --Anr (keskustelu) 8. toukokuuta 2012 kello 00.02 (EEST)

Arkistoitu vertaisarviointi 4

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Artikkeli on suositeltu vuodelta 2006, mutta täyttääkö se suositellun artikkelin kriteerit? Suuri osa artikkelista on viitteetöntä ja verkkolähteissä on jotain Tunturisutta. Artikkelissa on myös kirjoitusvirheitä ja toistoa. --Savir (keskustelu) 29. syyskuuta 2015 kello 21.42 (EEST)

Viitteistys on nykyisellään täysin riittämätön SA-tason artikkelille, jossa vähintään jokaisen kappaleen lopusta tulisi löytyä viite. --Msaynevirta (k · m) 29. syyskuuta 2015 kello 21.53 (EEST)

Vieläkin parempi olisi, jos artikkeli olisi kokonaan kirjoitettu joidenkin luotettavien lähteiden pohjalta. --Savir (keskustelu) 30. syyskuuta 2015 kello 07.04 (EEST)

Ymmärtääkseni alkuperäinen versio on kirjoitettu sen lopussa mainitun kahden kirjan pohjalta, myös iso osa niistä kohdista joihin on jälkikäteen merkitty lähteeksi Tunturisusi. --Tappinen (keskustelu) 30. syyskuuta 2015 kello 07.14 (EEST)

Minä voin ensi viikolla katsoa niitä kirjoja ja viitteistää niistä otetut kohdat ja vaikka laajentaakin artikkelia. Ne kirjat löytyvät näköjään kirjastojen lasten ja nuorten osastoilta. Löytyyköhän aiheesta suomenkielistä aikuisten kirjallisuutta vai onko sillä väliä eläinartikkeleissa? Näyttää hassulta jos suositeltu artikkeli on kirjoitettu pääasiassa lasten tietokirjojen pohjalta. --Savir (keskustelu) 30. syyskuuta 2015 kello 07.27 (EEST)

Kyllähän tuo herättää hieman huolta, lasten- ja nuortenkirjoissa kuitenkin jonkun verran oiotaan käsityksiä. Tuo Koko perheen eläinkirja on alkuperäiseltä nimeltään Children's Encyclopedia of the Animal Kingdom, joten vaikea sanoa, kuinka kattava ja luotettava "aikuisten" tietosanakirjaa varten on. --PtG (keskustelu) 3. lokakuuta 2015 kello 21.17 (EEST)

Viitteistän artikkelin kuitenkin aluksi sen alkuperäisten lähteiden pohjalta. Katsotaan sitten riittääkö sekään artikkelin laatumerkinnän pelastamiseksi. --Savir (keskustelu) 5. lokakuuta 2015 kello 10.19 (EEST)

Viitteistin nyt artikkelia siinä käytettyjen kirjalähteiden pohjalta. Samalla lyhensin sitä poistelemalla lähteettömiä kohtia, toistoa, turhuuksia ja muualle kuuluvaa sisältöä. Järjestelin myös osioita uudelleen. Onkohan alalajit tarpeen mainita sekä tekstissä että tietolaatikossa? --Savir (keskustelu) 5. lokakuuta 2015 kello 22.12 (EEST)

Artikkeli kärsii ilmeisesti edelleen hiukan ns. näennäislähteistyksestä eli viitteistyksestä, jossa on lähteistetty vain edeltävä lause mutta ei koko kappaletta. En saa tätä enää paljon paremmaksi näillä kahdella vaatimattomalla kirjalähteelläni, joten jos jollakulla on lisää lähteitä niin jatkakoon tästä. --Savir (keskustelu) 7. lokakuuta 2015 kello 18.08 (EEST)

Kiitos Savirille lähteistyksen tarkistamisesta ja työstä. Tästä puuttuu kuitenkin vielä aivan elintärkeä osuus lajinkehityksestä sekä mielestäni muutokset elinympäristöissä ovat vielä puutteelliset, vaikka katoaminen Euroopasta onkin mainittu. --Höyhens (keskustelu) 16. lokakuuta 2015 kello 21.21 (EEST)

Viimeisestä kommentista on kulunut jo puolitoista kuukautta, joten arkistoin vertaisarvioinnin 7 päivän kuluttua, ellei uusia kommentteja tule. Sitten voidaan siirtää tämä statuksenpoistoäänestykseen, jos aihetta vielä on. --Savir (keskustelu) 2. joulukuuta 2015 kello 15.34 (EET)

Alalajit

IUCN:n Cat Specialist Groupin raportissa vuodelta 2017 leijonat jaetaan vain kahteen alalajiin, P. l. leo ja P. l. melanochaita, ja muut alalajit ovat itse asiassa kyseisten alalajien eri populaatioita. https://repository.si.edu/bitstream/handle/10088/32616/A_revised_Felidae_Taxonomy_CatNews.pdf --Anonymous7002 (keskustelu) 25. huhtikuuta 2021 kello 19.04 (EEST)