Keskustelu:Lauttasaaren välikohtaus

Kannattaisi varmaan tiivistää kappalejakoja melko paljon pääkappaleessa?.....

Siirretty alle käyttäjän Käyttäjä:Matti Tenhunen artikkelin tekstiin lisäämä keskustelupuheenvuoro.--Urjanhai (keskustelu) 26. heinäkuuta 2012 kello 21.24 (EEST)

§§§

Lauttasaaren laukaukset 3.11. 1944 olivat Mainilan ja lukemattomien muiden lavastusten tavoin Stalinin ja Zhdanovin taitava ulkopoliittinen keino, jolla Suomen “puolifascistisesta” Castrénin hallituksesta päästiin nopeasti eroon. Zhdanov saattoi lentää jo seuraavana päivänä Moskovaan kertomaan isännälleen Suomen hallituksen vaihdoksesta. - Lavastukseksi tapausta ei tietenkään kukaan voinut meillä ryhtyä julkisesti epäilemään. - Tasavallan Presidentti Mannerheim oli kuitenkin naapurin juonesta perillä Zhdanovin residenssin puhelinkuuntelun avulla.

Mistä todellisuudessa oli kysymys näkyy keskusrikopoliisin arkistossa olevista jutun asiakirjoista: a) venäläisiä todistajia ei saanut kuulustella lainkaan, b) tuntematonta vainajaa kyllä näytettiin, mutta avauksesta kieltäydyttiin jyrkästi ja ruumis vietiin heti kolonnan mukana Porkkalaan, c) rikospoliisin raportointi valvontakomissiolle hotelli Torniin varhain aamulla 3.11. torjuttiin jyrkästi, koska Zhdanovin jo ennalta laaditun nootin oli ehdittävä ehdottomasti sitä ennen Ritarikadulle ulkoministeriöön, d) muut poliisiraportit sensuroitiin jatkossa tarkoin sisäministeri Hillilän toimesta, koska eihän Stalinin ”totuutta” voinut kukaan tuolloin kyseenalaistaa, jne , jne , jne.

Risto Nikun kirjassa olevaa versiota, jossa tekijä on muka Lauttasaareen venäläiskolonnan ohi taksilla sillalle ja edelleen Lauttasaarentie 12 kohdalle matkustanut humalainen suomalainen luutnantti (teoksen sivu167, Nikun kirjan kertomus vuodelta 2003), vastaan todistaa parhaiten kirjailija itse. - Hän nimittäin kertoi ja aiemmin samassa teoksessaan (kirjan sivut 71 ja 73, eli kolonnassa olleen majuri N. Belousovin kertomus vuodelta 1944) suomalaisessa sotilaspuvussa olleen silmälasipäisen tekijän tulleen sillan yli kävellen kuraisilla saappailla. - Wikipedian valistuneiden lukijoiden tehtäväk-si jääkin näin ollen vain pätellä pätevästi: onko tämä logiikan sääntöjen mukaista, vai narraako kirjailija meitä ja testaten samalla aivojamme. – Eihän rikoksen tekijä voi olla kahdessa persoonassa samaan aikaan: a) talsia sillalla kuraisissa saappaissa ja b) matkustaa herroiksi taksin kyydissä kolonnan ohi. - Vai voiko? Narrihan ei ole se, joka narraa, vaan se, jota narrataan.

Mikäli lukijoita ja tähän aiemmin kirjoittaneita kiinnostaa rikostutkimuksen näyttöharkinnan näkökulma Nikun teokseen, jonka ”totuutta” on kunnon propagandan tavoin toisteltu niin Helsingin kaupunginteatterin kuin YLE Radio Suomi teatterinkin pakeilla, niin he voinevat huvikseen tutustua Sotilasaikakauslehden vuoden 2004 ja 2005 numeroihin, joissa keskusrikospoliisin eläkkeellä oleva apulaispäällikkö Matti Tenhunen ja kirjailija Niku argumentoivat toisiaan vastaan Lauttasaarentien tapahtumista synkkänä syksynä 1944.

§§§

Kuuluu hyvään tapaan yksilöidä lähteet, tässä tapauksessa Sotilasaikakauslehden numerot ja sivut. ARTO-tietokanta ei niitä tunne, koska kyse lienee puheenvuoropalstan kirjoituksista eikä artikkeleista. --Juha Kämäräinen (keskustelu) 27. heinäkuuta 2012 kello 12.58 (EEST)

Artikkelin nimestä

Historian suursanakirjassa tosiaan hakusanana (ulkomuistista) "Vulcanon mäen välikohtaus". Onko jossain muussa lähteessä viitattu tähän jollain muulla nimellä (esim. tietosanakirjan hakusana?). Jos muuta ei ilmene palautan artikkelin nimelle "Vulcanon mäen välikohtaus". Gopase+f (keskustelu) 10. marraskuuta 2014 kello 13.23 (EET)

Kannatan. Ei ole uskottavaa, etteikö Lauttasaaressa olisi tapahtunut 1944 yhtä ja toista muutakin välikohtaukseksi kutsuttavaa.--Juha Kämäräinen (keskustelu) 10. marraskuuta 2014 kello 19.30 (EET)

Risto Nikun kirja käyttää pelkästään johdannossaan ainakin seuraavia nimiä: Ivan Belovin murha, Lauttasaaren juttu, Lauttasaaren välikohtaus, Lauttasaaren ampumistapaus ja Lauttasaaren tapaus. Samat nimitykset toistuvat siinä muutenkin. Teoksen mukaan ampumispaikan lähellä oli Vulcan Oy:n kumikorjaamo ja konttori, joten nimen pitäisi kai olla Vulcanin mäki eikä Vulcanon mäki. "Kirja ei tosin ole kovin tieteellinen". --Risukarhi (keskustelu) 10. marraskuuta 2014 kello 19.46 (EET)

Nimi Lauttasaaren välikohtaus on kaiketi selvempi kuin Vulcanin mäki sillä monet ulkopuoliset lukijat eivät kaiketi pysty yhdistämään Vulcanin mäkeä Lauttasaareen. Jopa nykyiset lauttasaarelaiset eivät kaiketi tiedä Vulcanin mäkeä .Tämä on sinänsä aika tuntematon tapaus sodanjälkeisen Helsingin historissa. Tuo vuosi 1944 olisi hyvä poistaa. Vulcanin mäki ei ole minusta hyvä nimi koska sen yhdistäminen Ivan Beloviin ei ole niinkään tunnettu. --Ashoka (keskustelu) 29. marraskuuta 2014 kello 21.06 (EET)

Poistin vuosiluvun artikkelista. Minusta artikkelin nimi pitäisi olla Ivan Belovin murha tai jokin vastaava Ivan Belovin nimeen viittaava sillä Googlen tuloksen perusteella haku Kuka ampui kapteeni Ivan Belovin? saa Noin 295 hakutulosta kun taas Vulcanin mäen välikohtaus saa Googlessa 30 hakutulosta. --Ashoka (keskustelu) 30. marraskuuta 2014 kello 00.10 (EET)

Vuosiluvun poistaminen ei ehkä ollut paras mahdollinen veto. Varmaan Lauttasaaren historiassa on ollut muitakin merkittäviä "välikohtauksia". Aiempi yksilöi tätä ainakin vähän paremmin, vaikka paras mahdollinen ei ollut sekään. En osaa kyllä sanoa, mikä olisi hyvä nimi tälle. --Risukarhi (keskustelu) 2. joulukuuta 2014 kello 19.46 (EET)

En itse tiedä mitän muuta merkittävää tapausta Lauttasaaressa kuin tämä Belovin tapaus. Tietenkin pankkiryöstöjä on tapahtunut Lauttasaaressa vuosien varrella mutta on niitäkin tapahtunut muuallakin Helsinkiä. Venäläisen upseerin murhaaminen sodan jälkeisessä Helsingissä on ainut laatuinen tapaus. Vanhassa nimessä oli vain se ongelma ettei moni lukijoista edes tiedä missä Vulcanin mäki sijaitsee. --Ashoka (keskustelu) 3. joulukuuta 2014 kello 12.55 (EET)