Keskustelu:Larin-Kyösti

Olikoos tää oikeesti Kyösti vai Gösta? --Höyhens 20. joulukuuta 2007 kello 00.05 (UTC) Gösta sekä myös Kössi olivat kutsumanimiä.

Runoilijan sukunimen kirjoitusasusta keskustellaan toisinaan. Runoilija itse käytti muotoa "Larson", mutta esim. hänen isänsä hautakivessä on muoto "Larsson". Tämä ei kuitenkaan ole mikään varsinainen todiste. Esim. oman iso-isäni etunimen ensimmäinen kirjain on hautakivessä V, vaikka kaikissa virallisisissa asiakirjoissa se alkoi kirjaimella W, jolla hän myös itse sen kirjoitti. Mainittakoon tässä lisäksi, että sekä "Larson", että "Larsson" ovat yleisiä sukunimiä Ruotsissa, josta Larin-Kyöstin vanhemmat ovat kotoisin. –Kommentin jätti Raatikko (keskustelu – muokkaukset)

Suomen kansallisbiografia käyttää kirjailijan oikeasta nimestä mimestä muotoa "Kyösti Larson" (tai täydellisenä Kaarlo Kyösti Larson"). Voisi kuvitella, että tämä perustuu sellaiseen nimen viralliseen muotoon jota henkilö (k. 1948) on elämänsä loppupuolella käyttänyt (kun taas hänen syntyessään vuonna 1875, kirkonkirjoja on mahdollisesti vielä pidetty ruotsiksi, tai jos vanhempien äidinkieli on ollut ruotsi, niin on saatettu ehkä merkitä nimi kirjoihin ruotsalaisessa muodossa, vaikka kirkonkirjoja jo tuolloin olisi satuttu pitämään suomeksikin; mutta kun henkilö sitten on itse mennyt suomenkieliseen kouluun ja hänestä on tullut suomen kielellä kirjoittava kirjailija, niin hän on ehkä tietoisesti ottanut käyttöön nimestään sen muodon joka nyt esiintyy esim. Kansallisbiografiassa; samoinhan Johan Gustaf Hellstenistäkin tuli Juho Kusti Paasikivi ja Volter Ericsonista Volter Kilpi). Mutta vielä hänen nuoruudessaan saati vanhempien elinaikana nimien kirjoitusasut ovat voineet olla paljon vakiintumattomampia. Ja sekin voi vaihdella esim. eri ikäisissä elämäkerrrasstoissa, mitä muotoa käytetään samojenkin henkilöiden "virallisista" nimistä sen mukaan millä periaatteilla nimiä esim. on eri aikoina normalisoitu. Ja sekin lienee hyvin yleistä että esim. isä ja poika kirjoittavat nimensä eri tavalla. Esim. runoilija Aaro Hellakosken isä oli nimeltään Antti Rieti Helaakoski, mutta poika alkoi käyttää samasta nimestä kahdella l-kirjaimella kirjoitettua muotoa. Ja ruotsinkielisten nimien kirjoitusasuissa tyyliin "Larson" tai "Larsson" on vielä 1800-luvulla muutenkin voinut olla horjuntaa. Esimerkiksi kirjailija Helvi Hämäläisen äidin tyttönimestä "Mikkelsson" näkee eri lähteissä eri kirjoitusasuja. Ja vielä nykyäänkin Tommy Taberman (vai oliko se nyt Tommy Tabermann) vaihtoi oman nimensä kirjoitusasua jossain vaiheessa keskellä uraansa.--Urjanhai (keskustelu) 28. toukokuuta 2013 kello 21.08 (EEST)

Kun Pilvien paimen on omana artikkelinaan, voisikohan joku ystävällinen sielu tarkistaa, mistä kokoelmasta se on? Minä en sitä tiedä. --Höyhens (keskustelu) 30. syyskuuta 2023 kello 06.57 (EEST)