Keskustelu:Lapuanliike
Ajankohta | Tapahtuma | Tulos | (artikkelin versio) | |
7.10.–14.10.2007 | Ehdolla hyväksi artikkeliksi | Hylätty | (ikilinkki) | |
26.10.2020–24.2.2021 | Vertaisarviointi | Arvioitu | (ikilinkki) | |
31.3.–14.4.2021 | Ehdolla suositelluksi artikkeliksi | Hyväksytty | (ikilinkki) | |
Ensimmäiset keskustelut
[muokkaa wikitekstiä]Professori Juha Siltala on maininnut johtaviksi isku- ja kyyditysetappimiehiksi sekä organisaattoreiksi seuraavat Lapuan liikkeen aktiivit: Mm Johtaja Ahto Sippolan (Helsinki)Linkki kuitenkin avaa hänen poikansa Ahto Kullervo Kai Sippolan (Mannerheimin risrin ritari 86, s.1914) Todella aktiivinen hänkin, muttei aivan 30-luvun alun poliittisiin tapahtumiin Kommentin jätti 81.17.199.71 (keskustelu – muokkaukset).
Poistin lauseen "Pääministeri Manner otti virkaatekevänä presidenttinä marssijat vastaan.", koska käsittääksen vastaanottajina olivat presidentti Relander, pääministeri Svinhufvud sekä kenraali Mannerheim. Katso Suomen pääministeri ja [1]. Vai menikö jossakin ajatus ristiin? Aulis Eskola 19:10 kesä 22, 2004 (UTC)
- Yritin muistella Mannerin etunimeä, mutta ei onnistunut. Ehkä se johtui siitä, että ajatus meni ristiin, muistin väärin, ja se olikin Väinö Tanner, joka otti vuonna 1927 virkaatekevänä suojeluskuntien paraatin vastaan. Kahkonen 21:29 kesä 22, 2004 (UTC)
- Googlella löytyi äärinationalisti Väinö Kuisman tekstiä asiasta. Kuisma ei ole luotettava lähde, joten joku voisi tarkistaa historiankirjoista seuraavien tietojen paikkansapitävyyden: Senaatintorilla pidetyn paraatin ottivat vastaan Vihtori Kosola, Mannerheim ja presidentti Relander. Huonosti organisoitu Mäntsälän kapina teki lopun Lapuan liikkeestä. Sisäasiainministeri Arvo Manner lakkautti sen maaliskuun 24. päivänä 1932 toistaiseksi. Toimintakielto vahvistettiin toukokuun 28. päivänä samana vuonna. Lopullisen sanan sanoi korkein oikeus. Se antoi lakkauttamispäätöksen kesäkuun 14. päivänä 1935.
- Tarkistin. Talonpoikaismarssin vastaanottajat olivat juuri nuo Aulis Eskolan mainitsemat. Mutta tuo Väinö Tanner otti tosiaan vuonna 1927 virkaatekevänä pressana suojeluskuntien paraatin vastaan. Tekoa arvosteltiin laajasti molemmilla laidoilla, mutta Tanner piti sitä toimiinsa kuuluvana. Kahkonen 13:00 kesä 23, 2004 (UTC)
Se on muuten lapuanliike (pienellä) ja vasta myöhemmin (1931) siitä tuli Lapuan Liike -niminen järjestö. Kahkonen 13:00 kesä 23, 2004 (UTC)
Onkohan tuo luokka ihan oikein? Lapuan liike ei ollut puolue, eikä ottanut osaa vaaleihin, vaan toimi ulkoparlamentaarisesti.
Minusta tässä on nyt kyllä liikaa väliotsikoita. Syntyy hajanainen kuva kronologisen esityksen sijaan. --ML 6. lokakuuta 2005 kello 14:37:03 (UTC)
Lapuanliike on vakiintunut käsite ja siten erisnimi, joka kirjoitetaan yhteen ja isolla. Ihan eri asia on yhdistysrekisteri, johon liike rekisteröitiin Lapuan liike ry:nä. Risto Laine
Lapuan Liike -nimen käännös?
[muokkaa wikitekstiä]Voisiko joku asiaa tunteva laittaa Lapuan Liike -nimestä oikean käännöksen ainakin ruotsiksi? Olen saksankielisessä Wikipediassa protestoinut käännöstä saksaksi. Se perustuu Lapuan ruotsinkieliseen nimeen (Lappo). JSH 7. toukokuuta 2006 kello 08.02 (UTC)
Fasismista
[muokkaa wikitekstiä]"Lapuan liike ei kuitenkaan koskaan ollut fasistinen tai kansallissosialistinen liike lähde?, vaikka sen äärisiivestä löytyikin näitä kyseisiä aatteita sympatisoivia ja kannattavia henkilöitä."
Oman käsitykseni mukaan väkivaltaan pohjaavaa ja yksinvaltiuteen tähtäävää oikeistolaisliikettä voi kutsua fasistiseksi. Rotuoppi ei ole fasismiin kiinteästi kuuluva piirre, vaan lähinnä Saksan kansallissosialistien keksintöä. Ylläolevan kohdan artikkelista voisi poistaa. Varsinkaan kun lähteet eivät ole kunnossa. Vielä jos katsoo wikipediasta löytyvää fasismi-artikkelia niin Lapuan liike täyttää kyllä tunnusmerkit. Tuo kansallissosialistinenkin on aika turha huomautus koska kansallissosialismilla tarkoitetaan nimenomaan Natsi-Saksan fasismin suuntausta ja on aika itsestäänselvää ettei Lapuan liikettä voida sanoa kansallisosialistiseksi. Paavoko 18. syyskuuta 2006 kello 13.53 (UTC)
- Mun on aikaa pitänyt laittaa artikkeli uusiksi lähteiden (Siltala ja Perälä) pohjalta uusiksi, joissa jommassa kummassa/toisessa mm. tuota fasismisjuttua käsitellään monipuolisemmin, mutta ei ole tullut laitettua. Ehkä sit joskus.. Tällä hetkellä artikkeli on monin osin hieman epäilyttävää lähteetöntä sanailua. --ML 18. syyskuuta 2006 kello 14.02 (UTC)
- Mikä ihme on tämä "nk. fasismin mini" (lauseessa viitataan Hyvämäkeen)? --Marimba 27. syyskuuta 2006 kello 09.15 (UTC)
- Po. minimi. --ML 27. syyskuuta 2006 kello 09.18 (UTC)
- Ok! Paikallaan olisi lyhyt luonnehdinta, mitä "fasismin minimi" pitää sisällään. --Marimba 27. syyskuuta 2006 kello 09.26 (UTC)
Suora lainaus Lukion historiakirjasta Eepos, Suomen historian kösikirja:" Lapuanliike oli saanut vaikutteita Euroopan äärioikeistolaisilta puoleilta, erityisesti Italian fasisteilta. Mussoliinin valtaanousua ja toimintaa Italiassa ihailtiin laupalaisten parissa". Eli kuten edellä mainittiin Lapualaiset tukivat juuri italian fasisteja ei saksan kansallissosialisteja ja heidän rotuoppiaan.--kalamies 19. toukokuuta 2007 kello 07.37 (UTC)
- Mukavaa, että kalamiestä historia kiinnostaa, mutta suoraan sanottuna tuo on lapsellista. Joudun jälleen poistamaan artikkelista tuon kohdan "Lapuanliike otti vaikutteita Euroopan eri äärioikeistolaisilta puoleilta, erityisesti Italian fasisteilta. Myös Mussolinin valtaannousua ja toimintaa Italiassa ihailtiin avoimesti laupalaisten parissa". "Eepos - Suomen historian käsikirja"-teoksen sivuilla 326-329 ei lue mitään tällaista liittyen Lapuan liikkeeseen. Kylläkin sivulla 329 tulee ensimmäinen ja ainut kohta, jossa mainitaan fasismi ja se kuuluu näin: "IKL eli Isänmaallinen Kansanliike ajoi pitkälti lapuanliikkeen periaatteita. Sen esikuvia olivat Saksan kansallissosialistit ja Italian fasistit aina pukeutumista myöten". Tässä "Sen" viittaa edellä mainittuun IKL:ään eikä mitenkään Lapuan liikkeeseen. Kyseinen "IKL ja fasismi"-juttu mainitaan vielä kuvatekstissä s. 329 eri sanoin, mm. näin: "IKL oli omaksunut vaikutteita Saksasta ja Italiasta". Muutenkin koko opus vaikuttaa koulukirjalta ja hieman mutkat suoriksi vetävältä yleisyksinkertaistavalta teokselta noin yleensäkin. Minulla on nimittäin kyseinen teos hallussani. Minusta tuntuu, että yrität vääristellä lähdettä, koska siellä ei lue mitään sellaista, mikä sopisi ennakkoluuloihisi/arvomaailmaasi. Minulle on aivan sama todistetaanko Lapuan liike, vaikka kommunistien peitejärjestöksi, kunhan on sellaiset asialliset lähteet, jotka yleisesti tieteellisissä piireissä hyväksytään. Lähteiden vääristelyyn ei tule sortua.--Smörre 29. toukokuuta 2007 kello 20.23 (UTC)
- Nyt vika ei kyllä ole lähteessäni vaan sinun lukutaidossasi. Minulla ei ole mitään enakkoluuloja tai asenteita lapuanliikettä kohtaan, vaan yritän saada artikkelista katavamman ja neutraalimman. Otsikon "Lapuanliikkeen esikuvat" alla todetaan seuraavaa:
"...Lapuanliike ajoi muutoksia suoran toiminnan kautta, mikä johti myös lakien rikkomiseen. Suomen lain korvasi "Lapuan laki" joka salli voimakeinot tavoitteisiin pääsemiseksi. Lapuanliike oli saanut vaikutteita Euroopan äärioikeistolaisilta puolueilta, erityisesti Italian fasisteilta. Jo vuonna 1922 supjeluskuntamies Heikinheimo oli todennut eduskunnassa, että "Mussolinin mustapaidat ovat suojeluskuntalaisten liittolaisisa". Mussolinin valtaanousua ja toimintaa Italiassa ihailtiin laupalaitsen parissa. 1920 ja 1930 -luvuilla monessa Euroopan maassa äärioikeistolaiset puolueet ja järjestöt saivat suurta kannatusta ja eriasteisia diktatuureja syntyi esim Baltiaan ja Puolaan".
Palautin tekstin.--kalamies 30. toukokuuta 2007 kello 11.04 (UTC)
Tuo otsikko löytyy siis sivulta 326, ei 329.--kalamies 30. toukokuuta 2007 kello 11.08 (UTC)
- Ei minua tarvitse alkaa loukkaamaan. Mitä sinä siitä muka hyödyt? Sitä paitsi koko artikkeli on mielestäni neutraali, siellä ei ole ainuttakaan kannanottoa. Artikkeliin on vain kirjoitettu sellaiset faktat, jotka yleisesti on hyväksytty tapahtuneen. Olet oikeassa, siellä sivun 326 alussa tosiaan lukee niin. Tämä kirjassa lukeva kohta ei tosin silti itsessään ole aivan neutraali. Vaikka kirjaan olisikin präntätty teksti, se ei tarkoita sitä, että se olisi totuus.
- Punnitaanpas kirjan väittämiä. Miten jonkun yksittäisen suojeluskuntalaisen Heikinheimon sanomiset vuonna 1922 eduskunnassa liittyvät vuonna 1929 syntyneeseen kansanliikkeeseen? Mitä merkitystä sillä on? Muutenkin teksti tuntuu yleistävän Lapuan liikkeen (toimi 1929-1930) joksikin järjestöksi. Niputtaa fasismin kanssa yhteen ja unohtaa kansanliikkeen yleisporvarillisen kommunisminvastaisen kattojärjestön luonteen (edistyspuolueessa ja erityisesti maalaisliitossa sekä kokoomuksessa tuettiin Lapuan liikettä ja tuskin heitä voi fasisteiksi sanoa). Radikaalisiipi (Aktivisti-lehti, Kosti-Paavo Eerolainen, Gustaf Wrede af Elimä) kiinnostui fasisteista syksyllä 1930 ja pääasiassa radikaalisiiven myötävaikutuksella perustettiin Lapuan Liike Ry, jota ei kuitenkaan voida väittää fasistiseksi, vaikka sen ohjelmajulistusta 1931 voidaankin sanoa ns. "ohjelmafasistikseksi". Mielestäni on aika kovia väitteitä, vaikka ne olisivatkin peräti kirjaan präntättyjä. Teos niputtaa ja yleistää Lapuan liikkeen tietynlaiseksi ja tiettyjä aivan samoja arvoja edustaneeksi järjestöksi. Eepos-teos yleistää ja yksinkertaistaa kovin paljon: "ihailtiin lapualaisten parissa" (epämääräisesti niputtaa lapualaiset yhtenäiseksi samanmieliseksi joukoksi) ja "oli saanut vaikutteita erityisesti fasisteilta" (niputtaa lapuanliikkeen yhdeksi yhtenäiseksi järjestöksi, jota se ei todellakaan ollut. Ja tärkein: Ei kerro minkälaisia vaikutteita.) Teos heittää ilmaan väittämiä ilman perusteluita. Mielestäni tällaisia väitteitä ei tulisi kopioida wikipediaankaan ainakaan ilman perusteluita. Pahoittelen, jos olen lähdekriittinen kyseisen teoksen suhteen. --Smörre 8. kesäkuuta 2007 kello 17.16 (UTC)
En halua haastaa riitaa, jota täällä saa kokea aina ihan tarpeeksi, mutta ihan oikeasti haluan kiinnittää tähän lauseeseen huomiota, vaikka se onkin lähteellinen: "Lapuanliike otti vaikutteita Euroopan eri äärioikeistolaisilta puoleilta, erityisesti Italian fasisteilta. Myös Mussolinin valtaannousua ja toimintaa Italiassa ihailtiin avoimesti lapualaisten parissa".
- Mitä ovat nämä "Euroopan eri äärioikeistolaiset puolueet"? Erittäin epäselvää yleistystä. Saa sen käsityksen, että Lapuan liike olisi ollut jokin järjestö, jolla olisi ollut kansainväliset kontaktit. Kansanliike kuitenkin ponnisti voimakkaasti kotimaiselta pohjalta, eikä maaseudun pöndeillä ollut pahemmin tietoa Ruotsia pidemmällä olevista asioista. Lapuan liike nojasi täysin vapaussodan perintöön ja "Valkoiseen Suomeen", eikä se ollut ulkomaista tuontitavaraa.
- Mitä nämä vaikutteet olivat? IKL:llä oli roomalainen tervehdys, natsitervehdys ja mustat paidat, mutta ei Lapuan liikkeellä. IKL:stä löytyy fasistisia vaikutteita, mutta Lapuan liikkeestä ei. Miksi siis lukee, että Lapuan liike olisi ottanut vaikutteita?
- Tekstissä lukee kirjoitusmuoto "lapuanliike". Tarkoitetaanko tällä kansanliikettä 1929-1930, kuten yleensä tuolla kirjoitusmuodolla, vai kokohelahoitoa? Eli virke ei siis tee jakoa Lapuan liikkeen eri vaiheille Lapuan liike (lapuanliike) ja Lapuan Liike R.y. Tämä jako on erittäin oleellinen.
- Yleistää, että lapualaisilla olisi ollut yhteinen suhtautuminen esimerkiksi fasisteihin. "Ihailtiin avoimesti lapualaisten keskuudessa" on erittäin yleistäen ja laveasti sanottu. Kuten olen aiemmin todennut, kansanliikkeen (jos tarkoitetaan aikaa 1929-1930) kannatus oli alun perin kokoomuksessa ja maalaisliitossa, myös edistyspuolueessa. Kyllähän Ståhlbergkin piti kommunistien toimintaa rikollisena. Suomen Lukko ja Lapuan liikkeen valtuuskunta (Lapuan liikkeen ainoat viralliset toimijat) olivat miehitetty kokoomuslaisilla ja maalaisliittolaisilla. Keväällä 1930 jopa sosiaalidemokraatit eivät valittaneet kansanliikkeestä, vaan katsoivat sen hyödyttävän myös heitä itseään. (Kommunistit tuottivat SDP:lle ongelmia). Vaikka fasismista alettiin kiinnostua Lapuan Liike Ry:n ns. eliittijoukossa eli ydinryhmässä, joka sittemmin perusti IKL:n, ei fasismi saanut tässä varsinaista kansanliikettä reilusti radikaalimmassa Lapuan Liike Ry:ssä selvästi laajaa kannatusta, toiset ihailivat ja toiset eivät. Jos kuitenkin "fasistien ihannoinnilla" tarkoitetaan Lapuan Liike Ry:tä, niin se tulee tuoda selvästi esille. Kuitenkaan Lapuan Liike Ry:n piirissä esiintyneitä mielipiteitä ei voida yleistää koko Lapuan liikkeeseen, joka kattaa myös marraskuuhun 1930 toimineen "epävirallisen" kansanliikkeen.
Historiallisista faktoista tulee kuitenkin pitää kiinni. Kyllähän tuo kirjaan painettu lähde on, mutta mielestäni kirjassakin lukeva teksti pitäisi olla perusteltua. Tuo siteerattu kohta yleistää ilman perusteluja tai tarkennuksia. Lisäksi Eepos-teos on käytännössä kaikin puolin yksinkertaistava ja yleistävä koulukirja, joten se ei ole tohtori-tutkijatason selvitys- ja analyysityötä. Kirjan lähdearvo on siis hieman hutera. No onhan peräti maisteri kyseisen kohdan kirjoittanut. (Esimerkiksi kirjan kuvaukset Porvoon maapäivistä 1809 eivät vastaa todellisuutta.) --Smörre 10. kesäkuuta 2007 kello 22.03 (UTC)
- On selvää, että kirja yleistää, mutta se Ei valehtele. Mutta tuo luettelemasi kohta onkin alussa juuri siksi, että siinä tiivistetään oleelliset asiat liikeestä. Myöhemmin toivoisin (NPOV)in kannalta, että aiheesta kerrottaisiin lisää, mutta siihen ei kenelläkään ilmeisesti ole halua ollut.--kalamies 11. kesäkuuta 2007 kello 10.09 (UTC)
Vahvin poliittinen liike
[muokkaa wikitekstiä]Artikkelissa kirjoitetaan: "Kansanliikettä on pidetty itsenäisen Suomen poliittisen historian voimakkaimpana kansanliikkeenä, ellei jopa koko Suomen historian voimakkaimpana. Tätä mieltä on ollut mm. Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian ja Helsingin yliopiston Suomen historian dosentti Jussi Niinistö. Onkohan tuo totta? Kyllä kait SDP vuonna 1907 vaaleissa oli varsin vahuva poliittinen liike ja vuonna 1917 samoin. --Alexius Manfelt 18. toukokuuta 2007 kello 19.51 (UTC)
- Niin tuo väite vaikuttaa aivan älyttömältä. Parhaimmillaan pohjanmaalaiset talonpojat saivat riveihinsä vain 12 000 talonpoikaa, jotka mylhemmin marssivat helsinkiin. Esimerkiksi naisliike, työväenliike, raittiusliike ym. ym olivat oikeasti koko kansan parissa suosittuja ja niihin kuului ja osallistui huomattavan paljon enemmän ihmisiä kuin lapuanliikkeeseen.--kalamies 19. toukokuuta 2007 kello 07.40 (UTC)
- Niinistö ei tarkoitta liikkeen jäsenmäärää vaan poliittista voimaa. Lapuan liike sai poliittiset vaatimuksensa läpi nopeammin kuin yksikään toinen kansanliike Suomen poliittisessa historiassa. Voima on tässä tapauksessa laskettu sen mukaan kuinka nopeasti kansanliike saa tavoitteensa läpi. Lapuan liike sai kaikki tavoitteensa läpi 11½ kuukaudessa, kuten voi artikkelista huomata. Naisliike, raittiusliike, työväenliike olivat suosittuja kansan keskuudessa yhtä rajatusti kuin Lapuan liikekin. Eivät kaikki tietenkään kannattaneet näitä em. kansanliikkeitä. Älyttömältä vasta kuulostaakin vedota marssijamäärään. 12 000 marssijaa ei kerro liikkeen voimaan, varsinkaan kun marssille oli kiintiöt. Marssille piti anoa pääsyä ja läpäistä kriteerit (mm. tuli olla 24 vuotias ja sotilaskuriin tottunut, eli vähintään suojeluskuntalainen tai asevelvollisuuden suorittanut) ja sille oli tulossa enemmän kuin lopulta oli. Itse asiassa Lapuan Liike Ry:n jäsenmäärä oli noin 30 000 eli lähes kolmikertaisesti se määrä kuin talonpoikaismarssilla, ja Lapuan Liikkeen jäsenmäärä oli huomattavasti vähemmän kuin Lapuan liikkeen (eli lapuanliikkeen), koska keskiryhmät (Maalaisliitto, Kansallinen Edistyspuolue, RKP) vetivät tukensa pois ennen marraskuun loppua, jolloin perustettiin Lapuan Liike Ry.--Smörre 21. toukokuuta 2007 kello 16.12 (UTC)
- Kyllähän se saattoi ainakin jossain mielessä voimakkain olla. Tuskin mikään muu liike vaikutti valtionpolitiikkaan yhtä paljon. SDP:llä ei ollut vuonna 1907 juuri mitään käytännön valtaa. Toiseen asiaan: Lapuan Liike ry.:n ohjelmajulistus olisi hyvä ja mielenkiintoinen teksti lisättäväksi sellaisenaan vaikka wikiaineistoon, kun sitä ei netistä taida nyt löytyä. Tekijänoikeusongelmaakan ei liene? --ML 21. toukokuuta 2007 kello 16.19 (UTC)
- Niin olisi. Erittäin hyvä idea. Mutta tosiaan: sitä ei taida löytyä netistä, mutta löytyisikö jostain teoksesta? Vai onko ML sinulla mahdollisesti tietoa mistä sen voisi saada? Tekijänoikeusongelmia ei taida olla, koska sehän kirjoitettiin marraskuussa 1931.
- Muistaakseni Siltalan Lapuan liike & kyyditykset-teoksessa on, vaikka en ole siitä ihan varma. Jossain olen sen nähnyt. --ML 29. toukokuuta 2007 kello 20.09 (UTC)
- Okei. Se on laaja teos, josta voi hyvinkin löytyä. Itselläni ei ole, mutta kirjastosta kyllä löytyy, joten voisin pistää sen wikiaineistoon --Smörre 29. toukokuuta 2007 kello 20.25 (UTC)
- Vielä tuosta "voimakkain liike" väitteestä. Tällä hetkellä artikkelissa lause vaikuttaa uhoamiselta eikä kerro mitään. Olisi hyvä jos Niinistön väitettä seuraisi lyhyt luonnehdinta miksi Lapuan liike olisi voimakkain liike. --ukas 3. kesäkuuta 2007 kello 10.02 (UTC)
- No en tiedä edes miksi se piti pistää tuollaiseksi ja että miksi siinä piti käyttää lainaus-mallinetta? Se ei sovi siihen lainkaan. Mielestäni sivulauseessa se olisi ollut ihan hyvä ilman mitään eriteltyjä lainauksia, mutta ilmeisesti Alexius Manfelt halusi laittaa sen noin. --Smörre 8. kesäkuuta 2007 kello 17.18 (UTC)
- Niin olisi. Erittäin hyvä idea. Mutta tosiaan: sitä ei taida löytyä netistä, mutta löytyisikö jostain teoksesta? Vai onko ML sinulla mahdollisesti tietoa mistä sen voisi saada? Tekijänoikeusongelmia ei taida olla, koska sehän kirjoitettiin marraskuussa 1931.
- Kyllähän se saattoi ainakin jossain mielessä voimakkain olla. Tuskin mikään muu liike vaikutti valtionpolitiikkaan yhtä paljon. SDP:llä ei ollut vuonna 1907 juuri mitään käytännön valtaa. Toiseen asiaan: Lapuan Liike ry.:n ohjelmajulistus olisi hyvä ja mielenkiintoinen teksti lisättäväksi sellaisenaan vaikka wikiaineistoon, kun sitä ei netistä taida nyt löytyä. Tekijänoikeusongelmaakan ei liene? --ML 21. toukokuuta 2007 kello 16.19 (UTC)
Neutraalius
[muokkaa wikitekstiä]Harvoin näkee näin asenteellista artikkelia wikipediassa, siitä huokuu vahva lapualaisten toiminnan ihannointi ja "huonoja puolia" (liian vähän tai ei ollenkaan artikkelissa puhutaan mm. lapualaisten toteuttamista, murhista, pahoinpitelyistä ja rasistisista motiveista johtuneista "syyllisten" ja "syyttömien" muilutuksista) joko peitellään tai jätetään kokonaan kertomatta. Lisäksi useat väitteet ovat lähteettömiä. Artikkeli on valtava eikä sitä hetkessä muuteta Neutraalin näkökulman mukaiseksi. Käyttäjä:MLn sanoin "artikkeli vaikuttaa umpiepäneutraalilta. Esimerkiksi muilutukset oikeutetaan "puhtaalla talonpoikaisjärjellä" jne."
Perusidea artikkelissa tuntuu olevan, että aluksi luetellaan pitkä litania "vastapuolen" oikeasti tekemiä ja keksittyjä "rikoksia"/paheita, jonka jälkeen mainitaan hyvin lyhyesti, että lapualaiset "vähän hakkaisvat" heitä.--kalamies 10. kesäkuuta 2007 kello 13.22 (UTC)
No joha pomppas! Ei artikkellissa ole mitään keksittyä! Eikä mitään lähteetöntä! Viitteitä täynnä koko artikkeli! Minä en ihannoi lapualaisia, miten voisinkaan ihannoida jotain lähemmäs 80 vuotta vanhaa asiaa? Varsinkin kun kommunistien toiminta on ihan sallittua ollut vuodesta 1944 lähtien. Miten voisinkaan ottaa poliittisesti kantaa 80 vuotta vanhaan tapahtumaan? Sinä ilmeisesti voit. Mistä vedät tällaisia perusteettomia väitteitä? En tiedä sinunkaan neutraalisuudesta, koska otat artikkelin kauhean voimakkaasti tunteella, vailla perusteluja. Et lisäksi selvästikään tiedä Lapuan liikkeestä oikein mitään. Kaikki on lähteisty. Liioitellet aivan älyttömästi! Ei artikkelia pidä ottaa tunteella. En minäkään ole ottanut, vaan kaikki teksti perustuu lähteisiin. Kaikki on lähteellistetty. Kappaleen lopussa oleva lähdeviite kertoo siitä, mitä lähdettä on käytetty kyseisessä kappaleessa. Artikkelissa on kerrottu kaikki, mitä on tapahtunut, mutta siellä ole kerrottu myöskään sellaista mitä EI OLE tapahtunut. Sieltä ei ole jätetty mitään kertomatta. Tapahtumia ei myöskään liioitella, eikä vähätellä. Ilmeisesti haluaisit liioitella? Se, ettei totuus miellytä, ei ole minun ongelmani. Mitkä rasistiset motiivit (kuulostaa jälkihistoriallisesta uusvasemmistolaisuudelta muutenkin tuo väite)?. Jos meinataan ryssävihaa, niin se oli tuolloin todella yleistä. Käsite "rasismi" oli muutenkin aikalaisille vieras. Pahoinpitelyt ja tapot lukee muilutukset-artikkelissa, tappojen määrä (kolme) ja henkilöiden nimet lukevat kyseisessä artikkelissa. Lapuan liike-artikkeli ei voi käsitellä muilutuksia tai pahoinpitelyjä koko ajan, koska ne kuuluvat omaan artikkeliinsa. Kuitenkin muilutukset olivat vain yksi, vaikkakin tärkeä, osa lapualaisten toimintaa. Lapuan liike-artikkeli käsittelee kommunisminvastaista kansanliikettä kokonaisuudessaan.
Artikkelissa ei lue mitään sellaista, että "vähän hakkasivat". Mutta todella ottaa pannuun tuollaiset väitteet, että olisin keksinyt artikkeliin jotain. Enkä edes tiedä mitä nämä artikkelissa väitetyt "keksityt rikokset" ovat. Poistan mallineet, koska tekstissä on lähteet. Ja myös neutraalius-mallineen, koska et ole sitä ilmeisestikään neutraalisti laittanut. --Smörre 10. kesäkuuta 2007 kello 20.48 (UTC)
- No älä nyt hätäänny, on totta että en tiedä aiheesta paljoakaan, enkä ole siitä edes kovin kiinostunut (en siis myöskään ota sitä tunteella), mutta kiinnitin huomiota asenteelliseen tekstiin, ja voin kyllä todeta että kaikkea ei todellakaan ole lähteistetty, muutenkin lähteitä on vielä mielestäni liian, vähän. Palautin neutraalius mallineen, koska keskustelu on vielä kesken, mallineen saa poistaa vasta kun keskustelu on loppunut ja ollaan päästy johonkin lopputulokseen. Koska et toistaiseksi ole diktaattori, älä poista mallinetta kun keskustelu on vielä kesken.--kalamies 11. kesäkuuta 2007 kello 10.05 (UTC)
- On totta että tuo vähän hakkasivat on vain kuva joka itselleni syntyi tekstissä, tosin esim. tuo muilutukset oikeutettiin "puhtaalla talonpoikaisjärjelllä" löytyy vielä tekstissä, joka on neutraaliuden kannalta samaa tasoa kuin tuo "vähän hakkaisvat".
- Haluan vielä sanoa, että en todellakaan usko sinun valehtelevan, ja pidän hienona, että jaksat niin uutterasti ja tarmokkaasti työstää ja parannella artikkelia, ja ihan oikeasti kunniotan sinua tästä hienosta luomuksesta. Mutta silti toivoisin neutraalimpaa tekstiä, eli hieman enemmän sitä kolikon kääntöpuolta. Juuri siksi lisäsin sen mallineen, koska en itse tiedä aiheesta tarpeeksi, jotta voisin kirjoittaa noista "huonoista puolista"--kalamies 11. kesäkuuta 2007 kello 10.15 (UTC)
- "Puhtaalla talonpoikaisjärjellä" ei löydy Lapuan liike-artikkelista, eikä enää muilutus-artikkelista, jossa se aiemmin oli. Kuitenkin muilutus-artikkeli on aivan eri artikkeli kuin tämä ja sen neutraalius-kysymykset ei koske tätä artikkelia. Kyseinen lauseenpätkä löytyi yhdestä lähteestä ja tiesin itsekin sen epäneutraaliksi sekä kroussiksi ilmaisuksi, joka ei koheesioistaan irrotettuna toiminut enää wikipediassa. Itse asiassa sen lisääminen oli vähän kopiointivahinko, josta nousi mielestäni liian suuri haloo.
- Mitä tulee neutraaliuteen, niin "neutraalius" ei ole synonyymi vasemmistolaiselle tulkinnalla, jonka mukaan Lapuan liike oli täysin järjestäytynyt, tarkasti johdettu äärioikeistolainen/fasistinen väkivaltaliike/järjestö, joka oli "saatanallinen" ja sillä oli lähes minimaalinen kannatus. Samoin tämän tulkinnan mukaan liikkeen synnylle ei ollut mitään perusteita, vaan kommunistit joutuivat aivan syyttä silmätikuksi. Aiemmista lausunnoistasi päättelin, että "neutraaliudella" tarkoitat juuri tätä vasemmistolaista tulkintaa ja siksi tulin poistaneeksi suutuksissa mallineen. Tämä tulkintaa esintyy edelleen ja se nousi joissain piireissä lähes "viralliseksi" tulkinnaksi 60-70-luvuilta lähtien.
- Huomautan tässä vaiheessa, että jos artikkeli olisi perinteisen oikeistolainen siinä ei mainittaisi muilutuksia tai väkivaltaisuuksia ollenkaan, samoin ei löytyisi edes artikkeliosuutta "Lapuan liikkeen johto", koska oikeiston mukaan liikettä piti koossa vain "isänmaallinen henki", samoin korostettaisiin, että väkivaltaisuudet olisivat vain "lievemiehien" tekosia. Samoin väitettäisiin, että kommunismin uhka oli juuri vuosina 1929-1930 kaikkein suurimmillaan ja, että "kansan parhaimmisto" lähti tätä uhkaa torjumaan. Näin esimerkkeinä oikeistolaisista tulkinnoista. Artikkelissa ei kuitenkaan lue tällaisia väitteitä. Olen lukenut vasemmistolaista ja oikeistolaista tulkintaa, ja kumpikin tulkinta on yksistään aivan riittämätön. Olen yrittänyt kirjoittaa artikkelia "keskitien tulkinnalla", joka ärsyttää vasemmistolaista, mutta varmasti myös perinteistä oikeistolaista, jos sellaista tosin enää löytyy. Artikkeli on joka tapauksessa neutraali ja neutraalittomuussyytteillä ei mielestäni ole mitään pohjaan ennen kuin osoitetaan suorat kohdat, jotka ovat kiistanalaisia, kantaaottavia tai faktuaalisuudessaan vääriä väitteitä. Sen kyllä myönnän, että artikkelissa on paljon lapualaisten tai heitä kannattaneiden poliittikkojen puheista sitaatteja, mutta ne ovat lähinnä kiinnostavia aikalaiskuvauksia, joten ne eivät ole artikkelin tai sen kirjoittajan kannanottoja.
- Artikkeli on kuitenkin aivan pirusti kesken. Se, ettei artikkelissa ole vielä kaikkea tietoa ei tarkoita neutraalittomuutta, koska tietoa tullaan aina lisäämään. Lisäksi tekstiin ei ole kirjoitettu mitään keksittyä tai jotain sellaista, mitä ei yleisesti historiantulkinnassa hyväksyttäisi. Esimerkiksi työmaaterrori, johon pyysit lähteitä, on tunnustettu tosiasia. Mitä vielä tulee lähteisiin niin aivan kaikkeen on lähteet, jokaiselle lauseellekin, mutta en ala joka lauseen perään laittamaan lähdeviitettä, jos lähde on aivan sama kuin ennenkin. Lähteitä tulee kuitenkin iha nyt pian lisää, koska luen koko ajan uutta ja uutta materiaalia ja erityisesti "Kesä 1930"-osio tulee kehittymään, samoin muilutus-artikkeli. Kuitenkaan artikkelissa ei voida käsitellä koko ajan muilutuksia, vaan niille on oma artikkelinsa. Edes muilutus-artikkelissa ei voida alkaa käsitellä jokaista muilutusta yksitellen ja tarkasti, varsinkin kun "muilutustyyppejä - tai tapoja" oli kymmeniä erilaisia. Kommunisminvastainen kansanliike oli paljon muutakin, ja paljon monimutkaisempi, kuin "pamppua kommunisteille".--Smörre 13. kesäkuuta 2007 kello 18.33 (UTC)
- Nyt ammut taas pahasti yli. En ole sanonut mitään tuosta mitä sanoit (fasistinen, marginaalinen jne..), eikä sitä pidä siksi muutta, kiinnitin vain huomiota siihen, että siinä ei mielestäni ollut tarpeeksi kriittistä tarekastelua . Mutta on hienoa jos kehität artikkelia lisää, ja vielä hienompaa jos kiinnität huomiota näihin asioihin. Mitä tulee siihen vähään kriittiseen tarkasteluun, jonka mainitsin, olen itse lisännyt lähes kaiken sen vähän (mm. maininnat muilutuksista). Mutta en siis tietenkään kannata mitään äärivasemmistolaista tulkintaa, ja p**puhetta liikkeestä. Ja ei se neutraaliusmallinekkaan tarkoita sitä, että artikkeli olisi huono tms, vaan ainoastaan haluaisin herättää keskustelua siitä, mitä artikkelista vielä puuttuu ja kuinka sitä voisi kehittää.--kalamies 13. kesäkuuta 2007 kello 18.51 (UTC)
- En minä sinua tarkoittanut. Noin yleisesti puhuin, lähinnä viittasin täällä aiemmin parikin vuotta sitten käytyihin keskusteluihin. Tämä artikkeli ja siitä käyty keskustelu ei todellakaan ole mitään uutta :D
- Nyt ammut taas pahasti yli. En ole sanonut mitään tuosta mitä sanoit (fasistinen, marginaalinen jne..), eikä sitä pidä siksi muutta, kiinnitin vain huomiota siihen, että siinä ei mielestäni ollut tarpeeksi kriittistä tarekastelua . Mutta on hienoa jos kehität artikkelia lisää, ja vielä hienompaa jos kiinnität huomiota näihin asioihin. Mitä tulee siihen vähään kriittiseen tarkasteluun, jonka mainitsin, olen itse lisännyt lähes kaiken sen vähän (mm. maininnat muilutuksista). Mutta en siis tietenkään kannata mitään äärivasemmistolaista tulkintaa, ja p**puhetta liikkeestä. Ja ei se neutraaliusmallinekkaan tarkoita sitä, että artikkeli olisi huono tms, vaan ainoastaan haluaisin herättää keskustelua siitä, mitä artikkelista vielä puuttuu ja kuinka sitä voisi kehittää.--kalamies 13. kesäkuuta 2007 kello 18.51 (UTC)
Muilutuksista mainitaan kesän 1930 kohdalla ja ne on lukenut siellä alusta lähtien. Mutta tuo "Kesä 1930"-osio on pirun kesken, sen laajentaminen on vähän vaikeaa, kun kaikki tuntuu sisäpoliittisesti olleen tuolloin kaaosta. Päivämääriä metsästelen koko ajan. Itse asiassa nykyinen artikkeli on vasta runko, jonka päälle voidaan rakentaa. Tulee nimittäin ottaa huomioon kuinka alkeellisella tasolla artikkeli oli vielä vuoden alkupuolella. Nimittäin se oli silloin juuri sillä p**puheen tasolla. Ja ihan fiksusti olet toiminut ja hyvä, että olet sellainen tyyppi, jonka kanssa täällä voi keskustellakin. Sellaisia ei ole koskaan liikaa. --Smörre 14. kesäkuuta 2007 kello 18.12 (UTC)
- Niin kiihdyn vaan välillä hieman suotta, mutta artikkeli on tosiaan todella hyvä, verrattuna moniin muihin historiaan ja politiikkaan liittyviin artikeleihin (jotka ovat yleensä valitettavasti melko kehnoja) huomaan että ymmärsit mitä tarkoitin, ja näyttää siltä että kukaan muu ei ole kiinnostunut osallistumaan tähän neutraaliuskeskusteluun, joten eiköhän sen mallineenkin voi poistaa. Mitä tulee tuohon artikkelin entiseen t8ilaan, en valitettavasti ole nähnyt sitä silloin, mutta uskon että niin on ollut, sillä se vaivaa valitettavasti hyvin monia Wikipedian artikkeleita joissa on pakostakin mukana politiikkaa, tunteita ja mielipiteitä. Niissä kun yleensä vain yksi jaksaa aktiivisesti muokata artikkelia oman mielipiteen mukaiseksi. Tässä onkin hienoa, että ensinnäkin tiedät asiat niin hyvin, muistat lähteet ja myös se, että muut käyttäjät osallistuvat keskusteluun.--kalamies 14. kesäkuuta 2007 kello 19.48 (UTC)
Työmaaterrori..
[muokkaa wikitekstiä]Onko työmaaterrorista jotain konkreettisempaa tietoa? Tuo Niinistön juttu liikkuu turhan vihjailevalla tasolla, varsinkin kun kyseessä on tunnetusti erittäin pro-oikeistolainen tutkija. --ML 25. kesäkuuta 2007 kello 09.12 (UTC)
- Muutoinkin teksti on vielä vähän liian asenteellinen, ja vaikka lähteitä on, kaikki nämä kummaliset "tiedot" joita ei löydä tavallisista historiankirjoista "lähteistetään" vain tuohon yhden hepun sanomisiin/kirjaan. Wikipedian luotettavuuden kannalta, olisi hyvä jos löytyisi joku muukin lähde niihin Uudelta tutkimukselta vaikuttaviin kohtiin, joiden ainoa lähde on dosentti Niinistö.--kalamies 25. kesäkuuta 2007 kello 09.20 (UTC)
- Tavallisista historian kirjoista? No tavallisista historiankirjoista ei löydykään paljon mitään, jos meinataan lukion tai peruskoulun historiankirjoja. Tämä artikkeli käsittelee vähän eri tasolla poliittista historiaa kuin pikkunassikoiden koulukirjat. Jos lukee vähänkin "kovempaa" poliittista historiaa ja tutkimuksia niin kaikki tässä artikkelissa mainitut tapahtumat löytyvät muistakin teoksista. Niinistön oikeistolaisuudesta en tiedä mitään, mutta tutkija on kuitenkin tutkija. Kaikki oikeisto-vasemmisto-jutut on muutenkin niin vanhanaikaisia. Kyllä meikäläisellä on lähdekritiikkiä, joten kyllä sieltä kaikki asenteelliset kommentit on jätetty veks. Esimerkiksi olen verrannut jokaisen Niinistön kirjassa olleen jutun Siltalan tekstin kanssa. Eli olen tehnyt eräänlaista vertaisarviointia. Tällä hetkellä nykyinen teksti täsmää tapahtuneiden asioiden eli faktojen kanssa.
- Artikkeli on vielä kesken ainakin omalta osaltani, kuten olen kalamiehelle aiemmin sanonutkin. Luen tällä hetkellä juuri Siltalan kirjaa, mutta se on paksu kuin Raamattu. Kai seitsemisen sataa sivua, joten sen suhteen menee vähän aikaa. Reissussakin kun tässä on tullut oltua.
- Työmaaterrori oli molemminpuolista, mutta ei todellakaan voi väittää, että Niinistö olisi keksinyt kyseisen jutun. Työmaaterroriksi kutsuttiin kummankin osapuolen toimintaa ja riippuu mitä sillä tarkoitetaan. Työmaaterroriksi on kutsuttu sitä, että valkoinen työmies joutui pyytämään anteeksi työväenlehdissä toimintaansa, joka oli sitten ottamista osaa valkoisten puolella sisällissotaan, heimosotiin osallistumista, suojeluskuntaan kuulumista tai muuta "luokkapetollista" toimintaa. Tuossa työmaaterrorijutussa ehkä kiistanalaisin juttu on se, että onko valkoisia työmiehiä pahoinpidelty työpaikoilla tai onko heille järjestetty "onnettomuuksia". Näin Niinistö väittää ja itsekin olen sitä miettinyt. Pitäisi löytää jotain taulukkoa tai muuta kuinka paljon tällaisia epäselviä tapauksia on sattunut. Itse henkilökohtaisesti olen kylläkin kuullut tällaisia valkoiselle työläiselle tapahtuneita "onnettomuuksia" ja pahoinpitelyitä. Mutta ML kysyy edelleen tähän kohtaan lähdettä: Valkoisille työmiehille sattui myös kaikenlaisia hengenmenetyksiinkin päätyneitä "onnettomuuksia". No se lähde on siinä alapuolella, olin mielestäni reilu ja jysäytin koko lähteen sanasta sanaan kaiken kansan nähtäville:
»Lievimmällään tämä työmaaterroriksi kutsuttu ilmiö kulki kiusaamisen ja uhkailun muodossa, pahimmillaan se oli työtapaturmaksi verhottua väkivaltaa. Kertomus rakennustyömaalle valkoisen työmiehen päähän putouavasta lankusta tai tiiliskivestä oli aikanaan tunnettu kautta maan. Sen kaltaista tapahtui, ja se vetosi tunnetasolla voimakkaasti yhteiskuntaa säilyttäviin ei sosialistisiin voimiin»
- Tuo "onnettomuus" perustuu siis tähän Niinistön väitteeseen "työtapaturmaksi verhottua väkivaltaa". Se oli sen verran kiinnostava väite, että tulipa lykättyä artikkeliin. Enpä usko, että tuo väite työmaaterrorin väkivaltaisuudesta ihan puppua on. Tuon lainauksen loppulause kyllä kertoo Niinistön omasta ajatusmaailmasta ja se on eräältä kantilta katsottu, eli asenteellinen. Jos vertailee, niin tuo on hyvä todiste siitä, että itse en ole kirjottanut vastaavan tyylistä asenteellisuutta tähän artikkeliin.
- Jotenkin alkaa tuntua tämä homma henkilökohtaiselta ajojahdilta. Ei olisi pitänyt alkaa kirjoittaa tätä artikkelia minkään teoksen pohjalta, kun tuntuu olevan vieläkin niin arka aihe, vasemmistolaisille erityisesti. Olisi pitänyt jättää siihen aiempaan lähteettömän mutu-roskan tilaan. Se kun miellytti sakkia enemmän. --Smörre 11. heinäkuuta 2007 kello 22.51 (UTC)
- Kyllä tämä on paljon laajempi ja parempi kuin se edellinen, mutta liika tukeutuminen vain yhteen [asenteelliseen] lähteeseen, on lopulta ainakin jossain määrin huono asia. Ja siksi, jotta tästä ei tulisi edellisen version vastakohta vaan neutraali artikkeli, olisi hyvä saada myös muiden kuin Niinistön näkökannat mukaan tähän artikkeliin.--kalamies 12. heinäkuuta 2007 kello 05.27 (UTC)
- En usko että Niinistö olisi keksinyt koko jutun, mutta kuinka paljon jutusta on liioiteltua/keksittyä en tiedä. On tietenkin hyvä, että on edes joku lähde, mutta olisi hienoa jos saataisiin niitä muita, tuollaisiin jostakin syystä suurimmalle osalle tuntemattomiin juttuihin, jotta kaikki varmasti tietävät ne täysin oikeiksi.--kalamies 12. heinäkuuta 2007 kello 05.34 (UTC)
- Mihin perustuu väite "asenteelliseen lähteeseen"? Onko näin väitetty jossain Niinistön kirjan arvostelussa? Parempi olla käyttämättä mitään kommunistilähteistä että saadaan edes jotain objektiivisuutta. --Zxc 12. heinäkuuta 2007 kello 05.47 (UTC)
- "Tunnetusti erittäin pro-oikeistolainen tutkija" tekee "asenteellista" tai "Oikeistolaista" tms tutkimusta, tuskin sillä termillä nyt on väliä, pointti on että tutkimus tehdään vain tietystä näkökulmasta, eikä se silloin ole neutraalia. Ja kuka täällä muka on puhunut jostain kommunistilähteistä, vai väitätkö, ettei ole muita vaihtoehtoja kun äärioikeistolaisia ja äärivasemmistolaisia/kommunistisia lähteitä? Sitäpaitsi ei sitä objektiivisuutta saada niitä "oikeistolaisia" lähteitä käyttämällä vaan neutraaleja lähteitä käyttämällä. Tai jos haluamme niitä puolueellisia lähteitä niin sitten on otettava kummankin näkökohdat ja kummatkin puolueelliset lähteetv mukaan.Kommentin jätti Kalamies (keskustelu – muokkaukset).
- Siltalan kirja on hyvä, käyttäkää sitä. Niinistö kuvakirja on lähes koominen, eikä sen pohjalta voida kirjoittaa mitään neutraalia artikkelia.--ukas 12. syyskuuta 2007 kello 03.01 (UTC)
- "Tunnetusti erittäin pro-oikeistolainen tutkija" tekee "asenteellista" tai "Oikeistolaista" tms tutkimusta, tuskin sillä termillä nyt on väliä, pointti on että tutkimus tehdään vain tietystä näkökulmasta, eikä se silloin ole neutraalia. Ja kuka täällä muka on puhunut jostain kommunistilähteistä, vai väitätkö, ettei ole muita vaihtoehtoja kun äärioikeistolaisia ja äärivasemmistolaisia/kommunistisia lähteitä? Sitäpaitsi ei sitä objektiivisuutta saada niitä "oikeistolaisia" lähteitä käyttämällä vaan neutraaleja lähteitä käyttämällä. Tai jos haluamme niitä puolueellisia lähteitä niin sitten on otettava kummankin näkökohdat ja kummatkin puolueelliset lähteetv mukaan.Kommentin jätti Kalamies (keskustelu – muokkaukset).
- Mihin perustuu väite "asenteelliseen lähteeseen"? Onko näin väitetty jossain Niinistön kirjan arvostelussa? Parempi olla käyttämättä mitään kommunistilähteistä että saadaan edes jotain objektiivisuutta. --Zxc 12. heinäkuuta 2007 kello 05.47 (UTC)
- En usko että Niinistö olisi keksinyt koko jutun, mutta kuinka paljon jutusta on liioiteltua/keksittyä en tiedä. On tietenkin hyvä, että on edes joku lähde, mutta olisi hienoa jos saataisiin niitä muita, tuollaisiin jostakin syystä suurimmalle osalle tuntemattomiin juttuihin, jotta kaikki varmasti tietävät ne täysin oikeiksi.--kalamies 12. heinäkuuta 2007 kello 05.34 (UTC)
Niinistön pätevyys tutkijana
[muokkaa wikitekstiä]Kun Niinistön pätetyys tutkijana kyseenalaistetaan vieläpä artikkelin alussa ja häntä kutsutaan "pro-oikeistolaiseksi" ja "asenteelliseksi" on sille oltava selkeät lähteet. Siksi lisään mallinneeseen kenen mukaan mallineet. --Klassikkomies 3. toukokuuta 2008 kello 20.06 (UTC)
- Muutin muotoilun epäneutraaliksi. Syitä on useita. Ensinnäkin menneessä äänestyksessä moni kiinnitti huomiota artikkelin neutraaliuteen (Niin kauan kun Jussi Niinistön aihettaan palvova kuvakirja lähteenä , Ukasin tavoin näen artikkelissa lähdeongelman (uppoutumisen Niinistöön) , Kuten yllä, hieman huolettaa artikkelin neutraalius.) Toiseksi Niinistö on perussuomalaisten poliitikko, ja vapaussoturi lehden päätoimittaja, ym muiden melko ääriliikkeiden taustavaikuttaja. Kun artikkeli pohjautuu kokonaan kyseenalaisen tutkijan "tutkimuksiin"/mielipiteisiin, se on tarkistettava. Käytännöissä todetaan mm seuraavaa: Kannattaa etsiä paras ja hyvämaineisin lähde aiheesta. , vain yhden puolen esiin tuomien tosiasioiden käyttäminen on neutraaliusongelma, olipa lähteet merkitty kuinka huolellisesti tahansa. Tasapainon eteen täytyy tehdä töitä. Etsi tosiasioita puolueettomista lähteistä ja merkitse lähteet. ja Kaikki merkittävät, kilpailevat näkemykset tulisi esittää sympaattisessa sävyssä.--kalamies 3. toukokuuta 2008 kello 20.15 (UTC)
- Lisättäköön tähän vielä lainauksia tarkistettavuudesta: Artikkelien tulee sisältää vain materiaalia, joka on julkaistu hyvämaineisissa tai luotettavissa lähteissä, riippumatta siitä, pitääkö yksittäinen käyttäjä materiaalia totena. ja Wikipedian artikkelien tulee perustua hyvämaineisten tai luotettavien tahojen julkaisemiin tosiasioihin, oletuksiin, teorioihin, ideoihin, väittämiin, mielipiteisiin ja todisteisiin. Kynnys on tarkistettavuus, ei totuus. Niinistön kuvakirja ei ole hyvämaineinen eikä luotettava.--kalamies 3. toukokuuta 2008 kello 20.19 (UTC)
- Kun tutkijaa väitetään epäneutraaliksi ja samalla siis epäpäteväksi on sille oltava raudanlujat perusteet varsinkin kun se tehdään artikkelin alussa. Siksi lähde pätevyyden kyseenalaistukselle on löydyttävä. Kuka tahansa tiedemies loukkaantuisi muuten tuollaisesta väitteestä erittäin syvästi eikä sellaista tule esittää ellei selkeitä perusteita ole. --Klassikkomies 3. toukokuuta 2008 kello 20.20 (UTC)
- Yhteen lähteeseen liikaa tukeutuminen on aina jonkinlainen ongelma, mutta erityinen ongelma siitä tulee, jos on epäiltävissä että kyseisen lähteen tulkinta asioiden tilasta ei ole kiistaton. Lapuan liike kuulunee niihin paljonkin kiistaa ja erilaisia näkemyksiä herättävistä asioista, joissa ei missään nimessä tule tukeutua vain yhden henkilön näkemyksiin - olkoon sitten vaikka hyvinkin ansiotunut tutkija. Sinänsä Wikipedian ei tietenkään tule ottaa kantaa siihen, onko jokin näkemys oikea tai väärä. -- Piisamson 3. toukokuuta 2008 kello 20.25 (UTC)
- Totta kai kaikki näkökannat tulee ottaa huomioon jne - tämähän on itsestään selvää - mutta tutkijan väittäminen epäneutraaliksi on kyllä helkkarin rajua. Ainakin sana epäneutraali on mielestäni syytä poistaa mallineesta välittömästi ellei luotettavaa lähdettä väitteelle ole. --Klassikkomies 3. toukokuuta 2008 kello 20.29 (UTC)
- Piisamson ehti ensin ja muotoili asian paremmin, mutta lisään nyt tähän omankin kömpelösti muotoillun näkökulman. En väitä tutkijaa epäneutraaliksi tai epäpäteväksi, vaan tuota kyseistä teosta epäneutraaliksi. Pätevyys tai epäpätevyys on suhteellista ja kumpaakin on lähes mahdotonta todistaa. Pointti ei ole loukkaantuuko niinistö mallineesta vai ei, vaan se onko nykyinen artikkeli Wikipedian käytäntöjen mukainen. Valitettavasti se ei ole. Sillä usea käyttäjä on jo todennut, että oli Niinistö kuinka hyvä tutkija tahansa, hän ei täytä Wikipedian vaatimuksia, joiden mukaan artikkelien tulee perustua hyvämaineisten tai luotettavien tahojen julkaisemiin tosiasioihin, kun hyvin moni käyttäjä ei pidä ko tahoa hyvämaineisena tai luotettavan on meillä tarkistettavuus ongelma. Sen lisäksi on ongelma neutraaliudessa, sillä aihetta käsitellään vain yhdestä näkökulmasta, joka on neutraalin näkökulman käytänöön vastainen.--kalamies 3. toukokuuta 2008 kello 20.30 (UTC)
- Jeps, nyt on hyvä. --Klassikkomies 3. toukokuuta 2008 kello 20.36 (UTC)
Artikkelin neutraalius ja paikkansapitävyys.
[muokkaa wikitekstiä]Mistä kaukaa nämä mallineet ovat jääneet tähän artikkeliin? Jos ovat edelleen ajankohtaisia, keskustelua aiheesta. Muuten poistan ne viikon kuluttua tämän viestion kirjoittamisesta jos joku muu ei ole jo poistanut niitä.--Nvidia (keskustelu) 28. huhtikuuta 2017 kello 00.05 (EEST)
- Eipä ole juurikaan artikkeli muuttunut neutraalimpaan suuntaan tai muutenkaan,joten noita mallinteita on turha ottaa pois. Jukka Wallin (keskustelu) 28. huhtikuuta 2017 kello 10.22 (EEST)
- Olisiko jo vuodesta 2007 tai 2008. Pitäisi kait ottaa listalle,korjattavat ja uudelleen kirjoitettavat artikkelit.Jukka Wallin (keskustelu) 28. huhtikuuta 2017 kello 10.28 (EEST)
- Joko tästä artikkelista käyty keskustelu on päättynyt? Jos neutraaliudessa katsotaan yhä olevan jotakin vikaa, on syytä pitää mielessä ettei käsite "neutraalius" todellakaan merkitse äärivasemmiston Suomelle noihin aikoihin aiheuttaman vaaran vähättelyä, oltiin Lapuan liikkeestä mitä mieltä tahansa. Huomautan tästä, koska ylläoleva vaahtoava keskustelu tunnetusta ei-vasemmistolaisesta tutkijasta ei lupaa hyvää. Sellainen vähättely antaa yhtä hyvin aiheen kyseenalaistaa artikkelin neutraalius. Nicolaus Rungius (keskustelu) 2. marraskuuta 2019 kello 19.02 (EET)
- Kävin artikkelin läpi ja se vaikuttaa silmääni varsin neutraalilta. Mallinteet voi ottaa puolestani pois. Artikkelin heikoin kohta on laadullisesti lopun varsin spekulatiivinen "Lapuan liikkeen johto"-osio, jossa ei ole lähteitä ja jonka voisi kirjoittaa paremminkin. --Velivieras (keskustelu) 5. tammikuuta 2020 kello 14.29 (EET)
- Ryhdyn kirjoittamaan artikkelia vastaamaan paremmin nykyisen historiankirjoituksen näkemystä. Tein jo ensimmäisen päivityksen ja kirjoitin johdannon uusiksi. Sillä hieman kokeilen jäätä aiheen arkuuden vuoksi. Tarkoitus olisi jatkaa tästä artikkelin jäsentämiseen ja osin uudelleen kirjoittamiseen. Lähteisiini voi tutustua täällä. Päälähteenä olen ajatellut käyttää Siltalan kirjaa, joka on erittäin hyvä. Myös Perälän kirjassa on kattavia luonnehdintoja. Laajempaan kontekstiin käytän Ylikangasta. Näitä lähteitä tasapainottavat Vareksen, Uoman ja Majanderin Kansanvalta koetuksella, joka on hyvin lähellä Niinistön kuvateosta sekä Silvennoisen, Tikan ja Roseliuksen teos, joka tuo uutta konsensusta haastavaa tulkintaa. Historiakeskustelusta paras lähde on Hentilän kirja. Oletan, että artikkelin muokkaamiseen menee suhteellisen kauan, koska lähdeaineistoakin on jonkin verran. (Lisäys: kielitoimisto suosittaa 'lapuanliike'-kieliasua, joten käytän sitä.)--Ta eis heauton (keskustelu) 12. maaliskuuta 2020 kello 11.49 (EET)
- Hyvä, jos parannat artikkelia ja lisäät lähteitä. Muista laittaa lähteet aina tekstin perään, esimerkiksi juuri johdantoon. Jättäisin tekstistä turhat adjektiivit ja kuvailut pois. Äkkivilkaisulla lisäisin johdantoon myös heti alkuun siinä aiemmin olleen maininnan antikommunismista, mikä oli liikkeen kantava voima, merkittävä syy sen syntymiseen ja myös lopulta hiipumiseen.--Velivieras (keskustelu) 12. maaliskuuta 2020 kello 12.53 (EET)
- Kiitos kommentista. Pyrin asia-artikkeleissa välttämään adjektiiveja ja turhaa adjektiivimaalailua. Joskus adjektiiveillekin on kuitenkin paikkansa. Esimerkkinä vaikkapa 'maltillinen vastustaja'. Tämä on kuitenkin erittäin hyvä huomio varsinkin potentiaalisesti tulenarkaa aihetta käsittelevässä artikkelissa. Kiitos siitä! Kysymys: muistan lukeneeni, että hyvä tapa olisi nimenomaan välttää johdannon viitteistämistä, jos asiat on lähteistetty itse artikkelissa. Onko näin? Tämä saattaa tosin olla muistuma englanninkielisen wikipedian ohjeistuksesta.--Ta eis heauton (keskustelu) 12. maaliskuuta 2020 kello 13.22 (EET)
- Käytäntö johdantojen suhteen taitaa olla aika värikäs, mutta näkisin itse kaiken artikkeleissa olevan tiedon lähteistämisen olevan hyvä asia.--Velivieras (keskustelu) 12. maaliskuuta 2020 kello 13.29 (EET)
- Olen ehdottomasti samaa mieltä kaiken tiedon lähteistämisestä. Käsitykseni on vain ollut, että johdanto on tiivistelmä artikkelin sisältämästä lähteistetystä tiedosta, eikä tätä tiivistelmää tarvitsisi erikseen lähteistää. Varmuus on ehkä kuitenkin paras, vaikka tiivistelmien lähteistäminen on joskus hankalaa. Viitteeksi yhdelle kappaleelle saattaa tulla Siltala 1985 s. 1-65, jos asia ei selkene yhdellä sivulla. Leikki leikkinä kuitenkin. Lähteistän luonnollisesti kaiken kirjoittamani. Kiitos huomiosta!--Ta eis heauton (keskustelu) 12. maaliskuuta 2020 kello 13.40 (EET)
- Käytäntö johdantojen suhteen taitaa olla aika värikäs, mutta näkisin itse kaiken artikkeleissa olevan tiedon lähteistämisen olevan hyvä asia.--Velivieras (keskustelu) 12. maaliskuuta 2020 kello 13.29 (EET)
- Kiitos kommentista. Pyrin asia-artikkeleissa välttämään adjektiiveja ja turhaa adjektiivimaalailua. Joskus adjektiiveillekin on kuitenkin paikkansa. Esimerkkinä vaikkapa 'maltillinen vastustaja'. Tämä on kuitenkin erittäin hyvä huomio varsinkin potentiaalisesti tulenarkaa aihetta käsittelevässä artikkelissa. Kiitos siitä! Kysymys: muistan lukeneeni, että hyvä tapa olisi nimenomaan välttää johdannon viitteistämistä, jos asiat on lähteistetty itse artikkelissa. Onko näin? Tämä saattaa tosin olla muistuma englanninkielisen wikipedian ohjeistuksesta.--Ta eis heauton (keskustelu) 12. maaliskuuta 2020 kello 13.22 (EET)
- Hyvä, jos parannat artikkelia ja lisäät lähteitä. Muista laittaa lähteet aina tekstin perään, esimerkiksi juuri johdantoon. Jättäisin tekstistä turhat adjektiivit ja kuvailut pois. Äkkivilkaisulla lisäisin johdantoon myös heti alkuun siinä aiemmin olleen maininnan antikommunismista, mikä oli liikkeen kantava voima, merkittävä syy sen syntymiseen ja myös lopulta hiipumiseen.--Velivieras (keskustelu) 12. maaliskuuta 2020 kello 12.53 (EET)
- Ryhdyn kirjoittamaan artikkelia vastaamaan paremmin nykyisen historiankirjoituksen näkemystä. Tein jo ensimmäisen päivityksen ja kirjoitin johdannon uusiksi. Sillä hieman kokeilen jäätä aiheen arkuuden vuoksi. Tarkoitus olisi jatkaa tästä artikkelin jäsentämiseen ja osin uudelleen kirjoittamiseen. Lähteisiini voi tutustua täällä. Päälähteenä olen ajatellut käyttää Siltalan kirjaa, joka on erittäin hyvä. Myös Perälän kirjassa on kattavia luonnehdintoja. Laajempaan kontekstiin käytän Ylikangasta. Näitä lähteitä tasapainottavat Vareksen, Uoman ja Majanderin Kansanvalta koetuksella, joka on hyvin lähellä Niinistön kuvateosta sekä Silvennoisen, Tikan ja Roseliuksen teos, joka tuo uutta konsensusta haastavaa tulkintaa. Historiakeskustelusta paras lähde on Hentilän kirja. Oletan, että artikkelin muokkaamiseen menee suhteellisen kauan, koska lähdeaineistoakin on jonkin verran. (Lisäys: kielitoimisto suosittaa 'lapuanliike'-kieliasua, joten käytän sitä.)--Ta eis heauton (keskustelu) 12. maaliskuuta 2020 kello 11.49 (EET)
- Kävin artikkelin läpi ja se vaikuttaa silmääni varsin neutraalilta. Mallinteet voi ottaa puolestani pois. Artikkelin heikoin kohta on laadullisesti lopun varsin spekulatiivinen "Lapuan liikkeen johto"-osio, jossa ei ole lähteitä ja jonka voisi kirjoittaa paremminkin. --Velivieras (keskustelu) 5. tammikuuta 2020 kello 14.29 (EET)
- Artikkelin nimeämisestä (Lapuan liike vs. lapuanliike) voitaisiin varmaan avata jossain vaiheessa oma keskustelu. Olisi loogista, että se kirjoitettaisiin yhdenmukaisesti sekä artikkelin nimessä että tekstissä. (Hienoa muuten, jos joku viimein jaksaa parantaa artikkelin sisältöä.) --Risukarhi (keskustelu) 12. maaliskuuta 2020 kello 18.28 (EET)
- Kirjoitin artikkelin loppuun, siivosin ja korjasin lähteet, muotoiliun kuvien asettelua, paransin kieliasua ja muita tietoja omalla hiekkalaatikollani. Julkaisen nyt kaikki nämä loput muutokset kerralla. Artikkeli on minun puolestani pääosin valmis. Ehdotankin, että siitä poistetaan neutraalius- yms. vastaavat viestit. Olen pahoillani, että kokemattomuuttani innostuksen puuskassa tein valtavan määrän pieniä muutoksia ennen kuin ymmärsin ryhtyä muokkaamaan artikkelia omilla alasivuillani. Velivieras lupasi käydä artikkelin sopivassa kohtaa lävitse.--Ta eis heauton (keskustelu) 20. maaliskuuta 2020 kello 14.29 (EET)
- Kävin artikkelin läpi ja otin neutraalius- yms. viestit pois. Ta eis heauton on nähnyt paljon vaivaa ja tehnyt hyvää työtä ja kiitos siitä hänelle.--Velivieras (keskustelu) 20. maaliskuuta 2020 kello 20.40 (EET)
- Kiitos kun tarkistit!--Ta eis heauton (keskustelu) 20. maaliskuuta 2020 kello 21.56 (EET)
- Kävin artikkelin läpi ja otin neutraalius- yms. viestit pois. Ta eis heauton on nähnyt paljon vaivaa ja tehnyt hyvää työtä ja kiitos siitä hänelle.--Velivieras (keskustelu) 20. maaliskuuta 2020 kello 20.40 (EET)
Hyvä artikkeli?
[muokkaa wikitekstiä]Nyt Ta eis heautonin muokkausten jälkeen artikkeli on mielestäni varsin hyvässä kunnosa. Tietoa liikkeen vaiheista on kattavasti ja kuvitusta löytyy lähes jokaisesta vaiheesta. Olisiko aika tarkastella artikkelin laatua uudelleen?--Velivieras (keskustelu) 22. maaliskuuta 2020 kello 08.34 (EET)
Laatuarviointi
[muokkaa wikitekstiä]Laitoin laatuarviointiin, koska on mielestäni suositellun tasoa, mutta ei ole edes lupaava. Samalla tulee hoidetuksi artikkelin nimikeskustelu. -- Rakkaus-muki-2 (keskustelu) 22. lokakuuta 2020 kello 16.54 (EEST)
- Pitkä ja potentiaalinen artikkeli, jonka voisi laittaa vertaisarviointiinkin, jossa olisi enemmän aikaa ruotia sitä. En ole vielä lukenut tätä kokonaan, mutta huomasin että osa tekstistä on lähteetöntä, eli tekstiin pitäisi lisätä kattavasti viitteet käytettyihin lähteisiin. Minusta "liikkeen tausta" -osion johdantokappale on tarpeeton, sillä samat asiat kerrotaan uudelleen seuraavissa kappaleissa, ja koko osio hyppii siksi ajallisesti edestakaisin. Ehkä sen kappaleen voisi poistaa ja siitä pari lausetta ottaa koko artikkelin johdantoon. Johdanto olisi muuten ihanteellisesti viitteetön, eli kaikki siinä mainitut asiat olisi kerrottu lähteineen itse artikkelissa, jolloin viitteitä ei tarvittaisi. --Savir (keskustelu) 25. lokakuuta 2020 kello 09.49 (EET)
- Siirsin ehdotuksen mukaan vertaisarviointiin. -- Rakkaus-muki-2 (keskustelu) 26. lokakuuta 2020 kello 13.50 (EET)
Arkistoitu vertaisarviointi
[muokkaa wikitekstiä]Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota. |
Kattava artikkeli, jossa on mielestäni ainesta suositelluksi artikkeliksi saakka. Puutteet ovat mielestäni hyvin pieniä: muutama lähteetön lause, virheellinen nimi ja muutama rakenteellinen yksityiskohta. Omasta mielestäni suurin kysymys on se, pitäisikö artikkelia lyhentää jakamalla osa sisällöstä erillisiksi artikkeleikseen ja tiivistämällä joitakin pääartikkelin kohtia. Onko se tarpeellista? Katsotaan mitä vertaisarviointi artikkelille tekee. Tämä on [keskeinen artikkeli] Suomen historiasta ja tonniartikkeli. -- Rakkaus-muki-2 (keskustelu) 26. lokakuuta 2020 kello 13.34 (EET)
- Palaan asiaan ajatuksella myöhemmin. Lähdeluettelosta pisti kuitenkin yksi asia silmään. Niinistön kirjaan viitataan joka kerta samalla viitteellä: ”Niinistö 2003, s. 10–137.” Aika haarukka noissa sivunumeroissa. --Miihkali (K • M) 26. lokakuuta 2020 kello 13.41 (EET)
- Artikkelin keskustelusivulla lukee, että koko artikkeli on perustunut aiemmin tuohon kirjaan ja artikkeli ei ole siksi päässyt lupaavaksi tai hyväksi. Yksittäinen käyttäjä otti asiakseen parantaa artikkelia useampaan lähteeseen perustuen. Yksi projekti voisi olla poistaa Niinistön kirja lähdeluettelosta kokonaan, se kun on keskustelusivun perusteella ilmeisen kiistanalainen lähde. -- Rakkaus-muki-2 (keskustelu) 26. lokakuuta 2020 kello 13.46 (EET)
- Joo. Kyllähän noista viitteistäkin näkee, että Niinistön kirjaan osoittavat viitteet ovat samalla niitä kaikkein myönteisimpiä anekdootteja Lapuan liikkeen onnistumisista. Mikä viittaisi siihen, ettei tällaisia mainintoja ja tulkintoja välttämättä ole muista lähteistä löytynyt. Mutta en tunne asiaa sen tarkemmin, enkä ole lukenut Niinistön kirjaa, joten tuo edellinen on puhdasta spekulointia enkä ota asiaan sen tarkemmin kantaa. Tarkemmat sivunumerot pitäisi viitteisiin kuitenkin katsoa. --Miihkali (K • M) 26. lokakuuta 2020 kello 14.01 (EET)
- Itse Jussi Niinistön kirjan lukeneena sanoisin sitä ehdottomasti propagandistiseksi ja kirjoittajansa aatemaailman värittämäksi, mutta artikkelin nykyversiossa sillä lähteistetyt yksittäiset kohdat eivät onneksi vaikuta ongelmallisilta osana isompaa kokonaisuutta. Teos sisältää joitain periaatteessa kiinnostavia tapahtumahistoriallisia detaljitietoja, joskin sen suurin ansio on runsas ja kiinnostava kuvitus, johon sen alaotsikkokin viittaa. Viittausten sivunumerot pitäisi kyllä korjata tarkemmiksi, nythän tuossa käytännössä viitataan joka kohdassa koko kirjaan ilman tarkennusta. Artikkelin viimeisessä osiossa referoitu historiantutkimuksen "uuspatrioottisen aallon" kritiikki viittaa muuten pääasiassa tähän Niinistön teokseen ja tuo sanasta sanaan lainattu pahamaineinen luonnehdinta muilutuksista (”juurevalla kansanhuumorilla ryyditettyä hevosenleikkiä”) on juuri tästä kirjasta lähtöisin ([2]). Artikkeli siis samanaikaisesti käyttää teosta lähteenä ja toisaalta lainaa sitä varoittavana esimerkkinä asenteellisesta historiantulkinnasta. --Risukarhi (keskustelu) 6. joulukuuta 2020 kello 23.35 (EET)
- Sivumennen sanottuna artikkelin päälähteisiin kuuluu myös Mikko Uola, joka muistaakseni on hänkin yksi uudemman tutkimuksen (kuten Silvennoisen, Tikan & Roseliuksen teoksen) kritisoimista, 1930-luvun oikeistoradikalismia vähätelleistä ja kaunistelleista tutkijoista. Tosin tuo lähteenä oleva eduskunnan viralliseen historiateokseen sisältyvä Uolan osuus on muistaakseni ihan asiallinen ja tyyliltään neutraali Niinistön kirjaan verrattuna (ja olen tainnut itsekin käyttää sitä lähteenä jossain muussa Wikipedia-artikkelissa). --Risukarhi (keskustelu) 6. joulukuuta 2020 kello 23.50 (EET)
Pitäisikö artikkeli nimetä Lapuanliikkeeksi, sillä näköjään tekstissä on lähes kaikki siinä muodossa ? --AinScept (keskustelu) 2. joulukuuta 2020 kello 16.39 (EET) edit --AinScept (keskustelu) 2. joulukuuta 2020 kello 16.43 (EET)
- Joo siis sehän ei kai olekaan sitten erisnimi eli pienellä kun ei ole lauseen alussa. --Höyhens (keskustelu) 4. joulukuuta 2020 kello 05.10 (EET)
- Siirretäänkö artikkeli nimelle Lapuanliike? --AinScept (keskustelu) 8. helmikuuta 2021 kello 22.28 (EET)
- Kannatan. --Hedelmätiski (keskustelu) 8. helmikuuta 2021 kello 23.53 (EET)
- Tämähän riippuu tietenkin kokonaan siitä, mitä muotoa lähteet käyttävät, ei siitä mitä muotoa Wikipedian artikkeli käyttää.--Urjanhai (keskustelu) 9. helmikuuta 2021 kello 08.31 (EET)
- Kielitoimiston sanakirjassa lapuanliike, joka on jo Nykysuomen sanakirjassakin. Ja pienellä alkukirjaimella. Lähdettä referoidessa käytetään tätä oikeaa muotoa. Sitaatissa käytetään tietenkin lähteen käyttämää, vaikka olisi väärä. --Abc10 (keskustelu) 9. helmikuuta 2021 kello 08.39 (EET)
- Muokkasin rohkeasti, Kysy.fi-sivuston mukaan myös Itkosen - Maamiehen Kieliopas (2011) ja Ikolan Nykysuomen opas (2001) suosittelevat muotoa lapuanliike. Tietenkin tuolla puhutaan vielä erikseen Lapuan Liike Ry:stä, joka varmaan on siinä mielessä eri asia, että yhdistyksen nimi on isolla. --PtG (keskustelu) 11. helmikuuta 2021 kello 22.08 (EET)
- Yhdistys tietenkin omalla nimellään, vaikka harvoin kai yhdistyksestä sinänsä puhutaan. Yleensä kai aiheena on liike. --Abc10 (keskustelu) 11. helmikuuta 2021 kello 22.40 (EET)
Artikkeli on asiallinen ja käy selkeästi läpi keskeisimmät tapahtumat, mutta tässä vielä erinäisiä parannusideoita:
- 1 Lausetta "Etelä-Pohjanmaalle julistettiin 5. kesäkuuta 1930 niin sanottu Lapuan laki" pitäisi tarkentaa. Kuka julisti?
- 2 Kommunistilakien sisältöä voisi tarkentaa, erityisesti siltä osin keiltä tarkalleen ottaen poistettiin äänioikeus ja miten. Samoin voisi selittää tarkemmin, miten "kommunisteiksi epäillyiltä henkilöiltä oli kielletty perustuslain mukainen oikeus osallistua vaaleihin" syksyllä 1930, siis ennen kommunistilakien säätämistä. Artikkeli Eduskuntavaalit 1930 muuten mainitsee, että kommunistit onnistuivat vielä asettamaan joitain ehdokkaita, mutta yksikään ei tullut valituksi. Ilmeisesti heidän kannattajiaan estettiin äänestämästä jollain laittomalla tavalla.
- 3 Talonpoikaismarssista puhuttaessa tulisi ehdottomasti mainita, että ylin valtiojohto ja kenraali Mannerheim ikään kuin tunnustivat Lapuan liikkeen vastaanottamalla marssin [ilmenee vain kuvatekstistä] ja että presidentti Relander kätteli julkisesti Vihtori Kosolaa (mikä on tahrannut Relanderin maineen myöhemmässä historiankirjoituksessa). Oleellista oli tietysti vielä se, että Mannerheim ja Svinhufvud olivat vuoden 1918 valkoisen armeijan ja hallituksen johtajat, joten heidän läsnäolonsa kruunasi tilanteen symboliikan.
- 4 Mäntsälän kapinaa käsittelevään osioon voisi lisätä joitain juttuja: hallituksen ero kapinallisten päävaatimuksena, Lapuan liikkeen johtajien siirtyminen Mäntsälään kapinan aikana, myöhempi oikeuskäsittely (Kosolan, Walleniuksen ym. lyhyet vankeustuomiot, rivimiesten jättäminen syyttämättä).
- 5 Artikkelissa ei mainita nimeltä J. E. Sunilaa, joka oli pääministerinä 1931–1932 ja jonka hallitusta Mäntsälän kapinalliset siis vaativat eroamaan. Miten Sunilan hallitus ja sen politiikka erosi lapualaisille mieluisasta Svinhufvudin hallituksesta?
- 6 Jos artikkelissa vielä on jokin neutraaliusongelma, niin ehkä se, että Lapuan liikkeen kussakin vaiheessa nauttiman kannatuksen laajuutta saatetaan arvioida vähän yläkanttiin. Kannattivatko Maalaisliitto ja vieläpä Edistyspuoluekin Lapuan liikettä tosiaan aina Ståhlbergin kyyditykseen saakka? Kaikki porvaripuolueet kannattivat kyllä kommunistilakien säätämistä, mutta se ei ole sama asia kuin itse liikkeen tukeminen vielä laittomuuksien aloittamisen jälkeenkin. Olisi hyvä selittää tarkemmin, minkäasteisesta tuesta tai kannatuksesta puhutaan.
- 7 Liikkeen kannattajien sosiaalista koostumusta ja poliittisia taustoja on artikkelissa käsiteltykin, mutta ne voisi ehkä vielä erottaa omaksi osiokseen kronologisesta historiasta erikseen. Mihin yhteiskuntaryhmiin kuuluneet ihmiset kannattivat liikettä tai esimerkiksi tekivät muilutuksia? Liikkeelle oli tärkeää korostaa mielikuvaa talonpoikaisesta kansanliikkeestä (rinnastaen itsensä vuoden 1918 valkoiseen talonpoikaisarmeijaan sekä vieläpä nuijasodan talonpoikaisjoukkoihin), mutta toisaalta sen taustalla vaikutti vuorineuvoksia, korkeita upseereita, ruotsinkielistä yläluokkaa jne. Liike myös hyötyi monien arvostettujen vaikuttajien ja kulttuurihenkilöiden avoimesti ilmaisemasta tuesta.
- 8 Puhuttaessa 1920-luvun punaisesta ja valkoisesta työmaaterrorista olisi kiva saada jotain faktaa siitä, kumpi näistä ilmiöistä oli oikeasti merkittävämpi (ay-liikkeen asema oli Suomessa tuolloin heikko ja työläisten järjestäytymisaste alhainen, joten on vaikea uskoa, että työpaikoilla olisivat oikeasti olleet niskan päällä kommunistit eikä työnantajat). Aihetta on varmasti tutkittu.
- 9 Vihtori Kosolan kutsuminen johdannossa liikkeen ideologiseksi johtajaksi on yllättävä luonnehdinta, sillä Kosolaa ei nyt suoranaisesti minään ideologisena pohdiskelijana tunneta ja hänen todellisesta vallastaan liikkeessä on muutenkin esitetty vaihtelevia näkemyksiä. "Tärkein johtaja" tai "keulakuva" saattaisi olla osuvampi nimitys. Toisaalta kun mahdollisen diktatuurin uhka mainitaan artikkelissa muutaman kerran, voisi mainita jotain myös tuohon aikaan liikkuneista sakeista huhuista, että Kosolasta puuhattiin Suomen Mussolinia tai jotain vastavaa. Vaikka kyse olisi ollut pelkästä spekulaatiosta, silläkin oli paljon merkitystä tilanteessa, jossa väkivaltainen liike piti koko Suomea pelon vallassa ja korosti johtajaansa. Myös Mannerheimista lapualaisten mahdollisena diktaattoriehdokkaana on spekuloitu varsinkin jälkeenpäin.
- 10 Kannattaa tsekata, mainitaanko tästä lohkaistuissa ala-artikkeleissa Lapuanliikkeen johto ja Lapuan liikkeen valtuuskunta joitain sellaisia tärkeitä nimiä, jotka pitäisi mainita myös pääartikkelissa.
- 11 Nimistä puheen ollen, kaikista kolmesta muilutusten yhteydessä murhatusta henkilöstä on omat artikkelit (Erik Mättö, Onni Happonen, Yrjö Holm), joten heidät voisi mainita tässäkin artikkelissa. Myös Minna Craucherin murhan voi haluttaessa mainita.
- 12 Silmääni pisti muotoilu, jonka mukaan K. J. Ståhlberg oli "perustuslaillisen hallintomuodon tärkeimpiä puolustajia Suomessa". Parempi ilmaisu olisi luultavasti "tasavaltaisen hallitusmuodon tärkeimpiä puolustajia" tms. Eivät kai oikeisto ja lapualaisetkaan sinällään vastustaneet perustuslaillisen hallinnon periaatetta, he vain eivät pitäneet Ståhlbergin johdolla laaditusta silloisesta hallitusmuodosta. --Risukarhi (keskustelu) 7. joulukuuta 2020 kello 01.59 (EET)
- Onpa kiva, että jaksat käydä lävitse ajatuksella. Numeroin pointtisi, toivottavasti et loukkaannu. Tein pääosan artikkelin muutoksista aiemmalla nimimerkillä, jota en ole enää käyttänyt. Suurin osa epätarkkuuksista, joihin kiinnitit huomiota on peräisin Niinistön teoksesta. Lähtökohtani artikkelin uudistamisessa oli nimenomaan Niinistön teoksen minimointi lähteenä. Aiemmin se oli lähes ainoa lähde koko artikkelille. Artikkeliin jäi kuitenkin joitakin kohtia, joihin en löytänyt viitteitä käyttämistäni teoksista. Kirjoitit ylempänä Uolan teoksen käytöstä lähteenä. Käytin sitä nimenomaan Niinistön kuvateoksen näkemyksen korvaajana. Kirjassa on kolme kirjoittajaa ja eduskunnan virallisena historiikkina se on kokonaisuutena melko neutraali teos. Oma epäilykseni tästä artikkelista oli se, että se oli jo nyt liian pitkä ja yksityiskohtainen. Lisäksi pyrin jättämään mukaan myös aiempien kirjoittajien tekstiä, koska Wikipedia on kollaboratiivinen projekti. En yksinkertaisesti kehdannut poistaa kaikkea. Sitten pointteihin:
- 1 Todennäköisesti Niinistön kirjasta. En löytänyt tähän suoraa viitettä. Siltalan lähde mainitsee, että kyseisenä päivänä julkaistiin julkilausuma, jonka mukaan ”Maakunnassamme ei tulla enää julkaisemaan kommunistisia sanomalehtiä.” Sitä todennäköisesti jokin osa historiankirjoituksesta pitää hetkenä, jolloin lapuanliike ilmoitti olevansa lain yläpuolella. Faktisesti kappaleen sisältö on suurin piirtein oikein, mutta suoraa viitettä ei ole. Näyttää googlehaun perusteella, että alkuperäinen teksti olisi valittujen palojen artikkelista - tai valittujen palojen artikkeli wikipediasta. Patenttiratkaisuna voisi poistaa tuon päivämäärän ja todeta, että omavaltaisuutta ryhdyttiin kutsumaan liikkeen piirissä Lapuan laiksi.
- 2 Selkiytin tätä. Lisäsin kohdan Eduskunta kokoontuu äänestämään kommunistilaeistaja ja myöhemmin Perälän kirjasta tiedon, että kunnalliset vaalilautakunnat poistivat laittomasti äänestysrekisteristä 20.000 nimeä.
- 3 Tein nämä.
- 4-5 Karsin aiemmin nämä aiemmin, koska ajattelin että ne löytyvät pääartikkelista. Olet kuitenkin oikeassa. Koko osion painotusta voisi ehkä vähän muuttaa. Haluaisitko tehdä tämän? Tämä on kohtuullisen isotöinen muutos ja minulta loppui .
- 6 Joo. Pyrin neutraaliuteen, joten tuki liikkeelle voi olla jopa liioiteltua. Olen käyttänyt lähteistä löytämiäni tietoja. Voisin jossakin vaiheessa käydä tätä lävitse Perälän kirjan kanssa. Kirja käsittelee lapuanliikkeen tukea lehdistössä ja sisältää todennäköisesti pääpiirteissään vastauksen tähän.
- 7 Tätä vähän onkin kohdassa liikkeen taustaa (Eurooppalaiset esimerkit ja oikeiston maaseutujuuret). Mutta olet oikeassa, tämä voisi olla oma isompi osionsa. Hyvin vähälle huomiolle on yleensä jäänyt esimerkiksi se, että Jyväskylän/Viitasaaren alue ja Keski-Suomi oli erittäin vahvaa liikkeen kannatusaluetta. Liikkeen kannatus myös muuttui sen olemassaolon aikana. Alussa kyseessä oli laajempi kansanliike, joka syntyi lakonmurtajien jatkeena. Loppuvaiheessa liike muuttui yläluokkaisemmaksi, kannatus siirtyi enemmän pääkaupunkiseudulle ja kylvettiin siemen Isänmaalliselle kansanliikkeelle. Tämä on aika iso muutos, ja vaatii yhden illan työn.
- 8 Ammattiyhdistykset olivat kasvaneet yllättävän vahvoiksi, sillä erityisammattimiesten järjestäytymisaste oli korkea. ”Työmaaterroria” tapahtui varmasti molempiin suuntiin, eikä Siltalta tai eduskunnan historiikista löydy tietoa siitä, kumpi oli yleisempää. Lisäsin ilmiön mittakaavaa kuvatakseni hieman lukuja: Vuonna 1928 ammattiliittoihin kuului yli 90 000 ammattimiestä. Lakonmurtajiin kuului enimmillään yli 34 000 miestä. ”Anteeksipyyntöjä” julkaistiin ainakin satoja. En löytänyt tarkkoja lukuja lähteistäni, mutta Siltalan kirjassa mainitaan Vanhalan tutkimus, jossa oli tutkittu 482 tapausta, mutta nämä eivät ole kaikki. Kaikki lukemani lähteet ovat yhtä mieltä siitä, että seurausten kannalta merkittävämpää oli porvarien ärsyyntyminen kokemastaan vasemmiston ”työmaaterrorista”.
- 9 Korjasin tämän. Vanhan version peruja. Mielestäni ilmaus ideologinen johtaja on täysin virheellinen.
- 10 -
- 11-12 Korjasin nämä.
EDIT 1,2,3,4,5: korjasin vastaustani, sillä tein jo osan muutoksista. -- Rakkaus-muki-2 (keskustelu) 17. joulukuuta 2020 kello 18.15 (EET)