Keskustelu:Lapinvuokko

Lupaava artikkeli -ehdotus

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Ehdotan tätä artikkelia lupaavaksi. --Linkkerpar™ 22. kesäkuuta 2019 kello 02.58 (EEST)

Ihan hyvältä näyttää Muuta-osiota lukuun ottamatta. [1] En kyllä tiedä minne tekstit sieltä voisi siirtää. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 22. kesäkuuta 2019 kello 14.57 (EEST)

Olisikohan tällä tavalla parempi [2]? Siirsin ne tekstiin ja poistin "Muuta" osion. --Linkkerpar™ 22. kesäkuuta 2019 kello 15.38 (EEST)

Tunturikirjosiipi-tieto ei oikein sovin tähän artikkeliin, ja sen voisi mielestäni siirtää perhosen omaan artikkeliin. Lupaava artikkeli saa olla lyhyt [3], joten en pidä tiedon siirtämistä toiseen artikkeliin ongelmana. Dryas-kaudet ovat ilmeisesti saaneet nimensä lapinvuokon mukaan siksi, että kasvi yleistyi tuona aikana ja se viihtyy kylmissä olosuhteissa. Tekstiin voisi siis lisätä tarkemman tiedon nimeämisestä ja siirtää sen joko Levinneisyys- tai Elinympäristö-osioon. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 22. kesäkuuta 2019 kello 20.32 (EEST) Edit --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 22. kesäkuuta 2019 kello 20.37 (EEST)

Lenninhaivenista voisi ehkä olla leipätekstissä enemmän. Syökö tämän kasvin pähkylöitä mikään lintu tai muu eläin? (onko siis minkään ravintoa?) Jotain voisi olla kylmänkestävyydestä, onko tällä mahdollisesti joitain sopeumia kylmää kestääkseen? Usein kylmää kestävillä kasveilla on sopeumia, esim. alppiruusulla on. --Hartz (keskustelu) 24. kesäkuuta 2019 kello 18.33 (EEST)

Kai sitä voisi hieman parantaa lenninhaivenien osalta. Kylmänkestävyydestä en löytänyt mitään suoraa mainintaa. Niitä sopeutumia kyllä löytyy. Esimerkiksi kasvi on kaikkialta hienon karvan peittämä, lehdet ovat ikivihreät että kasvi pääsee heti yhteyttämään kun lumi sulaa. En vain tiedä että meneekö oman tutkimuksen puolelle jos alkaa noista kirjoittamaan ja kaivaa niihin lähteet jotka eivät koske lapinvuokkoa. Tietysti voisi yrittää etsiä lähteitä joissa noista olisi mainittu. --Linkkerpar™ 25. kesäkuuta 2019 kello 03.45 (EEST)

Lähteellistä tietoa voi ola vaikea löytää, mutta sinänsä maininnan arvoinen voisi olla että kasvi ei ole myrkyllinen kuten vuokot joihin ei siis kuulu geneettisesti. Juu kannatan lupaava-tasolle tällaisenaan. --Höyhens (keskustelu) 24. kesäkuuta 2019 kello 18.51 (EEST)

Tästä lajista taitaa olla jokin muoto (var. asiatica) joka kasvaa Japnissa ja Manner-Kiinassa. Tähän viittaa tämä ja-wikin artikkeli [4]; zh-wikissä näyttäisi olevan jotain samansuuntaista myös, mutta siitä on vähän hitaanlaista otta selvää. Mitä karttaan tulee, se saattaa viitata kaikkiin Dryas-lajeihin, joten voisi olla aiheellista tarkistaa jonkun joka tietää. Näyttäisi ainakin siltä että D. integrifolia kasvaisi Grönlannissakin. --Höyhens (keskustelu) 24. kesäkuuta 2019 kello 19.24 (EEST)

Tarkoitatko että pitäsi mainita alalajit tietolaatikossa? Niitä kyllä löytyisi aika paljon [5], [6], [7]. --Linkkerpar™ 25. kesäkuuta 2019 kello 03.45 (EEST)

En tarkoita että lupaava-tasollle varsinkaan kun näillä muodoilla ja risteymillä on taipumusta ollla instabiileita käsitteitä. Mielestäni se periaatteessa kyllä parantaisi artikkelia, jos mainittaisiin asiallisesti että eri puolillä nämä ovat vähän erilaisia. --Höyhens (keskustelu) 25. kesäkuuta 2019 kello 14.15 (EEST)

Elinympäristö vaikuttaa Suomi-keskeiseltä, kun kerrotaan lajin kasvavan lähinnä tunturikankailla. Johdannossa sen sijaan puhutaan tundrasta. --PtG (keskustelu) 24. kesäkuuta 2019 kello 20.47 (EEST)

Joo, sitä voisi kehittää vähän. Joudun vielä huomenna olemaan töissä mutta yritän sitten perehtyä asiaan. --Linkkerpar™ 25. kesäkuuta 2019 kello 03.45 (EEST)

Yksi mysteeri on että miten tämä kasvi pysyy talven yli hengissä, kun maa on roudassa ja juuret eivät ole läheskään yhtä syvällä kuin alppiruusulla, oletan. Samaan aikaan tämä kasvi on peräti ikivihreä. Karttakuvassa tosiaan esitetään, että tätä on tuolla -50 asteen Siperiassakin, jossa maa on ikiroudassa. Nämä tässä luettelemani asiat ovat tosiaan ihmetyksen aihe, tämä kun ei ole mikään havupuukaan. --Hartz (keskustelu) 25. kesäkuuta 2019 kello 07.41 (EEST)

Nyt saat minutkin ihmettelemään. Onkohan tuolle selitystä esimerkiksi jotain etanolimuodostusta tai muuta? --Höyhens (keskustelu) 25. kesäkuuta 2019 kello 14.16 (EEST)

Äh, ilmeisesti tarpeeksi hidas aineenvaihdunta riittää paksun lumen alla. --Höyhens (keskustelu) 25. kesäkuuta 2019 kello 15.30 (EEST)

Kannatan lupaavaksi.--Mursuvaari 321 (keskustelu) 13. heinäkuuta 2019 kello 17.12 (EEST)

No ilmeisesti kaksi on kannattanut ja kukaan ei suoranaiasesti vastustanut. Merkitsen ja arkistoin siis. J.K Nakkila (keskustelu) 20. heinäkuuta 2019 kello 18.03 (EEST)