Keskustelu:Laktoosi-intoleranssi

Onko laktoosi-intoleranssi sairaus vai ominaisuus? Suuri (ellei suurin) osa maapallon aikuisista ihmisistä ei siedä maitoa. --Jeepo

No, Suomessa on korrektia suhtautua siihen kuin sairaustilaan. Niin ovat maailman asiat suhteellisia. Höyhens 7. huhtikuuta 2005 kello 21:30:27 (UTC

Miksi se on korrektia? --Ulrika 14. maaliskuuta 2007 kello 19.35 (UTC)

jos olet vähemmistössä, sinussa on vika. Niin kai se menee.[pösilö] Kommentin jätti 83.226.115.61 (keskustelu – muokkaukset).

Poistin tekstistä viittauksen suomalaisten alkukotiin. Eikös se teoria ole hylätty, että suomalaiset olisivat yhtenä joukkona peräisin Volgan mutkasta? --Ulrika 14. maaliskuuta 2007 kello 19.35 (UTC)

Maitosiedätys

Tälle sivulle olisi hyvä saada tietoa myös maitosiedätyksestä.

Amerikkalaista wikipediaa (http://en.wikipedia.org/wiki/Lactose_intolerance#Rehabituation_to_dairy_products) mukaillen kirjoittaisin jotain tämän suuntaista: "Terveiden henkilöiden, joilla on kakkostyypin laktoosi-intoleranssi, on mahdollista kouluttaa suolistobakteereja hajottamaan laktoosia tehokkaammin nauttimalla pieniä määriä maitotuotteita useita kertoja päivässä muutaman viikon ajan. Tätä ei kuitenkaan suositella ihmisille, joiden laktoosi-intoleranssi johtuu taustalla olevasta tai kroonisesta sairaudesta.

Allergia- ja astmaliiton mukaan asianmukaisesti toteutettu maitosiedätys onnistuu noin yhdeksällä kymmenestä."

En kuitenkaan tunne suomennoksia termeille "intestine tract", "large intestine" sekä "secondary lactose intolerance".

STT:n uutisessa todettiin 30.10.2008: "Suurin osa allergiaepäilyn vuoksi noudatettavista ruokavalioista on turhia, kertoo Allergia- ja astmaliitto. Liiton mukaan allergia löytyy altistuskokeissa vain joka kymmenenneltä erikoisruokavaliota noudattavalta. Epäiltyjen ruoka-allergioiden määrä on kaksinkertaistunut kahdessakymmenessä vuodessa. Lapsista 20-30 prosenttia ja aikuisista parikymmentä prosenttia välttää jotakin ruokaa oletetun allergian takia. Allergianeuvoja Anne Vuorenmaan mukaan turha ruokien välttäminen yksipuolistaa ruokavaliota. Se voi johtaa myös herkkyyden lisääntymiseen ja vakaviin allergiareaktioihin. Äkillisten allergiareaktioiden vaaraa voidaan vähentää siedätyshoidolla. Vakavia oireita saaneen siedätyksen tulee kuitenkin tapahtua erikoislääkärin valvonnassa. Esimerkiksi asianmukaisesti toteutettu maitosiedätys onnistuu lähes yhdeksällä kymmenestä." Kommentin jätti 217.140.228.9 (keskustelu – muokkaukset).

Maailman ihmisistä 90 prosenttia (stetson-arvio) ei siedä maitosokeria ihan geneettisistä syistä. Maitosokerin sietäminen on mutaatio, joka on aika monen suomalaisen erikoisominaisuus, mutta sietämistä ei voi parantaa nauttimalla maitoa, jos kyse on genetiikasta. Se on suomeksi sanottuna itsensä kiusaamista. Miksi pitäisi juoda maitoa? Suurin osa maailman aikuisista ihmisistä, samoin kuin koko eläinkunta elää terveenä ja hyvinvoivana juomatta tippaakaan maitoa. Maidonjuontia tarvitsee meijeriteollisuus. --Ulrika 30. lokakuuta 2008 kello 12.38 (EET)

Ongelmia "laktoosigeenin" sukupuussa.

Leena Palotien tutkimuksen mukaan "laktoosigeeni" olisi säilynyt suomalaisugrilaisilla kansoilla tuhansia vuosia evoluution myötävaikutuksella; ankarissa oloissa maitosokeria sietäneet henkilöt olisivat säilyneet hengissä. Arkeologisten havaintojen mukaan sekä suomalaisten että suomensukuisten kansojen kulttuuripiirissä karjatalouden kehitys osaksi elinkeinorakenteita alkoi vasta 800-luvulla jKr. Tätä ennen maitoa tai maitotuotteita ei ole ko. kulttuuriympäristöissä käytetty. Maito ja maitojalosteet yleistyivät vasta nurmikasvien viljelyn myötä 1700-1800 luvuilla. Tutkimuksessa esitetty väite geenin säilymisperusteeksi on vailla pohjaa.(--Arkkikari 5. elokuuta 2009 kello 19.57 (EEST))

Olisi mielenkiintoista kuulla Palotien kommentti asiaan. Otapa häneen yhteyttä. Ja jos löydät kommentillesi jostakin lähteen eli vastalauseen Palotien näkemykselle, sen voisi lisätä artikkeliin, mutta ei omana pohdintana. --Ulrika 5. elokuuta 2009 kello 20.30 (EEST)

Lähteessä: [maidon siedon aiheuttava] "mutaatio ilmaantui euraasialaiseen väestöön jossakin Uralin länsipuolella ehkä noin 5 000 vuotta sitten. Sieltä se levisi Suomeen ja koko maailmaan."

Päätelmät vaikuttavat aika huuhaalta. Tästä on vaikea johtaa sitä että suomalaisista 18 % on laktoosi-intoleransseja, baskeista 0,3 %, ruotsalaisista 2 % ja hollantilaisista 1 %. (luvut en.wiki, jossa niille on lähteet.) Mielenkiintoisiin paikkoihin levinneet nuo suomalais-ugrilaiset geenit Euraasiassa. --Mikko Paananen 5. elokuuta 2009 kello 20.54 (EEST)

Lähteet näyttivät olleen googlaamalla lisättyjä. Ei linkkien päässä ainakaan puhuttu "suomalais-ugrilaisista kansoista", mordvalaisista, udmurteista (jos "suomalais-ugrilaisia" nyt oli 5000-12000 vuotta sitten) koko Pohjolan kansojen esi-isinä, tahi muuta kansallisromanttista hömppää. --Mikko Paananen 6. elokuuta 2009 kello 02.40 (EEST)

Tarkennetaan että "suomalais-ugrilaiset" ei tietenkään ole mitään kansallisromanttista hömppää. Paananen oli aikoinaan yhteenvedossa ilmoittanut lukeneensa, että geenivirhe olisi syntynyt Ruotsissa:) Poistamasi tekstin on lisännyt käyttäjä Big Johnson lokakuussa 2006 jonkin toisen lähteen perusteella, joka olisi mielenkiintoista tietää. Nykyisen lähteen perusteella sitä tekstiä ei tosiaan voi kirjoittaa. --Ulrika 6. elokuuta 2009 kello 09.45 (EEST)

Aiheen avauksessa suomalaisugrilaiset kansat sekä karjatalous esitetään yleisellä tasolla, mutta tekstiyhteyden perusteella ne voidaan rajata käsittämään pohjoisten alueiden kansoja sekä karjataloutta maidontuotannon osalta. Yhdellä ”vastinviitteellä” en pysty väitettäni todistamaan, mutta muutamalla kylläkin...

Uralilaiset kansat säilyttivät pohjoisilla havumetsäalueilla ikiaikaiset pyyntikulttuurinsa keskiajalle, osin yhä nykypäiviin asti:

Pohjoisissa, Uralin länsipuolisissa kalliomaalauksissa ei esiinny lainkaan viljely- tai karjatalouteen liittyviä kuva-aiheita. (Poikalainen, Väinö: Pohjoisen kalliotaiteen maailma. http://joyx.joensuu.fi/helio/pitkospuut/Poikalainen_kalliotaide.pdf

Kantauralilaisissa kielissä ei esiinny juurikaan maatalouteen liittyvää sanastoa:

Maataloussanaston arvo kantauralin ajoituksessa riippuu suoraan sen puhuma-alueen paikannuksesta: mitä etelämpänä kantauralia on puhuttu, sitä varhaisempi sen ajoitus voisi maataloussanaston perusteella olla. Ja vastaavasti kantauralin paikannukseen maataloussanastolla on suuri vaikutus, koska se sulkee pois pohjoisimmat metsäseudut, joille maanviljelys on levinnyt vasta erittäin myöhään jos ollenkaan, samoin kuin tietysti tundran, jolla viljelyä ei edelleenkään harjoiteta.

Elinympäristö, johon kuuluvat niin geologiset kuin ekologisetkin tekijät, näyttää olevan suhteellisen pysyvä ja muuttumaton sekä kielikunnan mitassa kaikkia uralilaisia kansoja yhdistävä tekijä. Elinkeinoista maanviljely on jo varhain levinnyt lehtimetsää kasvaville keveille savimaille, kun taas havumetsävyöhykkeellä pyyntitalous on säilyttänyt tärkeytensä monin paikoin viime vuosisatoihin saakka. Suurinta osaa uralilaisen kielikunnan puhuma-alueesta luonnehtii edelleen elinympäristö, joka geologisesti katsoen on runsaiden jokivesistöjen halkomaa alankomaata, ekologisesti katsoen Pohjois-Euraasian havumetsävyöhykettä eli taigaa.(Häkkinen, Jaakko: Kantauralin ajoitus ja paikannus: perustelut puntarissa. s.30 32. www.sgr.fi/susa/92/hakkinen.pdf)

Arktiset kansat vierastivat pitkään maanviljelyä; pohjoisissa oloissa epävarma sadonsaanti runsaiden riistamaiden rinnalla ei houkutellut. Vanhimmat kirjalliset kuvaukset elinoloista (Suomen alueella) osoittavat maanviljelyn olleen näissä kulttuureissa marginaalissa:

Fenneille on ominaista ihmeellinen alkukantaisuus ja viheliäinen köyhyys. Heillä ei ole aseita, ei hevosia ei asuntoja. Ravintona ovat kasvit, vaatteina nahat, makuusijana maa... metsästys elättää samalla tapaa sekä miehiä että naisia... Mutta tällaista elämää he pitävät onnellisempana kuin pelloilla huokailemista... (Tacitus:Germania v. 98 jKr)

Thulen raakalaisista asukkaista elää yksi ainoa heimo, skrithifinnit, villipetojen tavalla. Sillä he eivät käytä vaatteita eivätkä kenkiä eivätkä juo viiniä eivätkä korjaa maan hedelmää... He elävät yksinomaan tapettujen eläinten lihasta ja pukeutuvat niiden nahkoihin... He eivät myöskään elätä pieniä lapsia niinkuin muut ihmiset, sillä skrithifinnien imevät lapset eivät saa maitoa juodakseen eivätkä ime äitinsä rintoja, vaan heitä elätetään pyydystettyjen petojen ytimillä... (Prokopios, n. 550 jKr) Em. otteet Huurre, Matti: 9000 vuotta Suomen esihistoriaa s.155 ja 157)

Maatalous sulautuu pohjoisiin pyyntikulttuureihin huomattavan myöhään:

Vanhimmat ihmistoiminnan merkit rajantakaisessa Karjalassa ulottuvat kivikauden loppuun noin 2000 eKr, ensimmäiset maanviljelyn merkit keskirautakaudelle 200 – 600 jKr. ja kiinteä maanviljelyn alku Laatokan pohjoisrannikolla viikinkiajalle 1000-luvulle jKr. (http://yle.fi/teema/karjala/sivu.php?id=188 )

Maanviljelyn hiljalleen yleistyessä, karjatalouden painopiste säilyi pitkään lannantuotannossa -maidon ollessa sivutuote. Mainittakoon, että pystykirnu otettiin (Suomessa) käyttöön niinkin myöhään kuin 1200 jKr.

Vasta nälkävuosien jälkeen 1800-luvun lopulla (Suomessa) maidontuotantoa ryhdyttiin kehittämään merkittäväksi osaksi elintarvikehuoltoa.

M.O.T.?--Arkkikari 23. elokuuta 2009 kello 17.05 (EEST) Ohops...kristus tietysti isolla kirjaimella...--Arkkikari 23. elokuuta 2009 kello 19.11 (EEST)

Oireyhtymästä

Laktoosi-intoleranssi ei ole oireyhtymä lääketieteellisiin sairauksiin tai diagnooseihin referoiden. Laktoosi-intoleranssi on ihmisväestön ns. normaalitila. Pyydän poistamaan sanan oireyhtymä tästä yhteydestä. –Kommentin jätti 80.221.221.90 (keskustelu)