Keskustelu:LED

"käytetään valosensoreissa" -- Mitäköhän tuolla tarkoitetaan? Joskushan LEDejä käytetään kyllä heijastukseen perustuvissa antureissa valon lähteenä, mutta muuten tuollainen yleisluontoinen kommentti on mielestäni harhaanjohtava, koska LED on kuitenkin valonLÄHDE eikä sinänsä valoa aistiva vekotin. --Aulis Eskola 17. toukokuuta 2005 kello 11:39:07 (UTC)

👍

Väärää informaatiota

LED ei ole valodiodi. LED on hohtodiodi. Valodiodi reagoi valoon, kun taas hohtodiodi lähettää valoa. Tämä samainen virhe on monessa paikassa. Moni tekniikan julkaisu väittää LEDiä valodiodiksi. Kyseinen virhe on todella nolo näille tahoille. Opetetaanhan komponenttien oikeat nimet ammattikoulun sähköpuolella jo heti ensimmäisenä syksynä.

Korjasin terminologiaa ja tein pohjan fotodiodista. --Aulis Eskola 25. lokakuuta 2005 kello 09:26:18 (UTC)

Kirjoittajana ja kääntäjänä lähinnä autotekniikan puolella minun on vaikea hyväksyä edellä esitettyä terminologiaa. Light emitting diode = valodiodi on niin vakiintunut termi, ettei sitä kannata yrittää muuttaa, kun muutokselle ei ole teknisiä eikä kielellisiä perusteita. Kun photodiode = fotodiodi, väärinkäsityksiä ei tule. Jos sille halutaan suomalaisempi nimi, se voi olla valoherkkä diodi. Hohtodiodi vain sekoittaa käsitteitä. Light = valo ja photo = foto. 84.231.128.125 7. lokakuuta 2006 kello 12.37 (UTC) Hannu Krohn

Useat lähteet käyttävät valodiodi nimitystä ledistä. Muiden muassa Aalto-yliopisto. Katso keskustelu valodiodista tältä keskustelusivulta. Mun Tilit (keskustelu) 5. joulukuuta 2021 kello 13.48 (EET)

Kuva "Ultravioletti-LED"

Kyseessä on selvästi sininen, eikä ultravioletti-LED. Kommentin jätti Undr (keskustelu – muokkaukset).

Vanhentunut aihe; muoista väitettä artikkelissa ei enää ole. Mun Tilit (keskustelu) 5. joulukuuta 2021 kello 13.51 (EET)

Verkkojännite LED:it

Kaikki LEDit ovat tasvirralla, noin 5V jännitteellä toimivia komponentteja. Ns verkkovirtaLEDit ovat lampuksi muodostettuja kokonaisuuksia, joissa on tarvittava elektroniikka mukana ja ne sopivat yleensä normaaliin hehkulampun kantaan (E27) tai ns PAR-16 lampunkantaan (GU10).

Verkkojännitteellä toimivat LED:it tarvitsevat yhtälailla oheiskomponentit toimiakseen. Ilmeisesti tässä on tarkoitettu suoraan lampunkantaan käyvää LED-valaisinta josta oheiselektroniikka tosin löytyy. Kirjoittaja, joka ystävällisesti lisäsi irrelevantit yksityiskohdat verkkojännite-LED:eistä ala-arvoista kieliasua käyttäen voisi korjata virheensä. Kommentin jätti 82.197.2.233 (keskustelu – muokkaukset).

Kirjoittaja tai kuka tahansa voi korjata asian, lähde olisi hyvä mainita samassa yhteydessä. --Wipu 3. maaliskuuta 2007 kello 19.07 (UTC)

Verkkojännite ledejä ei ole vielä käsittääkseni yleisessä myynnissä. Alan "pioneerit" saavat kyllä niistä näytteitä niistä pyydettäessä. Kyseinen verkkojännite-LED EI tarvitse oheiskomponentteja. Ledin voi kytkeä suoraan verkkojännitteeseen. Tämä perustuu siihen , että LED sisältää monta sarjaan kytkettyä chippiä. Asioihin kannattaa perehtyä , ennen kuin alkaa väittämään tietoa vääräksi.

Jos 'verkkojänniteledi' muodostuu useasta ledistä tai 'chipistä', niin voiko sitä enää kutsua lediksi? Kynnysjännite on jo aivan eri ja lamppu sisältänee kuitenkin myös virranrajoituselektroniikan. Mun Tilit (keskustelu) 5. joulukuuta 2021 kello 13.53 (EET)

Hyötysuhde

Parhaat LED:t ovat tosiaankin hyötysuhteeltaan n. kymmenkertaisia (huonoihin) hehkulamppuihin verrattuna, mutta hyötysuhteet olisi parempi esittää muodossa lumenia/watti. Vertailu hehkulamppuihin ei lisäksi ole kaikkein relevanteinta, koska loistelamput ovat hyötysuhteeltaan paljon parempia. Ks. esim. http://members.misty.com/don/lfunfact.html ja siellä "Overall luminous efficiency of various light sources". Nykyiset (joulukuu 2007) parhaat LED:t (Luxeon Rebel, Cree XR-E Q5 bin) ovat hyötysuhteeltaan n. 70-110 lm/W. Hyvät loisteputket pääsevät myös yli 100lm/W. Keltaiset lähes monokromaattiset matalapainenatriumlamput ovat hyötysuhteeltaan lähes 200lm/W. LED verkkojännitteeseen kytkettynä tarvitsee kuristimen tai vastaavan, joten kokonaishyötysuhteessa LED:t ovat vasta loisteputkien tasolla.

Mielestäni vertailu joissain tapauksissa hehkulamppuun on aivan relevanttia. Hehkulamppuja korvataan kotitalouksissa enemmän ledeillä kuin loisteputkia. Mun Tilit (keskustelu) 5. joulukuuta 2021 kello 13.59 (EET)

Nimitys "valodiodi"

Ammatillisesti ajatellen nimitys valodiodi on virheellinen, mutta se on yleiskielessä esim. lehtiartikkeleissa varsin käytetty. Esimerkkejä: --Aulis Eskola 23. lokakuuta 2008 kello 18.39 (EEST)

• Tieteen kuvalehti [1]
• Tekniika ja talous [2]
• Fagerfult-valaisimet [3]
• YLE [4]

^Melkoisen kiinnostavaa, itse kun olen jonkintasoista elektroniikkakoulutustakin saanut sähköasentaja enkä ole koskaan kuullut sanaa valodiodi tarkoittaen LEDiä. Artikkeleissa ilmeisesti yleinen suoranainen virhe. En tiedä mikä lasketaan yleiskieleksi, mutta tätä se ei voi olla. 86.60.154.72 18. marraskuuta 2009 kello 15.36 (EET)

Kieli muuttuu ja kieltä on monenlaista... Vanhemman ammattikielen mukaan tuo nimitys ON aivan väärä, mutta tämä LEDin kutsuminen valodiodiksi on yleistymässä. Googlella löytää helposti esim. satamäärin käyttöohjeita, joissa LEDiä kutsutaan valodiodiksi. --Aulis Eskola 19. marraskuuta 2009 kello 01.22 (EET)

Valodiodia käytettiin yleisimmin jo 1970-luvulla.

Mun Tilit (keskustelu) 5. joulukuuta 2021 kello 11.58 (EET)

Valodiodin puolesta

Suuret komponenttitoimittajat:

• Yleiselektroniikka Oyj
• Starelec Oy
• Ahlsell Oy

Yliopistot:

• Aalto-yliopisto : (dipl) Sähkötekniikan korkeakoulu / ELEC

Mun Tilit (keskustelu) 5. joulukuuta 2021 kello 12.59 (EET)

Lisää tietoa

Nämä kappaleet tarvitaan sitä mukaa kun tietoa saadaan:

Olosuhteiden vaikutus käyttöikään ja toimintaan

-Erilaisten olosuhteiden, mittaustarkkuuden rajoissa mitattu tai teoreettisin laskelmin oletettu vaikutus tai vaikutuksen puute, koskien mm. valon polarisaatiota, spektriä, kirkkautta, suuntaa, sammumisnopeutta tai syttymisnopeutta:

lämpötila

-Lämmöllä huono vaikutus käyttöikään (laskentakaavoja käyttölämpötilan ja/tai varastointilämpötilan ja käyttöiän suhteesta tunnetaan ainakin joillekin LED-tyypeille)

gammasäteily ja röntgensäteily

betasäteily

neutronisäteily

kosminen säteily eli varatut hiukkaset

magneettikenttä

ulkoa tuleva valo

mekaaninen jännitys

kiihtyvyys / gravitaatio

-Oletettavasti ei minkäänlaista vaikutusta mitä voisi havaita parhaimmillakaan mittalaitteilla.

Luonnossa olevat LEDin periaatetta toteuttavat ilmiöt

-Äärimmäisen heikkoja.

LED läpinäkyvänä aineena ja valon läpäisijänä?

Päällä olon vaikutus läpi kulkevaan valoon?

taitekerroin?

Fysikaalinen perusta, toimintaperiaate?

Kommentin jätti Tekvie (keskustelu – muokkaukset)

Tarvitaan käyrä LEDin kirkkauden noususta ja sammumisesta välähdyksessä, mielellään aikaresoluutiolla joka on sadasosa suurimmasta mahdollisesta taajuudesta. Eli jos jonkun tyyppistä LEDiä voi välkyttää 20 miljoonaa kertaa sekunnissa, kuten RONJA tiedonsiirrossa, siinä käyrässä on mittaukset ledin kirkkaudesta puolen miljardisosasekunnin välein. Jo kymmenesosa tästä tarkkuudesta mahdollistaisi valaisevan käyrän joka kertoisi enemmän LEDin kelpoisuudesta tiedonsiirtoon ja etäisyysmittauksiin. Voi laskea että esim. ronja lähettimen väläyksen valoputki on 15 metrin pituinen ja jo se kelpaa jonkinlaiseen etäisyysmittaukseen ainakin pimeällä, mutta syttymisen ja sammumisen tahdista riippuu miten paljon 15 metriä paremmaksi tarkkuus on mahdollista saada yhdistämällä monen välähdyksen mittaustiedot.

Mitä optiseen tiedonsiirtoon sataa metriä kauemmas tulee, mielestäni olisi syytä mainita että se on sääriippuvaista ja osan ajasta poikki, minkä vuoksi se saattaa soveltua - käyttäjästä ja käyttäjän luotettavuusvaatimuksesta riippuen tietysti - vain täydentäväksi tai varayhteydeksi jota mielellään käytetään linkkien kokoamisprotokollien avulla.

Tekvie (keskustelu) 3. kesäkuuta 2012 kello 19.26 (EEST)

LED vai led?

Kuten monessa muussa artikkelissa on tehty, alunperin lyhenteenä tunnettu sana on muuttunut yleiskieliseksi ja siten kirjoitetaan Kotuksen suositusten mukaan pienellä. (Yhtenä esimerkkinä Cern.) Olisiko samasta syystä nykyään pienellä kirjoitettu led parempi kuin LED? --EsaL-74 (keskustelu) 28. syyskuuta 2019 kello 12.51 (EEST)

Led vaikuttaa ainakin käytössä harvinaisemmalta kuin LED. Toinen yleinen muoto on ledi, mutta mielestäni nykyinen nimi (LED) on paras. Kaakkuri86 (keskustelu) 3. lokakuuta 2020 kello 20.36 (EEST)

Olen samaa mieltä kuin Kaakkuri86. 5-HT2AR (keskustelu) 5. lokakuuta 2020 kello 11.58 (EEST)

Pysytään nykyisessä. – ComradeUranium (keskustelu) 2. maaliskuuta 2021 kello 04.29 (EET)

LED on alkuperäinen muoto ja ainakin artikkelin nimenä paikallaan.

Ledi on toki ollut puhekieltä 'aikojen alusta', joskin valodiodi oli alkuaikoina ehkä eniten käytetty nimitys.

Mun Tilit (keskustelu) 5. joulukuuta 2021 kello 14.02 (EET)

Artikkelin nimenä LED on paikallaan. Leipätekstissä olisi mielestäni kuitenkin parempi käyttää arkisempaa lediä, sillä "LEDeistä" kirjoittaminen ei enää vaikuta nykykielen mukaiselta. Esimerkiksi Yle ja Helsingin Sanomat suosivat sanoja led tai ledi. --Jähmefyysikko (keskustelu) 16. helmikuuta 2022 kello 23.33 (EET)

Yhden kirjan otannalla myös lukion oppikirjoissa esitellään ensin termi LED sen englanninkielisen merkityksen kera ja sen jälkeen puhutaan rennosti ledeistä. (Fysiikka 6: Sähkö, 2011) --Jähmefyysikko (keskustelu) 2. maaliskuuta 2022 kello 14.05 (EET)

Virallinen nimi: loistediodi?

Tässä vielä yksi lisänimi rakkaalle lapselle: loistediodi. Tämä saattaa olla jopa virallinen nimi, sillä se löytyy IEC:n electropediasta jonne se on olettavasti SESKO:n kautta päätynyt. Terminologia on kiinnitetty standardissa SFS-EN 62504, johon minulla ei tosin ole pääsyä, enkä voi olla täysin varma. --Jähmefyysikko (keskustelu) 2. maaliskuuta 2022 kello 14.07 (EET)