Keskustelu:Kyrön pitäjä

Historiallisen Kyrön pitäjän artikkeli näyttää muuttuneen muotoon, joka saa pitäjän vanhan keskuksen Hämeenkyrön-Viljakkalan alueen näyttämään sivujuonteelta, samalla on luotu asutushistoriallisesti merkillinen Etelä-Pohjanmaa painotus. Luukko otettu virheineen. Sastamalan-Pirkkalan-Kyrön asutussuhteet on myös esitetty tavalla, jolle on aika vähän näyttöä ellei tarkoiteta kirkollisia hallintosuhteita, jotka eivät kerro asuttamisesta. Uutta tietoa on tarjonnut mm. geneettinen tutkimus. Kaikkien mainittujen asutus, myös Kyrösjärven ympäristön, on varsin vanhaa. Luodetlahti (keskustelu) 7. helmikuuta 2013 kello 20.22 (EET)

Olen samaa mieltä kanssasi. Mielestäni tämä artikkeli on tarpeeton ja virheellinen ja se pitäisi poistaa. PiedroAillard (keskustelu) 13. heinäkuuta 2023 kello 01.45 (EEST)

Suu-Kyrön ongelmallisuus

Artikkeli kertoo "Suur-Kyröstä", joka olisi pitänyt sisällään sekä Etelä-Pohjanmaalla sijainneen Pohjankyrön että Pohjois-Hämeessä sijainneen Hämeenkyrön. Tällaista jaottelua ei muutoin tietääkseni ole olemassa. Tämän artikkelin olisi järkevää käsitellä pelkästään Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevaa Kyröä, joka myös Pohjankyrönä tunnetaan. Vaikka alue on alunperin ollut hämeenkyröläisten metsästysmaita, niin kyseessä ei ole ollut mikään yhtenäinen pitäjä.  –Kommentin jätti Antluo (keskustelu – muokkaukset) 19. joulukuuta 2016 kello 22.02‎

Mikä ihmeen Suur-Kyrö?

Mikä ihme on tämä Suur-Kyrö, joka oudosti sijaitsee samaan aikaan Ylä-Satakunnan sydämessä ja toisaalta tiettömien ja asumattomien erämaiden erottamana Kyrönjoen suulla?

Vaikka kahden muisnaispitäjän nimessä on sana kyrö, ei se tarkoita sitä, että ne olisivat koskaan kuuluneet samaan hallinnolliseen yksikköön, joka sitten olisi jotenkin omituisesti jakautunutkahdeksi toisistaan täysin erilliseksi kokonaisuudeksi. Näinhän ei ole tapahtunut. Nykyisen Hämeenkyron seudun autus on toki vanhempaa ja sieltä käsin on asutettu myös nykyisen Etelä-Pohjanmaan alueen pitäjiä, mutta asutusta on Kyrönjoen alueelle siirtynyt toki muualtakin Satakunnan alueelta. Ja on huomattava, että Etelä-Pohjanmaan asutuksen keskus on ollut Kyrönjoen suun suunnassa, josta se on vähitellen laajentunut jokilaaksojen latvojen suuntaan kohti Satakuntaa. Aivan perimmäiset latvukset on asutettu vasta 1600- ja 1700-lukujen vaihteessa tai jopa myöhemmin. Sama pätee myös Hämeenkyrön suunnan asutuksen levivämiseen: muinaispitäjän reuna-alueen, "Satakunnan Lappi" eli Parkano ja Kihniö asutettiin myöskin vasta 1600-1700 -luvuilla ja 1700-luvuilla asutukset kohtasivat erämaiden puolivälin tienoilla.

Täss artikkelissa on toistettu kaikki Armas Liukon virheet, jotka muualla lienee korjattu jo moneen kertaan.

Ei muuten ole ollut olemassa mitään Pohjankyröäkään. Koko käsite Pohjankyrö lienee melko uusi käsite jonka Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen, kirjailija, historioitsija, valtionpäivämies ja senaattori kehitti pystyäkseen selkeämin erottamaan lukijalle samoissa asiayhteyksissä esiintyvät Kyröt, toinen satakuntalainen ja toinen pohjalainen, toisistaan. Kovin vanhoissa historiallisissa lähteissä ei nimeä Pohjankyrö mainittane, sen sijaan sieltä löytyy Kyröbominne ja pelkkä Kyrö. Samoin nimi Hämeenkyrö lienee vakiintunut käyttöön vasta 1600-luvun puolen välin jälkeen kun Ikaalinen oli eronnut omaksi pastoraatikseen, arvatenkin erotukseksi siitä toisesta Kyröstä, jota samaan aikaan käytettiin nimiä Kyröjoensuu (Kyrobominne), Pohjanmaan Kyrö (Kyro i Österbotten)ja Ylistaro. Pohjanmaalla nimi Isokyrö lienee tullut käyttöön sen jälkeen kun osa seurakunnasta erotettiin omaksi pitäjäkseen nimellä Vähäkyrö (Lill-Kyro). Jos on Vähäkyrö, niin pitää tietenkin olla Isokyrökin.

Tämä artikkeli pitäisi mielestäni poistaa, siinä oleva todellinen tieto löytyy jo Hämeenkyröä ja Isoakyröä käsittelevistä artikkeleista eikä niitä toisaalta ole tarvis linkittää jostakin satu-Kyröstä kertovaan artikkeliin.

PiedroAillard 13. heinäkuuta 2023 kello 01.42 (EEST) PiedroAillard