Keskustelu:Kuusisaari (Laukaa)

Merkittävyys

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Mikä on merkittävyysperuste? Artikkelin mukaan siellä kasvaa Suomen pohjoisempia "villilehmuksia". Mikä on villilehmus? Jos sillä tarkoitetaan metsälehmusta, niin Suomen puu- ja pensaskasvion mukaan se on Jyväskylän korkeudella luontaisena yleinen ja käy harvinaisemmaksi vasta pohjoisempana.--Htm (keskustelu) 11. elokuuta 2015 kello 05.13 (EEST)

Vaikuttaa merkittävältä. Ko maantieteellinen kohde löytyy nimettynä isompi mittakaavoisistakin kartoista. Gopase+f (keskustelu) 11. elokuuta 2015 kello 09.22 (EEST)

Suomen oloissa ainoa "villilehmukseksi" kutsuttavissa oleva lehmus lienee juuri metsälehmus eli niinipuu. Levinneisyydestä myös [1] kertoo samansuuntaista ("linja 1"). --Aulis Eskola (keskustelu) 11. elokuuta 2015 kello 14.57 (EEST)

Kaikki saaret ovat merkittäviä. En ymmärrä kyseenalaistusta. Jaalei (keskustelu) 11. elokuuta 2015 kello 18.29 (EEST)

Suomessa on yli aarin kokoisia saaria liki 180000. Monen nimi on kartassa. Tässä Kuusisaaressa on peltoa ja mansikkatila. So? Jyväskylän seutu ei ole läheskään pohjoisin alue, jossa metsälehmus menestyy luontaisesti hyvin. Harvinaisena se kasvaa luontaisesti liki Oulun korkeudelle saakka, joten missään nimessä Laukaan Kuusisaari ei ole pohjoisimpia metsälehmuksen luontaisen levinneisyyden paikkoja. Tässä lienee kysymys taipumuksesta haluta tehdä artikkeleita, joiden ansiosta pääsee tekemään täsmennyssivuja tai käyttämään edes Tämä artikkeli -mallinetta. Ei tämä ole sen merkillisempi paikka kuin Friisilänaukio. Eikä tätä Kuusisaarta ole käsitelty laajasti luotettavissa lähteissä.--Htm (keskustelu) 11. elokuuta 2015 kello 19.38 (EEST)

Keskustellaan aarin kokoisista saarista ja luodoista niiden kohdalla. Nyt on kyseessä kertaluokkaa 10000 aarin kokoisesta asutusta saaresta, johon on maaliikenneyhteyskin. --Aulis Eskola (keskustelu) 11. elokuuta 2015 kello 19.49 (EEST)

Poistin maininnan lehmuksista keskustelun perusteella. Gopase+f (keskustelu) 11. elokuuta 2015 kello 19.50 (EEST)

Kirjasin että lehmuksia esiintyy vältellen erityisen pohjoisuuden ylitulkintaa. --Aulis Eskola (keskustelu) 11. elokuuta 2015 kello 22.49 (EEST)

Onko lähde mielestäsi hyvälaatuinen ja luotettava? Gopase+f (keskustelu) 11. elokuuta 2015 kello 23.24 (EEST)

Lähteenä näyttää olevan nettisivu, jossa kirjoittaja kirjoittaa yksityishenkilön roolissa. Yleensä tuota ei pidetä hyvänä merkkinä lähteen laatua ajatellen... --Aulis Eskola (keskustelu) 11. elokuuta 2015 kello 23.31 (EEST)

Mun mielestä tuohon lähteeseen ei pitäisi lainkaan tukeutua tämän artikkelin aihetta luonnehdittaessa. Gopase+f (keskustelu) 11. elokuuta 2015 kello 23.37 (EEST)

Tämä lehmusesiintymä ei myöskään vaikuta erityisen merkittävältä - muuten se olisi maakuntakaavassakin. Laukaassa on kyllä pari muuta merkittävää lehmusmetsää http://www.keskisuomi.fi/filebank/10827-alueluettelo_ym_www.pdf --Aulis Eskola (keskustelu) 11. elokuuta 2015 kello 23.54 (EEST)

Kaikki saaret eivät ole merkittäviä. Eivät automaattisesti myöskään muut maantieteelliset kohteet. Gopase+f (keskustelu) 11. elokuuta 2015 kello 19.48 (EEST)

Niin tämän kokoisia asuttuja saaria on pilvin pimein. Kohta pääsee tekemään luokaa Laukaan saaret.--Htm (keskustelu) 11. elokuuta 2015 kello 19.56 (EEST)

Eipä taida Laukaassa olla muita tän kokoisia kuin Paanalansaari. Ei tehdä kahdelle saarelle luokkaa... --Aulis Eskola (keskustelu) 12. elokuuta 2015 kello 02.13 (EEST)

Luonnonmaantieteelliset kohteet, joista on tutkimuskirjallisuutta joltain tieteenalalta, ovat itsessään merkittäviä aina. Iivarius (keskustelu) 12. elokuuta 2015 kello 01.00 (EEST)

Nähdäkseni tätä kohdetta voi pitää suomenkieliselle lukijakunnalle arvokkaana artikkelina. --Höyhens (keskustelu) 13. elokuuta 2015 kello 14.31 (EEST)

Voidaanko järjestää poistoäänestys? Ihmettelen kyseenalaistusta, koska mihinkään muuhun saariartikkeliini ei ole lyöty merkittävyyslätkää. Jaalei (keskustelu) 13. elokuuta 2015 kello 16.47 (EEST)

Edelleenkään ei ole kukaan esittänyt perusteltua syytä aiheen merkittävyydelle, jossei siksi lasketa sitä, että tämä toimii kätevästi yhden mansikkatilan mainoksena. -Jaalei, sinun muita saariartikkeleitasi ei voi pitää tämän artikkelin merkittävyyden perusteluna. Ei tämä ole esimerkiksi osa mistään saariartikkeleiden sarjasta. Se että muiden sinun saariartikkeleittesi merkittävyyttä ei ole kyseenalaistettu, on pikemminkin sattumaa ja laiskuutta, enkä pidä massakyseenalaistusta tarpeellisena tarkoitus ei suinkaan ole vainota sinun saariartikkeleitasi. Tämä nyt vaan sattui silmään, lisäksi olen mielestäni kyseenalaistanut merkittävyttä merkillisen harvoin.--Htm (keskustelu) 13. elokuuta 2015 kello 19.57 (EEST)

En pitänytkään noita muita saariartikkeleitani tämän saariartikkelin merkittävyyden perusteluna, kerroin vain ihmetteleväni, miksi tätä kohdellaan eri tavalla kuin niitä muita. On järjestettävä poistoäänestys. Jaalei (keskustelu) 13. elokuuta 2015 kello 20.40 (EEST)

Yksittäisen poistokommentin takia ei olisi tarvetta äänestykseen. --Aulis Eskola (keskustelu) 13. elokuuta 2015 kello 23.00 (EEST)

Mitä sitten olisi tehtävä? 84.251.18.34 14. elokuuta 2015 kello 19.18 (EEST)

Yleisestäkin saarien merkittävyydestä

Eiköhän tämä(kin) saari ole riittävän merkittävä. Vai mikä on Htm:n mielestä järkevä rajaus saarten merkittävyydelle? --Vnnen (keskustelu) 13. elokuuta 2015 kello 20.43 (EEST)

Pihvi se vaan puuttuu. Onko se se, että Jaalei voi laitta artikkelin alkuun Tämä artikkeli -mallineen? Merkittävyyden yhtenä perusteluna voidaan pitää aiheen käsitteluä laajasti riippumattomissa lähteissä. Ainoa merkittävyysperuste näyttäisi oleva sama nimi kuin Helsingin Kuusisaarella. Tässä Kuusisaaressa ei ole palveluja senkään vertaa kuin Helsingin kaimassaan.--Htm (keskustelu) 13. elokuuta 2015 kello 23.56 (EEST)

Ei ole taidettu tehtä vertailua, minkä kokoisista saarista on yleensä artikkeleita luokassa Luokka:Suomen sisävesien saaret. Käyttäjä:Aulis Eskola teki malliksi artikkelin toisesta samankoisesta saaresta Laukaalla pelkillä nettilähteillä. Jos otettaisiin mukaan lähteet, joita kaikkia ei ole välttämättä netissä (luonto- ja kaavaselvitykset, paikallishistoriallinen kirjallisuus, karttalähteitä, joista osa on netissä, osa ehkä tällä hetkellä ei) niin kuva varmaan täydentyisi edelleen. Silloin objektiivinen poistoperuste voisi olla, että lähteitä ei ole esitetty. Siitä kai on turha tapella, onko niin että varmasti lähteitä on tai että varmasti lähteitä ei ole, koska kumpikin väite, jos lähteitä ei esitetä, on pakko tuomita omaksi tutkimukseksi, ja viime kädessä lähteiden esittäminen ratkaisee. Vaikka toisaalta, jos kirjoittaisi jostain tuollaisesta saaresta kaikki kelvolliset ja luotettavat lähteet käyttäen, niin ehkä sillä voisi yritttää vakuuttaa epäilijöitä. Parista tätä paljon pienemmästä saaresta muualla olen meinannut joskus kirjoittaa, toisesta on luontoselvitys, toisesta pitkät pätkät kotiseutukirjallisuudessa ja paljon juttua netissäkin, jokunen maininta maisema-arvoista tieteellisissä julkaisuissa jne. Mutta minulla muita Suomen alueita harrastavana tietenkään ei ole hyllyssäni puolta hyllymetriä Laukaan kotiseutukirjallisuutta eikä Keski-Suomen bibliografioita, enkä käy usein Laukaan kirjaston kotiseutukokoelmassa enkä tunne keskisauomalaisia museo-, paikallishistoria-, luonto- ja kaavoitusjulkaisuja.--Urjanhai (keskustelu) 15. elokuuta 2015 kello 14.27 (EEST)

Paanalansaari on moninkertainen pinta-alaltaan tähän Kuusisaareen verrattuna. Mutta neliökilometrin muutaman kokoiset saaret ovat varmaan merkittäviä jo kokonsakin puolesta - etenkin jos niihin on liikenneyhteydet ja niillä on pysyvää asutusta. Eihän 100. suurin sisävesisaari ole sittenkään kuin 6km² kokoinen.

Pienemmistä saarista pitäisi kait olla jotakin muutakin kerrottavaa kuin että sellainen löytyy kartalta sieltä ja sieltä läheltä sitä ja sitä. Pieni karikin voi olla merkittävä, jos siellä on jotakin kiinnostavaa ja siellä tapaa tapahtua... :) --Aulis Eskola (keskustelu) 15. elokuuta 2015 kello 15.47 (EEST)

Muuta kerrottavaa löytyy, kun katsoo lähteistä. Enkä vielä mennyt edes kirjastoon vaan katsoin ainoastaan netistä. Kirjassa Rymättylän historia on tämänkokoisista asutuista saarista jopa talonhaltijaluettelot. Tietenkin on myös aiheita, joista on paljonkin saatettu krertoa lähteissä, mutta jotka silti on päätetty jättää merkittävyyskynnyksen alapuolelle, kuten kylien kantatalot (vs. kartanot), viisinumeroiset yhdystiet (vs. nelinumeroiset), kansanedustajaehdokkaina olleet kunnallisvaltuustojen puheenjohtajat jne, joiden toimintaa riippumaton, luotettava media seuraa tarkkaan jne, tai pienimpien kuntien kunnanjohtajat. Saarissakin on varmaan ei-merkittäviksi arvioitavia, mutta esim. tämän tai muidsn vastaavien kohdalla syy ei ole ainakaan luotettavien, riippumattomien, helposti tarkistettavien lähteiden puuttuminen. Saman järven pienemmät saaret, joita tuossa luettelin, sitten voivat oli eri juttu, niistä ehkä informaatio jää helposti enemmän tasolle "hauki on kala". Mutta on toki pienissäkin saarissa merkittävuä, tyyliin Ukonkivi jne. EDIT: Kaiken kaikkiaan se, mihin merkittävyyskynnys asetetaan tai asettuu on aina tietysti valintakysymys. Ainakin asutuilla kulttuuriseuduilla tämänkokoisista saarista voisi useinkin odottaa löytyvän jutun juurta. Ja suurissa kaupungeissahan on hyvinkin pienistä saarista julkaistu jopa kirjoja, vrt. esim. Sulhanen (Helsinki). --Urjanhai (keskustelu) 15. elokuuta 2015 kello 18.39 (EEST)

Täydennys edeltävään: yli 1km² saaria olis dokumentoitaviksi noin 700 (Suomi - Saarten ja vetten maa, sivu 5). Lisäksi tulis niitä pienempiä, jotka ovat muista syistä merkittäviä. --Aulis Eskola (keskustelu) 16. elokuuta 2015 kello 16.07 (EEST)

Missään ei ole käsittääkseni sovittu, että 1 neliö-km on jokin merkittävän saaren raja. Vai onko tarkoituksena muodostaa jokin automaatti kuten urheilijoille tai artisteille? Mielestäni merkittävällä saarella on jokin muista saarista poikkeava ominaisuus. Mielestäni merkittäväksi ei saarta tee se, että se on jossain ja se on moreenia/kalliota, siellä kasvaa puita tai ei kasva, siellä on tiloja, joiden omistuksia on järjestelty uudelleen tai että sinne on muita liikenneyhteyksiä kuin vene ja se on asuttu. Noita saaria on Suomessakin pilvin pimein. Esimerkiksi suot: niitä vasta onkin paljon ja monella on nimi ja ne ovat jotain suotyyppiä. Merkittäväksi suon esimerkiksi tekee se, että se kuuluu johonkin suojeluohjelmaan. --Htm (keskustelu) 16. elokuuta 2015 kello 22.13 (EEST)

Minun mielestäni kaupungilla tulee olla jokin merkittävä ominaisuus kuten se, että siellä puhutaan jotakin muutakin kuin indoeurooppalaista kieltä. Muuten kaupungit eivät ole millään tavalla merkittäviä, nehän ovat vain paikkoja, joissa asuu paljon ihmisiä. Kyllä jokin kunnon saari, jossa ihminen ei käykään, on paljon merkittävämpi, varsinkin, jos sillä on anekdotaalista historiaa. Iivarius (keskustelu) 16. elokuuta 2015 kello 22.43 (EEST

Minun mielestäni voisit lakata urpoilemasta.--Htm (keskustelu) 16. elokuuta 2015 kello 22.54 (EEST)

Tehdääs se sitten. Miksi saarien kohdalla pitäisi poiketa siitä, että itsenäiset luonnonmaantieteelliset kohteet ovat merkittäviä? Neliökilometri on kuitenkin aika paljon isompi kokoluokka kuin hehtaari, josta esimerkiksi ollaan järvien suhteen taitettu peistä, ja kuten Urjanhai osoitti, ulkoisia lähteitä kyllä löytyy pikkuruisistakin kohteista, jos ratsaa paikallishistoriat sun muut kirjamuotoiset lähteet eikä tyydy vain internetin ihmeisiin. Iivarius (keskustelu) 16. elokuuta 2015 kello 23.17 (EEST)

Ei ole sovittu: siksi konditionaali, että ton verta olis, jos raja olis siinä. Tää kertoo vaan siitä, miten "pimeä se saarten pilvi on"...

Sellainen peruseroavuus näissä luontokohteissa on yksittäisiin henkilöihin verrattuna, että ne ovat ja pysyvät ja vaikuttavat moniin ihmisiin ja moniin asioihin paikallisesti. Monetkaan eivät toki laajemmin. --Aulis Eskola (keskustelu) 16. elokuuta 2015 kello 22.59 (EEST)

Tämähän on valintakysymys sikäli, että on kohdeluokkia, joista on otettu kanta, että kaikki ovat pääsääntöisesti merkittäviä (kansanedustajat, kunnat, kylät, kartanot, albumin julkaisseet esiintyjät, tietyn sarjatason ylittävät urheiliojat), ja on kohdeluokkia, joista on otettu kanta, että ne eivät ole pääsääntöisesti merkittäviä (kylien kantatalot, albumia julkaisemattomat esiintyjät, tietyn sarjatason alittavat urheilijat), ja joitain, joista on katsottu, että tapellaan tapaus kerrallaan (kesätapahtumat, kunnanvaltuustojen puheenjohajat, kunnanjohtajat). Silti usein ei-merkittävistäksikin päätetyistä kohteista löytyy runsaasti tietoja, jolloin siis valinnan merkitys korostuu. Niissä taas, missä on päätetty tapella tapauskohtaisesti, korostuu se, mihin se raja tulisi asettaa. Kumminkin, jos puhutaan saarista, niin tämä on jo aika suuri saari, enkä oikein kykene näkemään lisäarvoa näin suurten saarten pois heivaamisesta. Se olisi huomattavan epätasaisen merkittävyyskynnysjakuman tuottava ja sen takia erikoinen menettely. (Tämä tietenkin näkökulma käyttäjältä sellaisesta osasta Suomea, missä ei ole joka kunnassa edes järviäkään, saati että olisi saaria.)--Urjanhai (keskustelu) 17. elokuuta 2015 kello 01.32 (EEST)

Toisaalta tuo kritiikki geologiatiedon esittämistä kohtaan oli perusteltu, siinä ollaan saman ongelman ääressä kuin google street view'n käytössä tieartikkeleissa, ja artikkelia pitää tältä osin säätää. EDIT: Säädinkin jo. Samalla Kuitenkin kävi mielessä, mitä relevantteja asioita artikkeliin vielä hyvin voisi lisätä. Mutta vaikka tätä tiivistettäisiin, niin silti ei-triviaalia sisältöä jää (mielestäni) yllin kyllin. Mikä sitten on mielipiteiden kirjo, ja mihin valintaan sen pohjalta päädytään, on tietysti oma kysymyksensä. --Urjanhai (keskustelu) 17. elokuuta 2015 kello 01.32 (EEST)

Miten muuten sellainen kriteeri, että "asutut saaret ovat merkittäviä" (mukaanlukien joskus asuttuna olleet, kesämökkejä ei lasketa). Tämä nyt ihan tentatiivisesti, kun eri kriteerejä on palloteltu. Tästä tulee heti mieleen oliko se nyt Sulhanen (Helsinki), josta Maarit Verronen kirjoitti kotiseutukirjan. Mutta sehän on urbaani poikkeus, koska muutoin kuin suuren kaupungin keskustassa harvoin on noin pieniä luotoja asuttu. Tietysti on merkittäviä asumattomiakin saaria, joskus pieniäkin, kuten tuo Ukonkivi jne. mutta tämä nyt vain yhtenä kriteerinä. Muutoin saarilla voi olla lähteissä dokumentoituja luonnonarvoja, maisema-arvoja, arkeologista tai historiallista merkitystä jne. Ja kyllä minun mielestäni varsinaissuomalaisena ajatus että vain esim. yli neliökilometrin suuruiset saaret olisivat merkittäviä, on äärideletionistinen. Järvisuomalaiset eivät ehkä vain huomaa, minkälaisen rikkauden ja monimuotoisuuden keskellä elävät. --Urjanhai (keskustelu) 17. elokuuta 2015 kello 02.03 (EEST)

Kysyisin vielä myös, onko käyttäjillä Käyttäjä:Makele-90 ja Käyttäjä:J Hokkanen tähän näkemyksiä.--Urjanhai (keskustelu) 17. elokuuta 2015 kello 08.07 (EEST)

Ei taida syntyä yksimielisyyttä siitä, mikä on merkittävää. Ehkä siksi, että ei ole myöskään yksimielisyyttä, mitä merkittävä tarkoitta suomenkielisessä wikipediassa. Merkittävä ei ole olennainen käsite ruotsinkielisessä wikipediassa, jossa on pian 1 miljoonaa artikkelia erialisista sienistä. Niitä suoltaa tuutista botti, joka tallettaa niitä samalla kertaa kahdelle filippiiniläiskielle heidän omiin wikipedioihin (kehitysmaa-apua, vain ruotsinkielisen wikin terroria?). Venäläisessä wikipediassakaan ei keskustella merkittävyyksistä, koska siellä käännetään englanninkielistä wikipediaa venäjäksi engalnninkielisten määräämillä merkittävyyskrieteerillä ja sumeilematta. Voiko merkittävyydestä vähemmän välittää, jos ei itse välitä tehdä. Minusta suomenkielisen wikipedian artikkeleiden lukumäärä voisi hipaista joskus 10 miljoonaa, sillä jokaisessa vanhassa tieteenalassa on jo 10 miljoonaa käsitettä tai asiaa, arjessä ehkä korkeintaan 10 miljoonaa yhtyeensä, jne. Wikipedia kuuluu siihen ihmisten luomiin systeemeihin, jossa kokonaisuudesta olevat 2% suosituinta asiaa ei tee siitä merkittävä vaan sen 98% vähemmän suosituinta asiaa. Tämä long tail ulottuu oikeasti kauemmaksi kuin yksilön hallitseman tiedon sisäalueen keskustasta voi siristelemättä nähdä. Täältä pitäisi löytää jotain uutta, josta ei voi muualla lukea. --J Hokkanen (keskustelu) 17. elokuuta 2015 kello 15.48 (EEST)

Urjanhai, kiitos muuten hyvästä viestistä, mutta yksi huomautus: sanotaan, että jokin tai joku on Laukaassa eikä Laukaalla. Jaalei (keskustelu) 18. elokuuta 2015 kello 17.34 (EEST)

Mun mielestä kaikista vähänkään isommista saarista sietäisi olla artikkelit. --Zache (keskustelu) 17. elokuuta 2015 kello 10.42 (EEST)

"vähänkään isommista" - tarkoitatko kokoluokkaa >1km2? Vertaa saarimäärä edeltävässä keskustelussa. --Aulis Eskola (keskustelu) 17. elokuuta 2015 kello 11.12 (EEST)

Mun puolesta pinta-ala voisi olla pienempikin. Esimerkiksi tässä yllä keskusteltu Laukaan Kuusisaari on kiinteän maantieyhteydenpäässä oleva vakituisesti asuttu saari (Ruusulan tilan päärakennus on 1930-luvulta). Saari kuuluu valtakunnallinen veneulkoilualueeseen ja kahta maatilaa lukuun ottamatta se on pääosin rakentamatonta virkistysaluetta. Tämän tyyppiset saaret pitäisi minun mielestäni itsestään selvästi olla sellaisia joista Wikipediassa on artikkelit. --Zache (keskustelu) 17. elokuuta 2015 kello 11.49 (EEST)

Ja pienenä vertailuna Omenainen on 0.07km2, Seili 1.6km2 ja Kuusisaari 1.8km2. Näistä Seilikin on jo saarena aika iso ja Omenainenkin on jo ihan kohtuullinen kun sen ohi kulkee ruotsinlaivalla. --Zache (keskustelu) 17. elokuuta 2015 kello 12.10 (EEST)

Vaikka artikkeliin on tullut tekstiä lisää, ei se muuta käsitystäni Kuusisaaren merkittävyysestä: samoja aineksia on monella mantereella olevalla maaseutupläntillä sillä erotuksella, että pläntit eivät ole veden ympäröimiä. Saarien koosta ja merkittävyyden riippumisesta siitä koosta on turha kinata, eihän se nyt niin voi mennä. Omenainen on Natura-aluetta ja Seilillä on kunniakas historia mielisairaala- ja tutkimuslaitossaarena. Olen kotoisin vähäjärviseltä seudulta, mutten sentään ole äimän käkenä saaren nähdessäni. Tällä keskustelusivulla väitetään Kuusisaaren olevan virkistysaluetta, mikä alue ei olisi?--Htm (keskustelu) 17. elokuuta 2015 kello 21.04 (EEST)

Siis miten ei voi mennä? Ei voi mennä niin, että koolla ei olisi mitään vaikutusta merkittävyyteen?! --Aulis Eskola (keskustelu) 17. elokuuta 2015 kello 22.10 (EEST)

Tätä on varmasti syytä pohtia sekä saariartikkelien yleisen artikkelimallin että merkittävyyden yleisen määrittelyn kannalta vielä enemmänkin kuin tähän mennessä ehditty, mutta verratuuna muihin ja luonnon- ja kulttuurikohteisiin saari on luonnonkohde siinä kuin järvikin, ja jos saman kokoinen järvi on merkittävä (so. vesipläntti maan keskellä) niin (tähän ei ole pakko yhtyä, ja omakin käsitykseni voi vielä tarkentua) on vaikea nähdä, mikä tekisi samakokoisesta saaresta ei-merkittävän (so. maapläntti veden keskellä). Nykyisellään artikkeli ei ole vielä valmis, ja myös artikkeli Leppävesi vaatii muokkaamista sen suhteen, miten saaret otetaan huomioon. Yleensä vasta käytännön toteutustyön kautta käsitykset tiedon parhaasta esittämistavasta tarkentuvat kokemusperäisesti. Täysin mahdollista tietenkin on, että ei-valmiit artikkelit poistetaan normaalilla WP:HOK -menettelyllä, mutta vaikea on kaiken muun rinnalla nähdä saaria jotenkin muita maa/vesi -rajaukseen perustuvia luontokohteita vähämerkityksisempänä poikkeuksena. Tai en tiedä, tuleeko nyt massapoisto järvistä. Joku raja on pakko olla että saari ei enää ole merkityksetön tuli se sitten koon tai tietosisällön ja lähteitten kautta. --Urjanhai (keskustelu) 18. elokuuta 2015 kello 00.17 (EEST)

Siis ei pelkkä saaren koko voi olla merkittävyyskriteeri. Pitää olla jotain muutakin kerrottavaa (jota on käsitelty luotettavissa lähteissä).--Htm (keskustelu) 18. elokuuta 2015 kello 03.22 (EEST)

Pienten saarien osalta ei varmaankaan pelkkä koko muodosta sitä merkittävyyttä, vaan asioiden yhdistelmä. Pienillä kareilla koosta ei ole minkäänlaiseksi merkittävyyden puolustajaksi. Mutta Suomen suurimpien saarien (ainakin 100 suurinta eli >6km²) osalta lienee niin, että löysitpä lähteitä tahi et, saari todetaan merkittäväksi. Riittää, että osoittaa sen paikan ja koon. Hyvin todennäköisesti tällainen artikkeli kasvaakin ja siihen löydetään lisää lähteitä.

Asetelma lienee saman tyylinen kuin yrityksillä. Yritysten osalta yleensä todetaan, että >200 työntekijää ja >10 vuotta toimintaa riittää merkittävyyteen, vaikka yritys olisi hyvin tuntematon suurelle yleisölle ja siitä olisi kehnosti riippumattomia lähteitä. --Aulis Eskola (keskustelu) 18. elokuuta 2015 kello 03.49 (EEST)

Sinänsä ymmärrän sen, että ei haluta artikkeleita tyyliin N on saari Leppävedellä, muttta miksei se riittävä määrää kerrottavaa voi olla ihan, että esimerkiksi

Kuusisaari on Laukaaseen kuuluva saari Leppävedellä. Saaren pinta-ala on 1.6km2 ja sen korkein kohta Y on N metriä korkea. Saari on ollut Pernasaaren valtionvirkatalon tiluksia ja siitä on lohkottu 1930-luvulla kaksi tilaa. Tiloja lukuunottamatta saari kuuluu kansalliseen veneulkoilualueeseen.'

tai vastaavasti

Pikku-Pukki on pieni saari Ruissalon ja Hirvensalon välissä Turun edustalla. Saarella sijaitsee 1889 valmistunut Airisto Segelskällskap (ASS) rakennuttama pitsihuvila jossa on järjestetty kaupungin kesäsiirtolatoimintaa. Huvilan omistaa nykyään Rosita Oy ja se toimii tilausravintolana.

Ensimmäinen on suurin piirtein 40 sanaa ja jälkimmäinen on 32 sanaa ja nuo ovat minusta ihan riittäviä siihen, että saadaan kerrottua perustiedot saarista. --Zache (keskustelu) 18. elokuuta 2015 kello 17.48 (EEST)

Jos joku ryhtyy kirjoittamaan tällaisia lyhyitä saariartikkeleita ja vähitellen suuri osa Suomen saarista saa oman artikkelin, niin sehän on pelkästään hyvä asia ja tekijä ansaitsee palkinnon. Löytyyköhän mistään kaikkien saarten nimiä, asukaslukuja, pinta-aloja ja sijaintikuntia. Alla mainitussa luettelossa on vain asutut saaret, joihin ei ole tieyhteyttä. --Raksa123 (keskustelu) 20. elokuuta 2015 kello 15.46 (EEST)

En tiedä löytyykö kaikkien, mutta törmäsin Kuusisaaresta tietoa hakemisen yhteydessä Suomen Kuvalehteen ja kävin tänään kirjastossa tarkistamassa mitä SK:ssa oikein oli. Suomen Kuvalehti julkaisi 1985 (nro. 28-30) kolmiosaisen järviraportin ja sen jatkojuttuna 1986 (nro 28-30) kolmiosaisen saariraportin. Vuonna 1987 SK julkaisi kokonaisen koostelehden (nro 1987 nro 24b) joka sisälsi edellisvuosien järvi ja saari artikkelit sekä uutena osiona joet. SK:n artikkelit olivat professori Esko Kuusiston ja tutkija Mikko Raatikaisen kirjoittamia ja jutun mukaan järvien ja saarien lukumäärää ei tiedetty edes suurin piirtein ennen juttujen pohjana ollutta SK:n rahoittamaa tutkimusta. Artikkelit sisältävät mm. luettelot Suomen 100 suurimmasta järvestä, Suomen 100 suurimmasta sisävesien saaresta, Suomen 100 suurimmasta meren saaresta sekä 100 suurimmasta joesta Suomessa. Luetteloissa on saarista esimerkiksi tiedot siitä, että paljonko niissä on asukkaita, onko saareen tieyhteyttä, pinta ala jne. Kuusisto ja Raatikainen kävivät Jyväskylän yliopiston biologian laitoksella laskemassa järviä ja saaria karttalehdistä. Olavi Granö ja Markku Roto puolestaan olivat Turun yliopiston maantieteen laitoksella vuosina 1985-1986 hieman ennen Kuusistoa ja Raatikaista laskeneet meren saarten lukumäärän Näiltä varmaan löytyisi jostain listana Suomen 190000 järveä ja 180000 saarta, mutta en suoraan osaa sanoa mistä. --Zache (keskustelu) 21. elokuuta 2015 kello 22.21 (EEST)

Roto on ollut ainakin 1990-luvun puolivälissä töissä Varsinais-Suomen liitossa.--Htm (keskustelu) 21. elokuuta 2015 kello 23.45 (EEST)

Ja on siellä töissä vieläkin: [2]. Kuitenkin toisaalta saaret on mahdollista laskea myös tekemättä niistä listaa, joten ei ole ole vielä pelkästään ylläsanotun perusteella varmuutta että juuri tuo aineisto sisältäisi listan saarista. Toisaalta jos Rotolta kysyisi, niin hän hyvinkin voisi tietää muuten asiasta. Järvistähän on lista järvirekisterissä, josta se on viety järviwikiin, ja saarista on noita mainittuja top 100 -listoja ja tuo alla Käyttäjä:Makele-90:n mainitsema asuttujen saarten taulukko. Kuitenkaan ei ole sanottu, etteikö jotain listoja voisi olla. --Urjanhai (keskustelu) 22. elokuuta 2015 kello 09.54 (EEST)

Lähetin Rotolle mailia ja linkin keskusteluun. Katsotaan haluaako hän kommentoida ja onko hänellä ehkä jotain lisänäkökulmia tähän. Aiempana Granön assistenttina luulen että hän tuntee tämän aihepiirin hyvin.--Urjanhai (keskustelu) 22. elokuuta 2015 kello 10.14 (EEST)

Käyttäjä:Makele-90 muyistaakseni on käyttänyt saariartikkeleita laatiessaan jotain viranomaisjulkaisuja, joissa on saarista taulukkomuotoista tietoa hiukan niin kuin järvirekisterissä järvistä, mutta en nyt muista tarkemmin olivatko ne jotain aluepoliittisia julkaisuja asutuista saarista tms. Eivät kuitenkaan muistaakseni mitään Suomen kaikkien kymmenientuhansien saarten luetteloita. --Urjanhai (keskustelu) 18. elokuuta 2015 kello 21.35 (EEST)

Kyseinen julkaisu on työ- ja elinkeinoministeriön Ilman kiinteää tieyhteyttä olevat pysyvästi asutut saaret. Tein sen pohjalta kaikista julkaisussa olevista Naantalin saarista aloituksen (esimerkki Korvenmaa). Aloitus perustiedoilla, jota on tarkoitus myöhemmin laajentaa. Tietysti on jo myös laajempia artikkeleita kuten Kramppi (saari). Kyseistä julkaisua on käyttäneet myös muut muokkaajat. –Makele-90 (keskustelu) 19. elokuuta 2015 kello 19.29 (EEST)

Merkittävyyskeskustelun aikana 14. elokuuta 2015 artikkeli päätettiin säilyttää: [3]. Arkistoidaan elokuussa 2015 käyty keskustelu merkittävyydestä, johon ei ole syytä enää palata. Tarvittaessa on aloitettava uusi merkittävyyskeskustelu, mikäli se katsotaan välttämättömäksi. --Pxos (keskustelu) 4. marraskuuta 2015 kello 13.17 (EET)

Ehdotus, jossa voit näyttää mitä mieltä olet asiasta!!!

Ehdotan innokkaille viikon kilpailuksi aiheena Suomen saaret, jonne asiallisesti suhtautuvat wikipedistit kirjoittaisivat merkittävistä saarista artikkelin/t. ;-) Näin voi löytyä kaikkia kiinnostavia saaria ja merkittävyyskriteeri saisi lihaa luittensa ympärille.--J Hokkanen (keskustelu) 17. elokuuta 2015 kello 15.52 (EEST)