Keskustelu:Kurjenrahkan kansallispuisto

Artikkeli Kurjenrahkan kansallispuisto on suositeltu artikkeli.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
1.9.–22.9.2010	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)
28.9.–12.10.2010	Ehdolla suositelluksi artikkeliksi		Hyväksytty	(ikilinkki)

Rajoitusvyöhykkeet

Rajoitusvyhykkeiden kartan päivämäärät poikkeavat metsähallituksen verkkosivujen tiedoista. Ovatko värit väärin päin? --LPfi 13. syyskuuta 2010 kello 13.06 (EEST)

Ei, vaan metsähallituksen kartta ja sivut ovat vanhentuneet. Uusi järjestyssääntö astui voimaan 28.6.2010, mutta sen rajoituksia ei ole näemmä vielä päivitetty luontoon.fi -sivulle. Uudet rajoitusalueet näkyvät mm. täällä, sivulla 4 --albval(keskustelu) 13. syyskuuta 2010 kello 13.10 (EEST)

Arkistoitu vertaisarviointi

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Artikkeli on selvästi kesken: osa mahdollisista lähteistä lukematta ja esimerkiksi kävijämääristä ei ole juuri tekstiä. Samoin kuvia on vielä varastossa. Monet käyttäjät ovat auttaneet artikkelin kanssa jo valtavasti! Kaipaisin vielä yleistä näkemystä siitä, miten artikkelia pitäisi kehittää. Kirjoitan vielä lisää pääartikkeleita jo olemassa olevien (Kuhankuono, Kuhankuonon retkeilyreitistö, Pukkipalo, Savojärvi, Lakjärvi) lisäksi. Ainakin suurimmat yksittäiset suot tulee varmaan tehtyä: Vajosuo, Kurjenrahka ja Lammenrahka sekä ehkä luettelot linnuista ja hyönteisistä. Kasviluetteloon eivät tällä hetkellä lähteeni riitä. Pikkunippeleihin saa mielellään tarttua, mutta eniten kaipaisin kommentteja suurista linjoista:

1. Onko artikkelin rakenne tasapainoinen ja looginen? Puuttuuko tarpeellisia osioita? Kuinka kattavasti kansallispuistoartikkelissa pitää esimerkiksi käsitellä (esi)historiaa ennen puistoa tai puiston ulkopuolisen alueen (Saksalan kylä) historiaa?
2. Käsitelläänkö jotain liikaa / liian vähän / hassussa yhteydessä? Kun esimerkiksi eri soista tulee vielä omat kattavammat artikkelit, niin onko puistoartikkelissa oleva tietomäärä niistä sopiva (vertailukohtana voi käyttää vaikka pukkipaloa)?
3. Lähteet? Nyt artikkelissa on pääasiassa lähteenä puiston "viralliset" verkkosivut, hoitosuunnitelma ja Natura-alueen sivu - ja läjä vaikeasti käsiin saatavaa kirjallisuutta, joka kuitenkin on relevanteinta puistosta kirjoitettua. Pitäisikö lähteistystä täydentää vielä jollain helposti kirjastoista saatavalla yleisteoksella (Suomen kansallispuistot tjsp.) vai onko lähteistys OK? Tämä toki riippuu siitäkin, mitä artikkeliin halutaan lisää.
4. Kuvitus? Kamera on käytössä ja puisto lähellä. Mistä vielä kuvia?
5. Jotain muuta, mitä?

Tulipa pitkä pyyntö. Joka tapauksessa kaikki kehitysehdotukset ovat tervetulleita. Äänestyksen laatu (SS vai HA) ja ajankohta on myös vielä auki, mutta niistäkin saa esittää kommentteja. --albval(keskustelu) 1. syyskuuta 2010 kello 09.21 (EEST)

Kuvituksen kokonaisuutta voisi ainakin miettiä. Kuvia voisi mielellään olla niin paljon kuin niitä artikkeliin sovinnolla mahtuu ja niiden tulisi havainnollistaa aiheen keskeisimpiä pointteja ja olla toimivia myös itsenäisesti. --Urjanhai 1. syyskuuta 2010 kello 10.29 (EEST)

Juu, kuvia kyllä voi lisätä ja jotain onkin plakkarissa. Ongelma on pikemminkin mitä valita ja mitä vielä kuvata. Siihen olisi kiva saada tarkempia ehdotuksia. Onko nykyisessä kuvituksessa korjattavaa? --albval(keskustelu) 1. syyskuuta 2010 kello 10.39 (EEST)

Tarkennuksena siis, että ainakin kaikista kohteista joista on (tai joista tulee olemaan) myös oma artikkeli luokassa tullee pitäisi saada myös kuva, kunhan commonsiin ehdin. Ihan kaikista, kuten Savojärvestä, minulla ei itselläni vielä kuvaa ole (vihje, vihje) --albval(keskustelu) 1. syyskuuta 2010 kello 11.03 (EEST)

Aloittelin nyt Kurjenrahka-artikkelinkin. Sieltä puuttuu vielä tavaraa, mutta miltä jako puisto- ja suoartikkelin välillä näyttää? Onko puistoartikkelissa liian paljon tietoa suosta vai päinvastoin? --albval(keskustelu) 1. syyskuuta 2010 kello 20.55 (EEST)

Yleisvaikutelmana voin sanoa, että on huolellisesti tehty ja hyvän näköinen artikkeli, varsinkin jos ja kun kuvia tulee lisää tuolta pohjalta mitä Urjanhai yllä sanoi. Suositelluksi kannattaa yrittää suoraan. Jotain juttuja, mitä tuli mieleen ja mistä ehkä on sinulle hyötyä:

• Rakenne on sinänsä ok ja etenee loogisesti, mutta kun vertasin vastaavaan suositeltuun sivuun, niin huomasin, että siinä on luku "maantiede" erikseen ja "luonnossa" on sitten kasvillisuus ja eläimistö. En tiedä, toimisiko vastaava jaottelu tässäkin artikkelissa. Suot ja vesistöt olisivat kaiketi silloin maantiedettä. Jos tällaisen jaottelun tekisi, niin silloin soiden yhteydestä varmaan pitäisi siirtää tavaraa kasvillisuuslukuun. Nythän tässä on alaluku "eläimet ja kasvit", jossa on kasveista aika vähän.
• Johdanto on minun makuuni liian pitkä (niin kuin Leskisessä taas on sinun makuusi liian lyhyt). Siinä on nyt detaljeja mitä jättäisin pois, ja sitten toisaalta olisi kiva lukea heti alkuun jotain siitä, miksi kansallispuisto on perustettu, siis mikä siellä on erityisesti suojeltavan arvoista. Ehkä myös jotain sen asemasta: onko suuri vai pieni, eteläisin tai läntisin, kävijämääriltään suosittu vai epä-. Sellaista yleiskatsausta, mitä voisi juuri olla noissa "yleisteoksissa", missä alussa kirjoitit. Johdannossa ei ole viitteitä, mihin kiinnitetään huomiota ss-äänestyksessä viimeistään, vaikka samat jutut olisikin itse artikkelissa lähteistetty.
• Ombrotrofiset ja minervotrofiset suot: voisi avata termit lyhyesti jo leipätekstissä, vaikka ne onkin wikitetty.
• Historia on mielestäni ok näin.
• Työn iloa!--Tanár 1. syyskuuta 2010 kello 22.36 (EEST)

Hienoja kommentteja! Palaan niihin tarkemmin kunhan olen ensin nukkunut yön yli:-) Sen verran on kuitenkin pakko sanoa, että viitteiden puuttuminen johdannosta SS-sivulla on ihan OK. --albval(keskustelu) 1. syyskuuta 2010 kello 22.46 (EEST)

No niin, nyt selkeämmällä päällä vastinetta:

• En tekisi maantiede-luonto -jakoa. Esimerkiksi Lauhanvuoren kansallispuisto on myös vastaava (ja suositeltu lisäksi), jossa eliöstö ja maantiede ovat saman Luonto-otsikon alla. Mielestäni jako olisi keinotekoinen, kun kumpikin vaikuttaa kumpaan. Ajattelin sen sijaan muuttaa otsikon Eläimet ja kasvit muotoon Eliöstö ja sitten lisätä ainakin alaotsikot Eläimet ja Kasvit, ehkä enemmänkin. Kasveista tulee vielä lisää tekstiä, niistä on lisää jo mm. täällä, josta voi siirtää tavaraa pääartikkeliin.
• Johdanto on selvästi aivan liian pitkä, karsin sitä jo kerran, mutta pitkäksi jäi. Jos osaat jo heti sitä karsia niin ole hyvä. Johdanto on myös tylsä, mutta lisäysehdotuksesi kuulostavat todella hyviltä ja mielenkiintoa lisääviltä. Katson, mitä saan revittyä kasaan (uskon tosin nykylähteiden voimaan). Viitteistä on kahta koulukuntaa, minä en niitä johdannoissa käytä.
• Hyvä pointti, kirjoitan ombobrombrotromb...eiku auki.
• OK, siihen tosin löytyy selvästi laajennusvaraa Hoito- ja käyttösuunnitelmasta, josta varmaan tulen ainakin lisäilemään lisätietoa itse puiston kannalta relevantteihin asioihin historiassa.

Kiitos! Artikkelin todo-lista meinaa aina välillä lannistaa, mutta palaute kannustaa:-) --albval(keskustelu) 2. syyskuuta 2010 kello 08.11 (EEST)

Joo, nämähän olivat tietenkin vain ehdotuksia ja itse osaat harkita parhaiten, mitä tekstille kannattaa tehdä. Olitkin jo lyhentänyt johdantoa, mutta nappasin siitä vielä pari lausetta pois. Siihen voi sitten lisätä vielä käyttäjäluvuista jotain. Johdannon ei tosiaan minunkaan mielestäni tarvitse olla viitteistetty, olen vain huomannut että monet ovat toista mieltä. Rakenne on varmasti hyvä tällaisenaan, mutta "Eläimet ja kasvit" on tosiaan aika pitkä, joten jos jaat sen vielä kahtia niin hyvä.--Tanár 3. syyskuuta 2010 kello 12.30 (EEST)

Kiitos! Lisään johdantoon vielä vähän superlatiiveja ja jotain käyttäjäluvuista kun siihen asti ehdin. Nyt olen keskittynyt tekemään pääartikkeleita eri soista (valmiina ovat Kurjenrahka, Vajosuo ja Laidassuo) sekä aloitellut nälkävuoden mittaista eläinlistaa. Varsinkin suoartikkeliprojektin ideana on ollut saada valmiiksi paikka kaikelle tiedolle, joka näkyy vaanivan vielä osin lukemattomassa lähdekirjallisuudessa, mutta joka on itse puistoartikkeliin liian nippeliä. Ombrotrofiat on nyt myös selitetty ja kasveista on enemmän juttua, mutta eliöosion jakoon en vielä ole ehtinyt. --albval(keskustelu) 3. syyskuuta 2010 kello 13.28 (EEST)

Hienoa työtä! Tämä on nyt jo todella hyvässä kunnossa, eikä korjausehdotuksia oikeastaan tullut muutakuin väkisin vääntämällä. Johdanto on nyt todella hyvä; siinä käydään sopivan tiiviissä muodossa koko artikkeli läpi (minusta johdannon kuuluu kattaa artikkeli kokonaisuudessaan, ja olla pituudeltaan 2-3 kappaletta.) Mutta seuraavassa muutamia ajatuksia. Linkitystä voisi vähän kattoa, sillä erityisesti alkupäässä artikkelia muutamat sanat on linkitetty turhan ahkeraan. Muistaakseni 40 riviä on ohjeissa määritely mitaksi, joka pitäisi olla vähintään välissä kahden samaan artikkeliin viittaavan linkin välissä. Jossain vilahti termi "viime vuosina", joka on liikaa sidottu nykyhetkeen. Pitäisi sanoa ennemmin vuosilukuna. Eläimet ja kasvit -osio pitäisi jakaa, mikä ilmeisesti onkin tavoitteena. Nyt se on muutenkin hieman virheellinen, sillä siinä käsitellään myös sieniä, jotka käsittääkseni ei kuulu kumpaankaan kategoriaan. Lisäksi eliöiden kuvituksessa voidaan aivan hyvin käyttää jossain muualla otettuja kuvia, ja liittää kuvat jollain sopivalla kuvatekstillä artikkelin yhteyteen. Mutta tosiaan artikkeli on jo nyt vähintään lähes SS-tasoa. --PtG 3. syyskuuta 2010 kello 14.20 (EEST)

Kiitos kommenteista! Löin nyt eliökappaleen krouvisti kolmeen palaan. Tuliko lopputuloksesta liian kirveellä veistetyn näköinen? Sienikappale jäi tosi nysäksi (olen kyllä alueella kerännyt paljon sieniä, mutta lähteellistä tietoa sienistä ei ole enempää löytynyt). Pitäisiköhän se suosiolla yhdistää kappaleeksi Kasvit ja sienet? Johdannon mittaa en aikonut enää muuttaa, mutta jos jonkun superlatiivin jonnekin tosiaan saisi lukijoiden kiinnostusta herättelemään. Linkitys on tosiaan alkupäässä liian tiheää, ajattelin sitä karsia sitten kun näen josko linkkien väliin tulee vielä paljonkin tekstiä. Tuskin sitä kyllä paljoa enää tulee, joten olet oikeassa linkkien karsinnan tarpeen suhteen. Viime vuosina on myös korjattu (joku voisi sanoa, menikö vuosikymmenilmaisu oikein). Muualla otettuja kuvia en mielelläni lisäisi, vaikka ne toki kuvatekstillä saa tekstiin sidottua. Mun makuun ne on kuvituskuvia, joita karsastetaan. Ja onhan siellä jo kuva kurjesta ja perhosista, lisäksi voin laittaa sinne jonkun käävän ja jotain kasveja - kaikki aitoja kansallispuistolaisia. --albval(keskustelu) 3. syyskuuta 2010 kello 18.06 (EEST)

Kansallispuiston keskeisistä biotoopeista olisi hyvä olla kuvat, jos ei jo olekin. (Eihän siellä kyllä varmaan juuri muuta ole kuin metsää ja suota.)--Urjanhai 3. syyskuuta 2010 kello 18.16 (EEST)

Ja kuvia niin paljon kuin teksti vetää, niin että lukija ei väsy pelkkään tekstiin (vaikka noista luvatuista se varmaan melkein tuleekin).--Urjanhai 3. syyskuuta 2010 kello 18.20 (EEST)

Linkitystä on nyt karsittu ja kuvitusta alan lisäillä pikku hiljaa, jotain siellä jo onkin. Mitä mieltä olette tästä tavasta asetella kuvia? Wikipedia ei anna hirveästi mahdollisuuksia sivun layoutin suunnitteluun ja jos kuvia pistää paljon allekkain, niin ainakin normaalia leveämmällä näytöllä kuvien paikat heittävät häränpyllyä. Silloin teksti nimittäin loppuu paljon ennen kuvia. Vajosuolta on joka tapauksessa nyt hienoja kuvia (subjektiivinen mielipide), muun muassa laulujoutsenista lennossa avosuon allikoiden yllä. Wikipediaan kuvat eivät tosin ole vielä ehtineet... --albval(keskustelu) 6. syyskuuta 2010 kello 12.43 (EEST)

Jos on tlaisuus kokeilla sekä leveällä että kapealla näytöllä, niin voi testata. Kyllä nuo nyt varsin siedettäviltä näyttävät kummassakin ainakin toistaiseksi.--Urjanhai 8. syyskuuta 2010 kello 14.17 (EEST)

Siirsin rinnakkain olevat kuvat vasemmalle, tämä muutti asettelua mielestäni vähemmän levottomaksi kummallakin näytön leveydellä. Ainakaan vielä kuvia ei ole liikaa leveällekään näytölle, vaan hyvin mahtuu lisää.--Urjanhai 8. syyskuuta 2010 kello 14.22 (EEST)

Siirsin toisen kuvaparin takaisin oikealle, koska se sotki otsikoita, mutta jätin toisen vasemmalle, koska se muuten meni leveällä näytöllä liikaa kiinni muihin kuviin. Vaikeaa tämä on.--Urjanhai 8. syyskuuta 2010 kello 14.28 (EEST)

Ja minä siirsin sen takaisin, koska kuvaparin ollessa vasemmalla mun kapealla näytöllä sen viereinen tekstikappale muuttui lukukelvottoman kapeaksi ja hdistui ihan näytön reunaan. Vaikeaa on:-( Mihin kuviin eläinkuvat menivät liikaa kiinni? --albval(keskustelu) 8. syyskuuta 2010 kello 18.02 (EEST)

Yleisellä tasolla artikkeli on mielestäni aika hyvässä kunnossa. Mua kuitenkin häiritsee liian yksityiskohtaiset kulkuohjeet, kun wikipedia ei kuitenkaan pitäisi olla mikään reittiopas. --Velma 8. syyskuuta 2010 kello 13.55 (EEST)

Karsin nyt kaikkein pienimpiä yksityiskohtia kulkuohjeista. Loput jätin, koska minulle loput tiedot eivät niinkään ole kulkuohjeita, vaan sijaintitietoja jotka pikemminkin antavat mahdollisuuden (ainakin seudun kunnat suurin piirtein tietäville) asettaa puiston paremmin kartalle. Vertailun vuoksi muuten meidän kahdessa jo suositellussa kansallispuistoartikkelissa Lauhanvuoren kansallispuisto ja Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto on lähes vastaavan tarkat sijainti ja kulkuyhteystiedot. --albval(keskustelu) 8. syyskuuta 2010 kello 17.59 (EEST)

En ehtinyt tarkistaa perusteellisesti, mutta ainakin kansallisarkiston digitaaliarkiston mukaan Saksala ei vaikuttaisi olevan maarekisterikylä (peruskarttaan en päässyt käsiksi). EDIT: Tai sitten se vain jostain syystä puuttuu Nousiaisten Uudisten luettelosta, vrt. alla. --Urjanhai 8. syyskuuta 2010 kello 14.17 (EEST)

Siis tarkoitatko, ettei Saksala olisi kylä lainkaan, vaan pikemminkin jonkun kylän osa? Vai mitä tuo tarkoittaa? Saan varmaan perjantaina käsiini Nousiaisten kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta -kirjan, josta asia viimeistään selviää, ja jonka pohjalta meinasin kirjoittaa Valpperista ja Saksalasta. Peruskartassa on sen verran kylänrajoja tuolla alueella, etten mene sanomaan juuta enkä jaata sen perusteella. Google-tulokset kyllä puhuvat Saksalan kylästä... --albval(keskustelu) 8. syyskuuta 2010 kello 18.02 (EEST)

Jäi vähän epäselväksi, koska en löytänyt peruskarttaa, mutta Kulttuurimaisema- ja vanha rakennuskanta -kirjasta tuo selvinnee, koska ainakin käyttämäni osat sarjasta on jäsennetty juuri maarekisterikylittäin. Mahdollisesti Saksala on eri kylien takamaille muodostunut kulmakunta (EDIT: Mutta voi olla sen ohella kyläkin, johon vain kulmakunnan tapaan liittyisi nykyään myös muiden kylien alueita, vrt. alla.), hyvällä tuurilla se voi selvitä ko. julkaisusta. --Urjanhai 8. syyskuuta 2010 kello 19.57 (EEST)

Peruskarttaa tutkimalla voisi tulla siihen käsitykseen, että Saksala on kenties Valpperin kylän osa. Alueella on kuitenkin niin valtavasti enklaaveja ja kaiken maailman muita reunaviivoja, että kylärajoja on melko mahdoton määrittää tarkasti. Vuoden 1995 kartan perusteella "kylän" keskellä on muun muassa jumalaton pläntti Lemun kuntaa. NKM&VR on kuitenkin jaoteltu kylittäin, joten perjantaina pääsemme jännityksestä. Ja vaikkei Saksala rekisterikylä olisikaan, niin näemmä kylän nimitystä siitä yleisesti käytetään, muun muassa Metsähallituksen kaikissa lukemissani materiaaleissa ja googlen perusteella laajasti muutenkin. Se, miten tämän sitten sovittaa määritelmänä Saksala-artikkelin johdantoon on sitten eri juttu. --albval(keskustelu) 8. syyskuuta 2010 kello 20.35 (EEST)

Löysin tuon jälkeen myös viitteitä Saksalasta kylänä, joten voi se sellainen sentään ollakin. Eli katsoin Nousiaisten historian I osasta, ja siellä sivulla 265 Aulis Oja toteaa, että Nousiaisiin perustettiin 1700-luvun kuluessa kolme kylää, joista Nousiaisten pitäjän yhteismetsiin Savojärven rannalle 1757 perustettu Saksalan eli Savojärven uudistalo oli yksi (jotain myös sivulla 278). Kuitenkin jostain syystä rakennuskulttuuri-kirjassa kylä ei esiinny (olisiko sitten niin, että siellä ei ole vanhoja rakennuksia), joskin siitä oli jonkun muun kylän kohdalla joku maininta. Nousiaisten historiaan II osaa en enää ennättänyt katsoa. Eli tämän mukaan se olisi kuin olisikin kylä, mutta peruskarttaan en edelleenkään päässyt käsiksi. (Rakennuskulttuurikirjassa oli myös ote taloudellisesta kartasta, mutta ilman suurennuslasia sekin jäi tulkitsematta.) Mutta kun karttapaikan kartassa Saksalan talo on merkitty Savojärven rantaan, niin voi tutkia, olisiko juuri se omaa kyläänsä. Etäämpänä järvestä olevat maat sitten taas voivat olla virallisesti muihin maarekisterikyliin kuuluvia (vaikka ne toiminnallisesti voitaisiinkin lukea nykyään Saksalaan kylään, mihin viittaa se, että kartassa kylän tai kulmakunnan nimi Saksala on kauempana järvestä).--Urjanhai 9. syyskuuta 2010 kello 17.00 (EEST)

Taloudellisessa kartassa kyläksi Saksalan talon kohdalle järven rantaan oli merkitty mahdollisesti Kruununmaa (joskin kartta on epäselvä), mikä voi selittää jotakin. Nousiaisten historian II osasta ehkä myös voisi löytyä jotakin, kun sitä en ehtinyt enää katsoa. Mutta erityisesti voi siis peruskartasta yrittää tiirailla, mihin kylään itse Saksalan talo järvenrannassa olisi merkitty kuuluvaksi. Joskus tällaiset isossajaossa perustetut uudistalot voivat olla hyvinkin pienialaisia ja kruununmetsiin kohdistuvat maanmittaustoimitukset ovat voineet muuttaa tilussuhteita edelleen.--Urjanhai 9. syyskuuta 2010 kello 17.39 (EEST)

Sait siis tuon Vanha rakennuskanta -kirjan käsiisi? Menee joka tapauksessa monimutkaiseksi. Yritän saada kirjan käsiini ja ehkä myös Nousiaisten historiat huomenna. Katsotaan mitä niiden pohjalta saa roiskaistua kasaan. --albval(keskustelu) 9. syyskuuta 2010 kello 18.18 (EEST)

En toisaalta muuten ota lainkaan pahakseni, jos vaikka sinä viisaammaksesi luot tuon artikkelin:-) --albval(keskustelu) 9. syyskuuta 2010 kello 18.28 (EEST)

Näkee nyt, ainakaan pariin kolmeen päivään en ehdi mitään, ja luultavasti sinulla on isompi pino lähteitä itselläsi, kun taas itse tuskin ehdin niitä suuremmin haalia. Juuri tällaiset paikalliset aiheethan perustuvat ennen muuta harrastajan omaan kirjahyllyyn, ja oma kirjahyllyni kattaa juuri tuota aluetta huonommin, vaikka toisinaan joku kirjasto osuu polkupyörälenkin varrelle (noitakin katsoin vain kirjastossa).--Urjanhai 9. syyskuuta 2010 kello 19.14 (EEST)

Saksala (Nousiainen) on nyt rykäisty alulle yhden lähteen voimin. määritelmän kanssa oli vähän hankaluuksia: kylä joka ei ole kylä. --albval(keskustelu) 10. syyskuuta 2010 kello 13.46 (EEST)

Kylänä olemattomuuskin on vielä epävarmaa, koska kuitenkin Nousiaisten historiassa sitä sanotaan kyläksi (tarkemmin yksinäistaloksi). Vaatisi siis tutkimusta. Esimerkiksi Pusulassa on Kärkölän kylä, jossa kuitenkin Kärkölän maarekisterikylään kuuluu vain pieni osa koko kulmakunnasta, ja loput ovat muiden kylien takamaita. Ja Somerolla taas Ylenjoen kylän historiallinen alue on tullut maanmittaustoimitusten tuloksena kuulumaan suureksi osaksi muihin kyliin, ja kylän aluetta on nykyään peruskartalla vain pieni pläntti sen historiallisen alueen reunamilla. Sinällään Wikipediassa on kyllä artikkeleita entisistä ja nykyisistä koulupiireistä, jotka eivät ole kyliä, ja olen joskus ajatellut ottaa kahvihuoneessa keskusteltavaksi tulisiko niistä olla omia artikkeleita vai ei, mutta kun kyseessä on kiinnostavuusluokaltaan hapsenkakkiaisen lisääntymiselimiin rinnastettava kysymys, josta tuskin kukaan olisi kiinnostunut, niin on jäänyt ottamatta esille.--Urjanhai 10. syyskuuta 2010 kello 14.04 (EEST)

Mjoo, tarkempaan analyysiin asiasta ei mun nykyinen kirjahyllyni eikä oma osaamiseni historiassa taivu. En siis osaa parempaakaan tekstiä historiasta kirjoittaa. Puistoartikkelin tarpeisiin tämä riittänee (kansallispuiston kannalta ei ole relevanttia, onko sen keskellä oleva alue kylä vai jokin muu, kunhan itse alueesta on perustiedot), joten toistaiseksi ainakin artikkeli saa olla noin. --albval(keskustelu) 10. syyskuuta 2010 kello 14.14 (EEST)

Kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta sanoo muuten kylä-ei kylä -debattiin näin. --albval(keskustelu) 10. syyskuuta 2010 kello 14.23 (EEST)

Eli näyttää että selvitit asian lopulta itse, kun kannoit kirjan kirjastosta myös kotiin. Talouskylänä (entinen koulupiiri) tämä varmaan myös rinnastuu kylään, ellei joku aloita talouskylien poistokampanjaa.--Urjanhai 10. syyskuuta 2010 kello 16.50 (EEST)

Joo, asioihin pitäisi aina varata tarpeeksi aikaa, eikä vaan väkisin sinistää linkkiä kotihommien teon ohella. Kiitos paljon avusta lähteiden ja artikkelin muotoilun kanssa! Koetan saada viikonloppuna selattua kirjat tarkemmin läpi, lisäksi lainasin nimittäin molemmat Nousiaisten historiat. Katsotaan irtoaako niistä jotain lisää. Kansallispuistoon tämä ei tosin enää liity, joten jos jotain kyläaiheeseen liittyvää tulee vielä mieleen niin lienee loogisinta jatkaa Keskustelu:Saksala (Nousiainen) -sivulla. Sieltä jutun löytää myöhemminkin hieman intuitiivisemmin. --albval(keskustelu) 10. syyskuuta 2010 kello 22.24 (EEST)

No niin, nyt artikkeli alkaisi olemaan pikku hiljaa minua tyydyttävässä kunnossa. Muutama linkki pitää sinistää ja muutamasta lehtiartikkelista lisätä sinne sun tänne tarkentavia nippelitietoja. Kuvia on lisäksi vielä jokunen lisäämättä minulla (ja toivottavasti/ilmeisesti ainakin parilla muulla). Mitään radikaalia lisäystä tai muutosta en kuitenkaan enää aikonut tehdä. Onko tää siis muuten valmis jo? Paljon yksityiskohtaisempaa tietoahan löytyy myös puistoluokan muista artikkeleista, joita en viitsinyt lähteä tähän kahdentamaan. --albval(keskustelu) 9. syyskuuta 2010 kello 18.34 (EEST)

Olen yrittänyt auttaa sinistämisessä mutta vyökäävät on mielestäni suku. Onko lajista tietoa vai siirretäänkö linkki osoittamaan sukuartikkelia (mulla ei ole tuota käyttämääsi lähdekirjaa). --Tappinen 11. syyskuuta 2010 kello 10.37 (EEST)

Jätä tuo yrittäminen -sana pois, pikemminkin olet hoitanut sinistyksen suurimmaksi osaksi. Lähdeteos on vähän monitulkintainen, kun siinä lukee jotakuinkin että "...Pukkipalossa kasvaa myös vyökääpiä...". Wikilinkin voi siis minusta pistää osoittamaan sukuun. Ei tuo tarkemmin lajia mainitse, joten kai se on tulkittava sukuun viittaavaksi. --albval(keskustelu) 11. syyskuuta 2010 kello 13.53 (EEST)

Mitä mieltä muuten ollaan kuvituksesta? Ainakaan omalla näytölläni tuonne ei voi enää montaa kuvaa mahduttaa (Vesistöt-lukuun tullee vielä Savojärvi, jos Makele sen kuvaa:-) ). Olen nyt laittanut artikkeliin mielestäni relevantteja kuvia ja asetellut ne mielestäni sopiviin kohtiin, ainakin minun näytölläni. Potentiaalisten artikkelikuvien kansiossa on kuitenkin vielä 66 tiedostoa... --albval(keskustelu) 12. syyskuuta 2010 kello 21.56 (EEST)

Edellä on tullut paljon hyviä kommentteja, eikä niihin paljon lisättävää. Artikkeli tuntuu jotenkin hieman lyhyeltä asian laajuuten nähden, mutta tarkempi tieto on laitettu hyvin sivuartikkeleihin, joista moni onkin lupaava artikkeli tasoa. Kuvat näyttävät minun näyttölläni vähän hassulta, kun jossain kohtaa on osittain kolme kuvaa samalla rivillä, mutta kyllä silmä siihen tottuu. Loppuun voisi ehkä laittaa parhaita kuvia galleriaan vaikka kuvat löytyvätkin Commons-linkin takaa. Jos luettelot linnuista ja hyönteisistä tulee, niin ne täydentävät hyvin nykyistä, varsin pliisua (ei se tosin paljon pidempi voisi ollakkaan) kappaletta. Millaistahan tekstiä ulkomaalaisissa lähteissä on Kurjenrahkasta kirjoitettu? –☆Makele-90 19. syyskuuta 2010 kello 19.23 (EEST)

Galleria voisi varmaan olla jossain kohdin hyvä vaihtoehto noille rinnakkainasetelluille kuville, jos vain syntyy luontevia kokonaisuuksia.--Urjanhai 19. syyskuuta 2010 kello 19.30 (EEST)

Vaikka on tuo kyllä aika hyvä nytkin.--Urjanhai 19. syyskuuta 2010 kello 19.31 (EEST)

Kiitos kommenteista! Onko noissa sivuartikkeleissa jotain sellaista, jonka haluaisit nähdä vielä tässä artikkelissa? Olen tarkoituksella pyrkinyt pitämään itse kansallispuistoartikkelin melko yleisluontoisena, jotta sen joku jaksaa edes lukea loppuun, mutta ehdottomasti voi tekstiä siirrellä. Millä tavalla eliökappale on pliisu? Kappaleessa nimetyt lajit on pyritty valitsemaan joko sen perusteella, että ne ovat joko harvinaisia tai sitten monen lähteen esille nostamia - ja sovellettu hiukan stetson-harrison -menetelmää lisäksi. Tuollaisesta kappaleesta on todella vaikeaa saada kiintoisaa, kun helposti siitä tulee vain pilkuilla erotettu lajilista. Galleriat aiheuttaa mulle näppylöitä, mutta artikkelissa nyt jo olevia kuvia saa vapaasti siirrellä ja deletoida:-) Ulkomaalaisten lähteiden olemassaolosta en tiedä. --albval(keskustelu) 19. syyskuuta 2010 kello 21.04 (EEST)

Kuvitus on mielestäni ok näin eikä ainakaan koristeeksi tarvita lisää, tämähän on tietosanakirja-artikkeli eikä joulukuusi. Ei muuta kuin SS-äänestykseen, jossa ei nyt enää olekaan pahemmin ruuhkaa.--Tanár 19. syyskuuta 2010 kello 20.33 (EEST)

Ei ihan vielä. Muutama lause puuttuu ja yksi pikkulähde on lukematta. Samoin joku ystävällinen sielu voisi tehdä kielenhuollon (vihje)... Seuraavalla viikolla ehkä äänestykseen:-) --albval(keskustelu) 19. syyskuuta 2010 kello 21.04 (EEST)

Voin toki katsoa kielen vielä, vaikka pikaluvulla näytti olevan ihan hyvässä kunnossa.--Tanár 20. syyskuuta 2010 kello 11.00 (EEST)

Pisti silmään tuo "Pukkipalon vanhaa metsää pidetäänkin maakunnan komeimpana". Vaikka sanamuoto onkin tarkasti lähteestä, kyseessä on tietysti lähteen kirjoittajan (kuka se edes on?) subjektiivinen mielipide, ja jos se halutaan tietosanakirjaan, pitäisi kertoa kuka on tätä mieltä. -Ochs 20. syyskuuta 2010 kello 11.47 (EEST)

Mjoo, lause on nyt melko suoraan Metsähallituksen anonyymiltä kirjoittajalta, mutta se toistuu eri variaatioina muissakin lähteissä (ainakin perhostutkimus sanoo niin, samoin Hokkinen, muistaakseni myös Retki-lehti ja joku muu). Kyseessä siis ei ole yhden henkilön subjektiivinen mielipide, vaan "yleinen" mielipide, mutten osaa sitä tuon paremmin muotoilla. --albval(keskustelu) 20. syyskuuta 2010 kello 12.50 (EEST)

Nyt "maakunnan komein" on viitteistetty kolmella lähteellä, jotka äkkilukemalla käyttivät jotain lauseen variaatioista. --albval(keskustelu) 20. syyskuuta 2010 kello 13.02 (EEST)

Hyvä näin, nyt uskoo Raamattua lukeva pirukin. ;) -Ochs 20. syyskuuta 2010 kello 22.37 (EEST)

Hienoa:-) Siirtänen tämän äänestykseen piakkoin, kunhan olen ensin ottanut tekstiin vähän etäisyyttä ja käynyt sen sitten läpi. --albval(keskustelu) 20. syyskuuta 2010 kello 22.39 (EEST)