Keskustelu:Kummi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Mielestäni artikkeli 'Kummi' ei sovi luokkaan:'Kirkolliset toimitukset'. Kummiksi ei ilmeisesti vihitä, siunata tms. Kummius liittyy kyllä kristilliseen kasteeseen, joka kyllä on kirkollinen toimitus. Siksi pidän parempana (joskaan ei ehkä ole paras mahdollinen) tuota vanhaa luokkaa:'Kristinusko', sillä onhan se oleellisesti kristinuskoon kuuluva tehtävä. Hmm... 'kirkolliset tehtävät', olisikohan niitä muitakin. --HAnnuP 23. lokakuuta 2005 kello 15:20:54 (UTC)

Osion "Tunnettuja kummeja" voisi poistaa hyödyttömänä triviana. Siinä mainitut kolme henkilöä eivät ole edes erityisen tunnettuja kummiudestaan. Erittäin moni historiallinen henkilö on luultavasti ollut jonkun kummi ja entisajan sukuverkostojen aikana ei liene ollut epätavallista, että yksi tunnettu henkilö on saattanut olla toisen tunnetun henkilön kummina. --Risukarhi (keskustelu) 22. marraskuuta 2013 kello 21.51 (EET)[vastaa]

Samaa mieltä. – Haltiamieli 24. marraskuuta 2013 kello 23.38 (EET)[vastaa]
Lisätään sitten tänne vielä, että Eeva-Liisa Manner oli Martti Syrjän ja Mikko Syrjän kummi. Nuo olisi ehkä pitänyt jotenkin juontaa paremmin. --Urjanhai (keskustelu) 13. lokakuuta 2016 kello 00.27 (EEST)[vastaa]
Oikeastihan on kysymys juuri siitä, että kummius heijastaa suku- tai muita sosiaalisia verkostoja ja että tällaiset verkostot ovat mielenkiintoisia. Luultavasti tämä jossain lähteessä kerrotaankin. Kun tämä olisi lähteistetysti kerrottu, voitaisiin mahdollisesti vaikka tehdä eri artikkelina luettelo tunnetuista kummeista. Pappi Granö ja nimismies Hägglund tai liikemies Nordell ja levikkipäällikkö Niinistö olivat paikkakuntiensa silmäätekeviä, ja ainakin nykyisen kummiuden sosiaalisen koodi" perusteella voisi arvata että ystäviä, ellei sitten aiemmin kummiutta käsitetty muodollisemmin. Mannerheim ja Ehrnrooth taas olivat sukulaisia, mikä on kummiudessa yleistä nykyäänkin. Manner ja Eppujen vanhemmat olivat kirjailijoina ystäviä, ja Mannerin Syrjiltä saama asunto periytyi myöhemmin kummipojille. Ahti Karjalaisen elämäkerrassa taas kerrotaan, että Karjalainen ajatteli Kekkosta jonkun lapsensa kummiksi, mutta Päivi Karjalainen oli vastaan, kun piti tätä poliittisena prostituutiona (ei näillä sanoilla, en muista tarkkaa ilmaisua, mutta ymmärsin ajatuksen näin). --Urjanhai (keskustelu) 13. lokakuuta 2016 kello 00.44 (EEST)[vastaa]