Keskustelu:Kommunismi

Melkoista asiantuntemattomuutta osoittaa tuo "Yhteisomistus" ilmaisu mitä kommunismi on? "Yhteisomistus" on absurdi ilmaus, eli minun paitaan pyrkisi koko kansako?. Sen sijaa tuotantovälineiden yhteiskunnallinen omistus on oikeampi ilmaus! Eikä sekään ole tyhjentävä selitys Marxin ja Leninin tarkoittamasta kehityksen kulusta. Terveisin Heikki Suomalainen. Tämän sivun alimmaisena on minun aikaisempi huomautus tahan artikkeliin, jota joku kuitenkin yrittää korjata.--21. joulukuuta 2010 kello 14.16 Ehkä joidenkin kannattaisi tutustua aiheeseen paremmin, vai tahal aanko näitä virheitä vilisee, kuin plussia K mainoksissa? SIVUN ALIMMAISENA VIELÄ KUVAUS KOMMUNISMISTA JA SYNTYMISESTÄ YHTEISKUNTAKEHITYKSEN LAINALAISUUKSISTA JOHTUEN. (EET)Heikki Suomalainen

---

Enpä ainakaan tällä hetkellä jaksa itse paremmin kirjoittaa, mutta tässä vähän sekoavat kommunismin ja sosialismin käsitteet. Siis nämä kommunistiset valtiothan ihan väitt(i/ä)vätkin pyrkivänsä kommunismiin ja olevansa sosialistisia. Siis sosialismiinhan kuuluu tämä proletariaatin diktatuuri yms, kommunismi on sitten se autuas tilanne siellä jossakin kun ei tuota enää tarvita. Jaksaako joku kirjoitella asiat hienosti tuonne sivulle? -- Jpta 22:53 helmi 17, 2004 (UTC)

Muuten olet kyllä oikeassa, mutta ei sosialismiin varsinaisesti _pakosti_ kuulu proletariaatin diktatuuri, onhan demskutkin sossuja. Proletariaatin diktatuuri on Leninin keksimä juttu. Väitän kuitenkin edelleenkin, että Neuvostoliitto oli tosiasiassa valtiokapitalismi, jolla ei ollut pyrkimystäkään kehittää yhteiskuntaansa kommunismia kohti, pääasiassa siksi että sillä oli liian kiire rakennella uusia ohjuksia.

JP 10:12 helmi 18, 2004 (UTC)

Juu, en väitäkään Neuvostoliiton muuta olleen, ja kapitalistinenhan se Kiinakin nykyisin on. Silti tuo kommunismi/sosialismi pitäisi kertoa tarkemmin, jos olet Marxin teorioihin perehtynyt, ehkä voisit siitä kirjoitella? -- Jpta 12:42 helmi 18, 2004 (UTC)

Olet oikeassa, että parempaa tuo kaipaa - voisin laittaa työn alle. - JP 14:22 helmi 18, 2004 (UTC)

Neuvostoliitto ei koskaan väittänyt olevansa kommunistinen. Heillä oli mielenkiintoinen tapa analysoida yhteiskunnallisen kehityksen aste perustuslakiinsa. Stalinin aikana NL määriteltiin proletariaatin diktatuuriksi. 70-luvulla NL:ssa käytiin kiivatsa ideologista keskustelua yhteiskunnan saavuttamasta kehitysasteesta. Vastoin marksismi-leninismin teoreetikkojen valtavirtaa kommunistisen puolueen johto kuitenkin muotoili, että NL on kehittynyt sosialistinen valtio joka rakentaa kommunismia. Jälkiviisastellenkin he olivat kovasti etuajassa (edistysmielisiä kun olivat;D).

Itseasiassa koko termi kommunistinen valtio on absurdi. Onhan valtion kuoleentuminen sosialismista kommunismiin siirtymisen edellytys. Eli luettelo kommunistisista valtioista on samoin absurdi. Jos tuollaista listaa haluaa pitää niin tulisi se nimetä luetteloksi maista joiden johdossa on kommunististista aatetta ajavat (ja siinäkään tapauksessa Pohjois-Korea ei kuulu listaan).

Proletariaatin diktatuuri on ihan Marxia itseään. Hän kehitti termin kuvaamaan siirtymävaihetta kapitalismista sosialismiin. Hän tarkoitti sillä vastakohtaa silloisille valtasuhteille jota tilaa hän nimitti porvariston diktatuuriksi.

Demareiden sosialistisuus on minusta hieman kaukaa haettua. He ovat jo useammin kuin kolmasti kieltäneet sosialismin eikä sitä enää juuri mainita heidän ohjelmissaan (Suomen demraiden ohjelmassa ei enää lainkaan). Sosialismi nykyisessä muodossaa perustaa teoreettisen pohjansa Marxiin ja hänen sosialismissaan brol.diktatuuri on oleellinen siirtymävaihe. Mielenkiintoista on sitten mitä kukin tuolla diktaruurilla tarkoittaa. Kuten ed. mainitsin termi sinällään on vastavoima porvariston diktatuurille. Jos me siis nykyisin nimitämme porvarillista yhteiskuntaamme demokratiaksi niin vastaavasti siis siirtymävaihe sosialismiin menisi porvariston demokratiasta työläisten demokrtian kautta. Sinällään sosialismin päälimmäisiä piirteitä on demokratia. Jos sitä ei ole niin ei ole sosialismiakaan. --Myyrylainen 27. joulukuuta 2005 kello 07:59:42 (UTC)

Demareiden sosialistisuus näkyy Suomessa ainakin vaaliteemana vähäiset veronvähennykset ja hyvinvointipalveluiden tarjoaminen jokaiselle. Eikö se yhdistä kommunismiin paljonkin.--, Blang

Lisäsin loppuun kommunismia koskevan tunnetun Marx-sitaatin. Ko. näkemyksen mukaan kyse ei ole siis valmiista utopiasta vaan vapaasta liikkeestä, joka hävittää olemassaolevaa ja rakentaa "uutta yhteiskuntaa vanhan sisällä". --Daisuke 08:05 maalis 17, 2004 (UTC)

Onko Juche kommunismia?

Minä ottaisin tuosta 'Kommunismin alalajien' listasta Juche-aatteen pois. Se ei käsittääkseni kiihkokansallisena ja suorastaan uskonnollisin elein johtajaansa paranormaalina henkiolentona palvovana kuulu materialistisen aatteen alalajiksi. Sen sijaan maolaisuus saattaisi sinne paremminkin kuulua - historiallisista syistä. --Myyrylainen 27. joulukuuta 2005 kello 08:08:57 (UTC)

Juche saavuttaa joiltain osin miltei uskonnollis-fanaattisen tason (ja saavuttaakin), mutta se on myös kommunismin suuntaus. --Miihkali 27. joulukuuta 2005 kello 11:27:40 (UTC)

Uskonnollisuudesta ja fanaattisuudesta olen samaa mieltä. Fanatismia ilmenee miltei kaikissa maailmankatsomuksissaa. Sen sijaan Juchen uskonnollinen hurmio kahta johtajaa kohtaan ja heihin liitetyt paranormaalit ilmiöt erottavat aatteen jyrkästi tieteellisen materialismin oppiinsa liittävästä kommunismista. Sen lisäksi muutenkin Juchen sisältö poikkeaa niin radikaalisti teorian mukaisesta "sosialismin korkeammasta asteesta", että en liittäisi sitä missään nimessä kommunismin alalajiksi tai kommunistiseksi suuntaukseksi. Toki Kim Jong Il -vainaa aikoinaan ottia aatteeseensa osasia sosialismin ja kommunismimin ulkoisista tunnuksista mutta sisältö on ihan muuta.

Tekisi mieleni myös herätellä keskustelua stalinismin kuulumisesta tuollaiseen listaan. Sehän on pikemminkin hallintomalli ja -tapa kuin aate.--Myyrylainen 27. joulukuuta 2005 kello 12:16:19 (UTC)

Stalinismi, Juche ja monet muut (ah niin kivat) kommunismin suuntaukset rakentuvat jonkun ison pampun(TM) ympärille, ja (henkilön)palvonta - varsinkin juchessa - saavuttaa omasta mielestäni naurettavat mitat, mutta siitä huolimatta ne rakentuvat, paitsi henkilökultin, myös sosialismin ympärille ainakin ulkoisesti. Omasta mielestäni (ja monen muunkin mielestä) edes Neuvostoliitto ja monet muut itäblokin maat eivät olleet sosialistisia, koska niissä ei toteutunut sosialismin perusajatus - tasa-arvon ihanne. --Miihkali 27. joulukuuta 2005 kello 15:01:46 (UTC)

Olen pitkälti samaa mieltä NL:n sosialistittomuudesta samoin kuin Juchen henkilöpalvonnasta. Tosin kysymys ei ole ollenkaan yksinkertainen ja vastaus vielä vähemmän sillä NL:n yhteiskunnalisessa todellisuudessa oli monia sosialistisia elementtejä ja niiden osuus vaihteli eri aikoina. Juche on sen sijaan selvä tapaus.

Sen sijaan Juchen ja stalinismin sosialistisuuden ja kommunistisuuden kiistäisin edelleenkin. Kommunismin sisältö ja olemus voidaan määritellä vain siten, että se on sosialismia seuraava yhteiskunnan kehitysaste. Näin sen on määritellyt aikoinaan Marx eikä kukaan yhteiskunnallinen teoreetikko tai filosofi ole sitä toisin määritellyt. Tässä suhteessa siitä ei ole eri versioita tai suuntauksia. Sosialismi taas pitää sisällään, kuten mainitsit, tasa-arvon ja demokratian. Minusta ne ovat sosialismin keskeisintä sisältöä. Sisältyvätkö ne Jucheen tai stalinismiin? Minusta eivät sisälly joten ne eivät voi silloin olla sosialistisia ja siitä seuraa, että ne eivät voi olla kommunistisiakaan koska kommunismi on sosialismin seuraava vaihe.

Juche on mielestäni pikemminkin korealaisen (kansan-)perinteen pohjalta rakennettu heimokultti riitteineen ja siihen perustuva totalitaarinen hallintomalli kuin yhteiskunnallinen aate (sanan länsimaisessa merkityksessä). Ja stalinismi taas samansuuntainen totalitaarinen hallintomalli venäläisin koristuksin korealaisen asemesta.--Myyrylainen 28. joulukuuta 2005 kello 05:42:27 (UTC)

On totta että suuri(n?) osa kommunismin/sosialismin suuntauksista ei täytä Marx-sedän 10 kohdan ohjelmaa[1]. Niinpä ne eivät siinä mielessä ole sosialismia. Mutta voidaan alkaa routia samaan tapaan myös eteenpäin; varmaankin monet SKP:n jäsenistä ja kannattajista eivät kysyttäessä kannattaisi suunnitelmataloutta tms. Eihän kommunistisessa puolassakaan olllut yhteistä maanomistusta, vaan tontteja ostettiin ja myytiin.

Kyse ei olekkaan siitä, onko Juche, Stalinismi ja muut vastaavat kommunismia sisältä, vaan siitä mitä ne sanovat olevansa. Olen kyllä kanssasi samaa mieltä siitä että ne eivät itseasiassa ole sosialismia. Mutta siitä huolimatta ne ovat tietyssä mielessä kommunismia - ainakin ulkoisesti.

Aku Ankkakin on aikakauslehti koska ilmestyy viikottain, mutta se ei sílti käsittele ajakohtaisia asioita. En minäkään ole ihminen siinä mielessä että minulta on joskus murtunut varvas, eikä sen luu siis ole standardin mukainen. Siitä huolimatta että Juche poikkeaa monilta osin sosialismista/kommunismista, se on sitä ulkoisesti. Pohjois-Koreassa ei ole demokratiaa, mutta ei myöskään maanomistusta. Marx itse esitti että maanomistus tulee poistaa. Monet muutkin Juchen kohdat on kopioitu kommunismista, vaikka olen kanssasi samaa mieltä, että jos Juche on sosialismia, ei se ainakaan edistä kommunismin ihannepäämäärää.

Kim Jong Il ei muuten ole kuollut, vaan hänen isänsä, 'Ikuinen presidentti', Kim Il Sung. --Miihkali 28. joulukuuta 2005 kello 12:36:46 (UTC)

Käytät esimerkkinä omaa ihmisyyttäsi murtuneine varpainesi. Missä ihmisyyden määritelmässä on varpaat standardoitu ja määritelty ihmisyyden mittapuuksi? Nyt pitäisi osata nähdä keskeisiä ja oleellisia sisällöllisiä asioita ulkokohtaisten sivuseikkojen asemesta. Eli ihmisyydenkin pohtimisessa pitäisi miettiä keskeisiä käsitteitä ja sisältöjä sekä niiden yhteisvaikutuksia: kyky käsitteelliseen ajatteluun, työkalujen käyttö, kulttuurin käsite, kyky puheeseen jne.

Väitän, että pelkkä oma ilmoitus jonkin aatteen noudattamisesta ei riitä tekemään ilmoittajasta aatteen edustajaa. Tuskinpa esimerkiksi Slobodan Miloseviciä hyväksytään sosiaalidemokraatiksi vaikka hän sellaiseksi on ilmoittautunut jne. Kyllä meidän on analysoitava aatteen ”haaran” sisältöä yleisen teorian sisältöä vasten sen keskeisimmiltä osiltaan. Sosialismin osalta sellaisia on demokratia, tasa-arvo elämän kaikilla osa-alueilla ja ihmisten mahdollisuus hallita omaa elämäänsä. Jos ne täsmäävät, sen jälkeen voimme edetä pienempiin ja pienempiin yksityiskohtiin. Jos eroja on vain yksityiskohdissa, voimme tulkita tutkimamme ilmiön perusteorian haaraksi. Mutta jos erot ovat keskeisissä perusteissa, olemme katselemassa aivan eri asiaa.

Ulkonaiset seikat saattavat joskus hämätä hätäistä arvioijaa. Esimerkiksi yksityisen maanomistuksen puuttuminen ei ole erityinen sosialismin tai kommunismin tunnusmerkki. Eihän yksityistä maanomistusta ollut esim. feodalismissakaan. Vasta yksityisen maanomistuksen poistaminen yhdistettynä tasa-arvoiseen ja demokraattiseen maan hallintaan muuttaa sen sosialistiseksi piirteeksi. Samoin muidenkin tuotantovälineiden yhteiskunnallinen omistus ei ole sosialismin tunnusmerkki jollei tuo yhteiskunta täytä sosialismin muita tunnuspiirteitä. Ei kapitalistisen Suomen valtion omistama valtionyhtiö ole sosialistinen vaikka valtio onkin yhteiskunnallinen instituutio.--Myyrylainen 28. joulukuuta 2005 kello 13:20:39 (UTC)

PS: Kiitos täsmennyksestä: isä ja poika Kim olivat epähuomiossa ja kiireessä vaihtaneet paikkaa.

Mitäs tuosta, tällainen Ikuinen presidentti -***** kielii tosiaan siitä, millaiset suhteet on henkilönpalvonta Koreassa saavuttanut. Olen samaa mieltä omista ilmoituksista, samoin ulkoisista seikoista, kuin sinä. Toisaalta luin taannoin NYT!-liitteen artikkelin: Kommunistinen Suomi (tai jotain sinneppäin). Se juttu oli itseasiassa ´totta, Suomihan on tietyssä mielessä kommunistinen, se on demokraattinen, lapset koulutetaan ilmaiseksi, on vähimmäispalkat, perintövero, korkea progressiivinen vero jne. Siinä mielessä valitsisin itse Suomen kommunistisemmaksi kuin Neukkula.

Muutenkin olisin valmis taipumaan kannallesi. Juche ei ole kommunismia, mutta missä sosialismi on täysin puolueettomasti standardisoitu. Eri asioista on eri näkemyksiä, tämä on sinun ja minun näkemykseni. Juchea kuitenkin ulkoisesti voidaan pitää ja pidetäänkin sosialismina, joten mielestäni se voi olla listassa, jos ei muuten niin huomautuksella ehkä.

Luun standardilla tarkoitin muuten sitä, millainen anatomian- ja biologiankirjoissa nyt on, vaikka itseasiassa se ei liity tähän mitenkään, --Miihkali 28. joulukuuta 2005 kello 17:39:12 (UTC)

Juchen ja stalinismin pitäminen mukana kommunismi-artikkelissa puolustaa paikkaansa (ehkä) siinä mielessä, että selitettäisi tuon vakiintuneen käsityksen virheellisyys.

Suomen kommunistisuus sen sijaan on kaukana. Meidän demokratiamme on sosialismin ja kommunismin kannalta puutteellista koska meillä ei ole demokratiaa talouselämässä ja muutenkin se on melko alisteista ns. markkinavoimille. Verotus, etenkään korkea sellainen, ei ole mitenkään merkki kommunistisuudesta. Esimerkiksi NL:ssa, jossa oli erityisen matala verotus, sitä pidettiin poikkeamana "oikeasta" opista. Jos tuotantovälineet ja siten niillä saavutettava tulos on yhteiskunnan eli ihmisten hallussa niin miksi tuota tulosta pitää verottaa ja kenelle?

Suomessa ei ole vähimmäispalkkaa vaan työmarkkinaosapuolet kulloinkin sopivat keskinäisillä sopimuksilla palkoista niillä aloilla joissa sopimus saadaan aikaiseksi. Jo lähtökohtaisesti työmarkkinaosapuolten olemassaolo on osoitus yhteiskunnan luokkarakenteesta jota kommunismissa ei pitäisi olla.

Käyttäjälleen ilmaista koulutusta voitanee sen sijaan pitää jotenkin sosialistisena piirteenä. Onhan se ihmisten yhteistä huolehtimista tasavertaisesti toisistaan. Peruskoulunhan olemmekin kopioineet DDR:stä. Sinällään vekkulia, että tämä muistettiin vallan hyvin ennenkuin ulkomailla ehtivät kehumaan koululaitostamme edistykselliseksi ja tehokkaaksi. Sen jälkeen tuo alkuperä onkin sitten unohdettu.--Myyrylainen 29. joulukuuta 2005 kello 05:39:55 (UTC)

En tosissani pidä suomea kommunistisena/sosialistisena valtiona. Muutenkin olen edellä käsittelemissämme asioissa suunnilleen samaa mieltä. Juche ei puoliuskontona ole sosialismia, sillä kaikkihan tietävät: "Ei muuta valtiasta, luojaa/kuin kansa kaikkivaltias". Mutta kuten jo aiemmin sanoin, joka asioista on eri tulkintoja, niinpä joku voi pitää minua kommunistina, joku imperialistina ja joku ryssävihaajana (en ole muuten mitään noista, mutta se on oma mielipiteeni). Jokaisella on oma mielipiteensä asioista, mutta jos kysyn joltakulta Pohjois-Koreasta, hänen ensimmäinen reaktionsa todennäköisesti on: "Ai se kommmarivaltio?" tai jotain semmoista.

Samalla perusteella voitaisiin poistaa koko luettelo kommunistisista valtioista ja kommunismin suuntauksista. --Miihkali 29. joulukuuta 2005 kello 12:04:42 (UTC)

Olen jotakuinkin samaa mieltä enkä kuvitellutkaan sinun vakavasti ottaen pitävän Suomea kommunistisena tai sosialistisena. Toisaalta jotkut ottavat tuollaiset kevyet heitot tosissaan. Selittihän Kalevi Sorsa jo 70-luvulla sosialismin toteutuneen Suomessa sanomalla, ettei se ”sosialismi ole tämän kummempaa”. Siksi provosoiduin kirjoittamaan tässä näinkin laajasti.

Näin tietosanakirjassa olisin taipuvainen haluamaan tarkkoja ilmauksia myös tuollaisissa luetteloissa. Siksi otsikon muutos nykyiseen ”Kommunistipuolueiden hallitsemia valtioita” oli muutos parempaan. Itse muotoilisin sen miel. ”Valtioita joiden johdossa on kommunistisiksi itsensä määritellyt puolue”. Kommunismin alalajien luettelossa olisin myös halukas näkemään määrittelyä missä mielessä alalaji on määritelty kommunistiseksi. Kun ja jos jonkun mielikuva Pohjois-Koreasta on kuvaamasi niin silloin etenkin olisi tälläisen ensyklopedian levitettävä tarkasti oikeaa tietoa ja oikoa tuollaisia harhakäsityksiä eikä levittää niitä edelleen.--Myyrylainen 29. joulukuuta 2005 kello 12:48:07 (UTC)

Wikipedian toki tulee levittää oikeaa eikä virheellistä tietoa. Nojaan kuitenkin edelleen väitteeseeni, että kaikki on tulkinnasta kiinni. Nykyään suosittu kirjan nimi on ”Xn kahdet kasvot” - missä perinteisesti esitellään vallalla oleva tulkinta (joskus virheellinenkin), ja sitten kirjoittajan oma näkemys. Ehdottamasi otsikko 'kommunistivaltioille' on turhan pitkä, vaikka onkin todenmukaisempi. Nykyinen on tietysti parempi kuin alkuperäinen. Ehkä voimme lisätä jonkinsorttiset huomautukset aatteisiin, tai käsitellä muuten artikkelissa kommunismin suuntauksia. --Miihkali 29. joulukuuta 2005 kello 16:20:45 (UTC)

Olen samaa mieltä, että monet asiat ovat tulkintoja, niin tämäkin. Samoin kannatan ajatusta, että eri tulkinnat tulisivat esiin. Olisiko silloin muotoilu: ”Yleisen tulkinnan mukaan myös Juche:a ja stalinismia pidetään kommunistisina aatesuuntina vaikka aatehistoriallisesti niita tarkasteltaessa havaitaan keskeisissä kohdissa merkittäviä eroja” tai jotain sinne päin?--Myyrylainen 30. joulukuuta 2005 kello 06:03:20 (UTC)

Samaa mieltä, --Miihkali 3. tammikuuta 2006 kello 14:24:52 (UTC)

---

Vihdoinkin joku fiksu aihe on viikon yhteistyöartikkeli! --Miihkali 26. joulukuuta 2005 kello 09:18:15 (UTC)

Logo vs. tunnus?

Muutin SKP:n tunnuksen kuvatekstissä termin logo termiksi tunnus. Mielestäni termi logo on termin logotypia lyhenne. Se tarkoittaa kirjoitusasua ja tälläisessä tapauksessa puoleen nimen tai lyhenteen kirjoitusasua. Siis väriä, kirjainleikkausta ja mahdollisesti yhteyteen liitettyä yhteisön jotain tunnusta. Tuossa kuvassa oli kuitenkin merkki tai tunnus jonka voisi rinnastaa vaakunoihin tai liikemerkkeihin.

PS: taisi menttä semanttisen saivartelun puolelle ja kommunismin ulkopuollle mutta ollaanhan tietosanakirjassa.

--Myyrylainen 5. tammikuuta 2006 kello 06:12:58 (UTC)

En tiedä 'logo' sanan historiasta, mutta sitä käytetään yleisesti merkityksessä 'tunnus'. Ei väliä, kumpi muoto. --Miihkali 5. tammikuuta 2006 kello 14:43:59 (UTC)

Myyryläinen on oikeassa, logo on nimenomaan muotoiltu teksti. Totta on, että käytännössä sanaa (virheellisesti!) käytetään laajemmassa merkityksessä. –SS 21. helmikuuta 2006 kello 01.20 (UTC)

Suomi

Pitäsikö artikkelissa mainita Suomen sosialistinen kansantasavalta, eli valtio, jonka punaiset perustivat ja jonka venäjä tunnusti (hajosi valkoisten voitettua sisällissodan). --Miihkali 5. tammikuuta 2006 kello 14:46:43 (UTC)

En panisi kyseistä valtiota entisten kommunististen valtioiden listaan, koska yleisesti ei pidetä valtioina sellaisia "valtioita", jotka vain yksi muu valtio on tunnustanut. Sitä vastoin kohtaa "kommunismi suomessa" pitäsi laajentaa ja siinä kai pitäisi kertoa myös Suomen sosialistisesta kansantasavallasta/punaisista. -Samulili 5. tammikuuta 2006 kello 14:50:53 (UTC)

Hyvä. --Miihkali 8. tammikuuta 2006 kello 09:11:51 (UTC)

Siivosin ja laajensin aika lailla kohtaa Kommunismi Suomessa. Kaikista sen tulkinnoista ei kai vallitse konsensusta, mutta esim. punaisten sosialidemokraattinen, ei kommunistinen/bolsevistinen luonne on aika selviö. --Olaus 8. tammikuuta 2006 kello 18:11:00 (UTC)

Ok. Kaikki poliittinen juttuni taitaa olla aika vasemmistolaisesti varautunutta :): --Miihkali 8. tammikuuta 2006 kello 18:18:30 (UTC)

Suoman Kansanvaltuuskunnan julistuksessa 28/1 -18 sanotaan "Me olemme sosialidemokraatteja. Tiedätte siis, mikä on toimintaohjelmamme. Se on sosialistinen ohjelma.". Vallankumouoksen tekijät pitivät siis itseään sosialidemokraatteina (alkup. merkityksessä, ei nykyisessä) ja toteuttivat sosialistista ohjelmaa. Minusta sisällissotaa edeltävää ja sitä seurannutta, tannerilaista sos.dem-puoluetta ei pitäisi pitää samana puolueena. Niiden ohjelmat ja tavoitteet poikkeavat niin totaalisesti toisistaan. Olihan kansanvaltuuskunta ja punakaartit nimenomaan sosialidemokraatteja ja tannerilaiset jäivät siinä vähemmistöön. Sodan jälkeen Tanner perusti valkoisten ja saksalaisten myötävaikutuksella käytännössä uuden puolueen joka haali itselleen entisen puolueen omaisuuden (mitä valkoiset eivät olleet rikkoneet, hävittäneet ja varastaneet) ja perinteen.

Valtion nimi ei ehtinyt vakiintua. Olihan kansanvaltuuskuntakin itse asiassa väliaikainen elin joka hoiti hallintovaltaa kunnes työväen pääneuvoston yleisen kokouksen piti säätää perustus- ja muut uudet lait. Sitä ei koskaan ehditty kutsua koolle. Venäjän kanssa tehdyssä sopimuksessa olen nähnyt käytettävän nimitystä Suomen Sosialistisen Työväentasavalta.

Uusi versio kohdasta kommunismi Suomessa sisältää monia hyviä kohtia mutta myös sellaista jossa ei itse asiassa kerrota itse kommunismista. Kaipaisin siihen asiallista erittelyä eri linjauksien sisällöistä ja niiden välisistä eroista. Tälläisiä olisivat mm. ns. enemmistöläisten ja ns. vähemmistöläisten väliset ideologiset erot, samoin nykyisten kom.puolueiden ideologiset erot ovat tekstissä vielä selvittämättä. Näitä eroja voisi myös kuvata aiemmilta vuosikymmeniltä.

Tekstissä viitataan turvasäilöihin sodan aikana. Samassa yhteydessä olisi toki voinut mainita että toimintakiellot ja ihmisten vangitsemiset ja kidutus olivat jatkuneet koko 20– ja 30-luvun (kohdistuen vieläpä moniin muihinkin kuin vain kommunisteihin).

60-luvun hajaannuksen kohdalla mainitaan enemmistö eurokommunistisena. Tämä ei pidä paikkaansa. Eurokommunismi on tuota suomalaista hajaannusta nuorempi ilmiö vaikka teoreettisesti siitä toki jo 60-luvulla keskusteltiin. Suomalaiset enemmistöläiset itse korostivat pikemminkin kansallismielisyyttään. Eurokommunismin käyttökelpoisuuden he havaitsivat vasta myöhemmin. Erot vähemmistöön korostuivat pikemminkin käytännön politiikan tasolla. Tärkeitä kysymyksiä oli suhtautuminen hallitus- ja tulopolitiikkaan.--Myyrylainen 9. tammikuuta 2006 kello 07:06:28 (UTC)

Kaikki hyviä lisäyksiä/tarkennuksia/korjauksia. Tavoitteeni oli kirjoittaa nopea yleiskatsaus ja samalla osoittaa, miten sosialidemokraateista kehittyi kommunisteja. Siinä mielessä on perusteltua esittää myös "tulevat" kommunistit sisältänyt "vanha" SDP kommunismin historiaan. Mutta, työstetään nuo mainitsemasi pointit tekstiin. --Olaus 9. tammikuuta 2006 kello 07:39:34 (UTC)

Olen samaa mieltä, etä tuo kommunistien ja sosialistien yhteinen historia ja yhteinen tausta sekä teiden eroaminen on oleellista kummankin ymmärtämiselle. Samalla korostuu kuinka nykyinen sos.dem. tai vas. eivät ole ideologisessa mielessä samoja sos.dem:eja kuin sis.sotaa edeltäneet. Vai pitäisikö sanoa, että nykyinen sosiaalidemokratia ei ole enää sitä sosialidemokratiaa jota se tuolloin oli. Eli päästään kysymykseen kuinka monta a-kirjainta on sanassa sosiaalidemokratia. Sen analyysi tosin kuulunee enemmän hakusanan sosialidemokratia alle.

Ehkä kommunismi-hakusanan kohdalla kannattaisi myös miettiä jakoa, mitä kuvataan puolue-hakusanojen alla ja mitä ismin alla. Toisaalta meiltä puuttuu vielä hakusana kommunistinen puolue. Minusta se ansaitsisi oman hakusanansa koska sille on ihan oma muista puolueista sen erottava merkitys. Minkään muun ismin puitteissa ei ole määritelty puolueen tehtäviä ja merkitystä samoin kuin ns. leniniläisessä puolueteoriassa. Kommunistististen puolueiden toiminnan ymmärtämisessä on esimerkiksi erittäin tärkeää ymmärtää keskustelu siitä mikä on kaaderipuolue ja mikä on joukkopuolue j.n.e.--Myyrylainen 9. tammikuuta 2006 kello 09:27:54 (UTC)

Tein nyt noita muutoksia, ideologisista eroista voisi tehdä selkeät esitykset vielä. --Olaus 9. tammikuuta 2006 kello 08:00:41 (UTC)

Ihan aluksi muutama ehdotus ideologia-aiheista, joista voisi kuvata sekä sisältöä että eri fraktioiden tulkintoja niistä:

• kansanrintama-politiikka
• suhtautuminen tulopolitiikkaan
• suhtautuminen hallitusyhteistyöhön porvareiden kanssa
• maailmanvallankumous ja sen perspektiivi
• reformistiset uudistukset versus vallankumous

...eli kirjoittamista riittää, kun vaan viitsisi...--Myyrylainen 9. tammikuuta 2006 kello 09:27:54 (UTC)

Kommunismi? Internationalismi? Maailmantasavalta? Mitä ihmettä?

Ideologia- kohtaan voisi tässä artikkelissa panostaa. Tässä vaan esitetetään, että kommmunismi on yhteiskuntakuntajärjestelmän ihannetila. Mutta mitens se, että onko tämä ideaalitila valtio ja kansakohtainen vaiko maailmantasavalta, jossa internationalistisesti kansat on tuhottu ja luotu yksi suuri kansa. Mikä on internationalismin merkitys tässä kommunismissa? Trotskihan ajoi maailman vallankumousta, stalin valtiokohtaista kommunismia. Monethan kommunistit taas ovat olleet kansallismielisiä, esim. Itä-Karjalassa, Aasiassa ja Afrikassa. Aika suppeasti artikkeli kertoo tuosta kommunismin tilasta, "ihanne tila, kaikilla on kivaa, iha jees meininki". Niin on kaikki aatteet luvanneet. (En ota lainkaan vastuuta siitä tuliko asiani sanotuksi ollenkaan järkevästi :D) --Smörre 18. maaliskuuta 2006 kello 17.17 (UTC)

Artikkelin mukaan kommunismissa "ei olisi valtio-järjestelmää". Allekirjoittaneen ymmärryksessä tuo lause tarkoittaa, ettei ole yhtä valtiota eikä myöskään useampia valtioita, vaan valtio käsitteenä menettää merkityksensä. Ajatus on samansuuntainen kuin anarkismissa.

Sen sijaan kansoista siinä ei puhuta yhtään mitään. "Kansa" ja "valtio" kun eivät ole millään tapaa synonyymeja, vaikka kansallisvaltioissa tällaista aivopesua toki harjoitetaankin. Ja vielä vähemmän internationalismi (kansainvälisyysaate, kansojen välinen yhteistyö) on kansojen "tuhoamista" tai "yhdeksi suureksi kansaksi luomista".

Itse asiaa kyllä voisi paremmalla ajalla selventää. :) --Olaus 20. maaliskuuta 2006 kello 13.17 (UTC)

Kirja Neuvostoliitto – Vastauksia suomalaisten kysymyksiin toteaa kansoista mm seuraavaa:

Kappaleessa kulttuuri ja taide (musiikista): Mitä tekemistä musiikilla [ja kulttuurilla] on maan väkiluvun kanssa? Pienikin kansa voi luoda suurta musiikkia [ja taidetta]. Siis jokainen kansa on sosialismissa tasavertainen

Kysymykseen Montako kansallisuutta neuvostoliitossa asuu? vastaus kuuluu: Neuvostoliitossa asuu yli sata suurta ja pientä kansaa [...] joita sitoo toisiinsa kohtaloiden ykseys ja [...] kommunismin rakentaminen.

Siispä kyllä kommunismissa on kansoja. Ne ovat tasavertaisia jne. läpätilää.. Mutta olennaista on että kommunismissa kansallisuudella ole väliä. Näin ainakin käsitän. --Miihkali 25. maaliskuuta 2006 kello 17.22 (UTC)

"Kommunistivainot" Suomessa

Kyllähän Suomessa oli kommunistilait ja ne menivät Lapuan kansanliikkeen painostuksen ansiosta läpi. Mutta tekstissä puhutaan myös Valtion turvallisuuspoliisin kiduttaneen vasemmistolaisia? Onko tästä mitään lähdettä? Kiduttaminen on aika kova väite, olihan Suomi kuitenkin demokratia, vaikka sisäinen poliittinen ilmapiiri kuohuikin yhteiskunnassa. Ei Suomi mikään fasistinen valtio koskaan ole ollut.

Muutenkin hieman epäilen, että onko artikkeli kuitenkaan täysin neutraali, artikkelin teossa Olaus on nimittäin erittäin kunnostautunut. Neutraalia tekstiä on vaikea luoda jos aate on rasituksena. --Smörre 25. kesäkuuta 2006 kello 17.47 (UTC)

Lue, mitä olen muokannut ja tule vasta sitten esittämään henkilöityjä syytöksiä. Pyrin ensinnäkin aina neutraaliuteen sikäli kun saatavilla olevat lähteet sen mahdollistavat ja siksi toisekseen, noita sanamuotoja ja lisäyksiä on kyllä hionut joku ihan muu ku mä. Toi on törkeetä panettelua ja leimaamista, jolle ei ole asiallisia perusteita. --Olaus 26. kesäkuuta 2006 kello 12.01 (UTC)

Ei Suomi ollut fasistivaltio, mutta valitettavasti turvallisuuspoliisit ovat joskus horjuvissa demokratioissakin joskus käyttäneet likaisia konsteja. Etsivän keskuspoliisin jälkimaine on melko synkkä.217.112.242.181 26. kesäkuuta 2006 kello 12.07 (UTC)

Äläs nyt Olle :P Kunhan vain irvailin. Hyvää työtä olet tehnyt :) --Smörre 1. heinäkuuta 2006 kello 22.05 (UTC)

Karsea artikkeli

Joko olen ymmärtänyt kommunismin teorian täydellisesti väärin, tai sitten artikkeli on täynnä virheitä. Nähdäkseni virheet ovat myös ilmestyneet artikkeliin vasta sen jälkeen kun se oli yhteistyöartikkelina. Sivuhistoriasta päätellen muutoksia ovat tehneet ainakin monet IP:t.

"Käytännössä kommunismia on kokeiltu useassa yhteiskunnassa, ja siitä on ollut useita toisistaan poikkeavia sovelluksia, mutta mikään näistä ei ole toteuttanut tavoiteltua ihanne-yhteiskuntaa."

Eihän yksikään valtio ole edes väittänyt olevansa kommunistinen. Kommunismiin tuskin kukaan on koskaan yhdellä suurella harppauksella yrittänyt siirtyä. Tulokset kyllä ovat olleet yhtä kehnot kuin artikkelissa kerrotaan ;)

"Joidenkin tulkintojen mukaan kommunistista valtiota ei ole, sillä kommunismissa ei ole valtiota."

Tämän lauseen olen kai itse joskus kirjoittanut. Tarkoitan sillä sitä, että eikös maailmanvallankumouksen tapahduttua valtion pitäisi lakata olemasta. Voisikohan joku kuitenkin muotoilla lauseen paremmin.

"Yleisen käsityksen mukaan kommunismi merkitsee täydellistä yhteisomistusta, sillä kapitalistinen yksityisomistus on kumottu."

Paskat! Kommunismissahan nimen omaan on yksityisomistusta, mutta sen sijaan maa, tuotantovälineet jne. ovat yhteisomistuksessa. Sen sijaan kännykkä, vessapaperi ja vaatteet (muutamia mainitakseni) ovat yksityisomistuksessa. Lähde, jonka olen joskus tuohon laittanut, sanoo myös nimen omaan päinvastaista, eli joku on tainnut muutella tätä kohtaa katsomatta linkkiä.

"Teorian mukaan kommunismiin siirtyvässä yhteiskunnassa välivaiheena on sosialismi, jossa vain tuotantovälineet ovat yhteisomistuksessa."

Tuossa lähteessähän, joka tähän on pistetty viittaamaan, ei puhuta mitään kommunistisesta omistuksesta, ei suuntaan eikä toiseen. Marxkaan ei mielestäni maininnut mitään tällaista, eipä tosin puhunut muutenkaan mitään kommunistisesta yhteiskunnasta. Lähteen kanssa voidaan minusta pitää.

Myös Pentti Linkola -kappaleen väitteet ovat aika pysäyttäviä. Lähteitä puuttuu koko artikkelista. Sanansa jyrähti kuuluville Miihkali 23. marraskuuta 2007 kello 20.48 (UTC)

Kakkoskappale oli lähtökohdiltaan Käytännössä kommunismia on kokeiltu useassa yhteiskunnassa... ilmiselvästi virheellinen, poistin sen saman tien. --Riisipuuro 23. marraskuuta 2007 kello 21.04 (UTC)--

Castro merkittävä?

Merkittävien kommunistien listasta ei löydy Fidel Castroa, kuuluuko hän sinne? En ole varma onko hän kehittänyt aatetta kovinkaan paljon eteenpäin mutta suuri kommunistinen johtaja hän ainakin on. Kommentin jätti 195.165.84.195 (keskustelu – muokkaukset).

---

Siirretty sivulta Keskustelu käyttäjästä:Riisipuuro :

Lähdepyynnöt kommunismissa

Moi. Poistin lähdepyyntösi artikkelissa kommunismi.[1] Lähteet on toki hyvä merkitä, mutta nuo entiset valtiot, joita hallitsi kommunistinen puolue menee kyllä siihen "yleisesti tunnettua ilmiselvää tietoa" -luokkaan. Neuvostoliitonhan perusti kommunistipuolue ja siellä oli koko maan historian ajan ainoa sallittu puolue kommunistinen puolue. Tšekkoslovakian ja Jugoslavian historiat kulkivat samaa rataa. Arvelisin ettei tämmöisiin tietoihin tarvitse erikseen merkitä lähdepyyntöjä, toki lähteet on hyvä merkitä tähänkin artikkeliin. --Miihkali ^(artikuloi) 12. syyskuuta 2008 kello 20.59 (EEST)

No joo, kieltämättä lähdepyyntö oli hieman korni, en kritisoi poistoa. Mallineen sanoma on pääasia, nyt mainitut valtiot mielletään (tässä artikkelissa) kommunistisiksi, mitä ne eivät yhteiskuntajärjestelminä olleet omastakaan mielestään, vaikka halu olisi ollut kova. Samaten listojen otsikointi hoipertelee: Kommunistipuolueiden hallitsemia valtioita, alaotsikkoina ... puolueen alaisuudessa, Hajonneita kommunistivaltioita, Yhdistyneitä valtioita. Puurot ja vellit menee melko lailla iloisesti sekaisin, ja lukijalla käsitteet sen myötä. Alkuartikkeli on about OK, listat on se joka tökkii. Terv. --Riisipuuro 12. syyskuuta 2008 kello 21.23 (EEST)--

Luettelot näyttävät kyllä tosiaan ongelmallisilta ja on kyllä hyvä jollain tavalla tarkentaa, että malline koskee nimenomaan niitä ja siksi lähdepyynnöt olivat varsin ymmärrettäviä. Miten esimerkiksi määritellään kommunistivaltio? Artikkelissahan on esimerkiksi otsikko "Hajonneita kommunistivaltioita". Kommunismihan oli se päämäärä, johon pyritiin, ei se haparoiva sosialismi, joka näissä valtioissa toteutettiin. --Klassikkomies 12. syyskuuta 2008 kello 21.37 (EEST)

Tarkennan selitettä, se on tosiaan epätarkka.-- Kommentin jätti Riisipuuro (keskustelu – muokkaukset). 12. syyskuuta 2008 kello 21.42 (EEST)

Jutun voisi täsmentää laittamalla kappaleen johdannoksi vaikka "Tässä listataan kommunistisen puolueen hallitsemia valtioita, ja kommunistivaltiolla tarkoitetaan tässä nimenomaan kommunistisen puolueen pääosin omavaltaisesti hallinnoimaa valtiota, ei valtiota joka olisi katsonut olleensa kommunistinen tai toteuttanut kommunistista yhteiskuntajärjestelmää". tms. --Miihkali ^(artikuloi) 12. syyskuuta 2008 kello 21.45 (EEST)

Esimerkiksi. Tosin tuolle kommunistivaltion määritelmälle, mikäli termiä siis halutaan käyttää, olisi hyvä löytää lähde ettei mene omaksi tutkimukseksi. --Klassikkomies 12. syyskuuta 2008 kello 21.47 (EEST)

Tai homman voisi tehdä esim. listaamalla Maassaan hallitsevassa asemassa olleita kommunistipuolueita+ mistä maasta, mahd. aika vallankahvassa. Jatkoa saisi esim. Muita kommunistipuolueita ja Kommunistisia vastarintaliikkeitä.--Riisipuuro 12. syyskuuta 2008 kello 21.50 (EEST)--

Kuulostaa järkevältä. Jos niistä tekisi taulukot niihin voisi sitten tarvittaessa lisätä muitakin täsmentäviä tietoja. --Klassikkomies 12. syyskuuta 2008 kello 21.59 (EEST)

Niin, esimerkiksi pääsihteerit ttms. pääjehut. Meillä on varmaan kaikista tärkeimmistä henkilöartikkelit, vaikkei kaikista puolueista löytyisikään. Laajaksi menee, mutta laajahan se oli aihekin, aikoinaan. --Riisipuuro 12. syyskuuta 2008 kello 22.07 (EEST)--

Tietoa kansanedustaja- ja jäsenmääristä jne... Wikipedia kehittyy. --Klassikkomies 12. syyskuuta 2008 kello 22.15 (EEST)

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Ketkähän ne sen toisen puolen...? --Riisipuuro 12. syyskuuta 2008 kello 22.17 (EEST)--

He heh, ehkä joku joskus sadan vuoden kuluttua lukee täältä nämä kommenttimme ja tajuaa, että perhana, on jätkät hyvin suunnitelleet homman, ja ei muuta kuin hommiin... --Klassikkomies 12. syyskuuta 2008 kello 22.21 (EEST)

Ja se mielenkiiintoisin kysymyshän on olisiko lista sadan vuoden päästä yhtään pitempi? No, tämä menee jo ohi aiheen. Odotetaan kommentteja - vähämmän kuin sata vuotta - ja mahdollisesti sen jälkeen täytyy ilmeisesti ruveta rakentelemaan listaa taulukoksi. Terv. --Riisipuuro 12. syyskuuta 2008 kello 22.27 (EEST)--

Moldova

Miksei moldova ole nykyisten kommunistipuoluiden johtamien valtioden joukossa artikelissa, vaikka sitä johtaa kommunistinen puolue?

"Kommunistipuolueen johtama valtio" on termi, josta voidaan tietysti keskustella, mutta keskeinen syy tähän on nähdäkseni Moldovan poliittinen järjestelmä. Listan maissa kommunististen puolueiden asema on kirjattu perustuslakiin eikä niissä järjestetä monipuoluevaaleja, joissa mitattaisiin eri puolueiden kannatusta. Moldovassa sen sijaan kommunistisen puolueen valta perustuu säännöllisesti järjestettäviin monipuoluevaaleihin, joissa kommunistien on onnistunut saavuttaa ja säilyttää enemmistö parlamentissa. Ehkä tätä määritelmää olisi edelleen syytä tarkentaa, ja pitäisikin puhua "marxistis-leninistisen teorian mukaisesti järjestetyistä valtioista". Toinen vaihtoehto olisi "kommunististen puolueiden johtamat yksipuoluevaltiot", joka ainakin rajaisi pois (joskin silloin kansandemokratioiden mukaanlukeminen voisi taas olla ongelmallista, monissa kun oli useita puolueita). Olaus 25. huhtikuuta 2009 kello 21.13 (EEST)

Heikki Suomalaisen kommentit

Mikä ihmeen sosioekolokinen ja miten niin pyrkii... Tuli selväksi myös sosialismi, sekä maailmanhistorian toisinajattelijat. Kommunistina totean KOMMUNISMIN olevan luokaton, tasa-arvoinen ja niiden tarpeisiin perustuva yhteiskunta. Kommunismi syntyy Marxin tutkimuksen mukaisesti tieteellisen yhteiskuntakehityksen ja toteutuksen kautta, jonka toteutuksen suorittavat proletariaatit. Kommunistit ja Kommunistinen puolue ovat proletariaatin työkalu! Terveisin -Heikki Suomalainen Ps. En tyrmää tämän artikkelin alla olevia kaikkia juttuja, mutta ne kuuluu ehkä huomautuksiin tai toisaalle. Jos artikkeliin otetaan juttuja luokkataistelusta, niin on varmaan mainittava myös porvariston ja yläluokan historian aikana tekemistä raakuuksista. Heikki Suomalainen 13. lokakuuta 2009 kello 08.35 (EEST)

(virhe!) Kommunismi ja sosialismi eivät ole yhteisomistusta, vaan yhteiskunta omistaa tuotantovälineet. (Tehtaat jne.) Outoa kirjoittelua tuo teidän homma (Lukekaa, opiskelkaa asia ensin)Kommentin jätti Heikki Suomalainen (keskustelu – muokkaukset) 7. marraskuuta 2010 kello 18.47

Missä kommunismin rikosten esittely?

Artikkelista puuttuu lähes kokonaan esitys kommunismin rikoksista. Yleisesti ottaen artikkelin sävy on liian neutraali: aivan kuin aatteen ihmiskeskeisyys ja väitetty edistyksellisyys oikeuttaisivat lakaisemaan likaiset asiat maton alle. Olisi myös tarpeen todeta, etteivät kansallissosialistit olisi koskaan päässeet valtaan ilman kommunismin uhkaa. Kommunismi oli täten välillisesti yksi syyllinen toiseen maailmansotaan.  –Kommentin jätti Nor1980 (keskustelu – muokkaukset)

Kansallissosialistit/Hitler pääsivät valtaan 1918 Versaillesissa solmitun "häpeärauhan" ja vuoden 1929 pörssiromahduksen ja sen jälkeisen suuren laman vuoksi. Saksassa oli hyperinflaatio 1921-1923 (eka ongelma) ja korkea työttömyys vuonna 1932 (toka ongelma). Saksan heikentynyt asema ja nämä talousongelmat nostivat Hitlerin valtaan - kommunismi oli vain toinen kilpaileva ratkaisu ongelmiin. Kommunismin pelko oli sitä paitsi liioiteltu ja valtiopäivätalon sytyttivät kansallissosialistit luultavasti itse palamaan. Saksassa oli paljon enemmän kannatusta sosiaalidemokraateilla kuin äärilaitaa edustavilla kommunisteilla. --Hartz (keskustelu) 13. toukokuuta 2019 kello 08.39 (EEST)

Itse asiassa valtiopäivätalon palo taisi todella olla Marinus van der Lubben tekosia, ks. Ian Kershaw’n Hitler-elämäkerta. Kansallissosialistien salaliittoa on uumoiltu vuosikymmenien ajan, mutta minkäänlaisia todisteita asiasta ei ole löytynyt, vaikka niitä on etsitty kissojen ja koirien kanssa. Lopullista totuuttahan näistä ei voi ilman aikakonetta tietää. Niin tai näin, kansallissosialismin rikosten vierittäminen kommunistien vastuulle on yleisyydestään huolimatta kaukaa haettua — samalla logiikalla voitaisiin kommunismin aiheuttama kärsimys panna 1800-luvun laissez–faire-kapitalismin syyksi. Marxilaisuushan oli reaktio riistokapitalismiin paljon yksiselitteisemmin kuin kansallissosialismi oli reaktio kommunismin uhkaan.

Kysymys siitä, missä määrin kommunismin rikokset kuuluvat itse aatetta käsittelevän artikkelin alle, on mielenkiintoinen. Kommunismia kommunistien tarkoittamassa mielessähän ei ole koskaan esiintynyt missään, eikä luultavasti tule koskaan esiintymäänkään. Ainakaan suomenkielisen Wikipedian kansallissosialismi-artikkelissakaan ei näköjään juuri käsitellä Hitlerin aikaisen Saksan käytännön elämää, holokaustin kaltaisista tapahtumista puhumattakaan. Asiaa voisi verrata siihen, tulisiko vaikkapa uskontoja käsittelevissä artikkeleissa käsitellä teokratioiden ihmisoikeusrikkomuksia tai fundamentalistisen terrorismin kaltaisia, yksiselitteisen kielteisiä ilmiöitä, vai käsitetäänkö käytännön sovellutukset itse ideologiasta erillisiksi.

Luullakseni otsikon Kommunististen puolueiden johtamat maat 1900-luvulla alla voitaisiin kuitenkin käsitellä laajemmin, millaisia yhteiskuntia kommunistipuolueiden valta on käytännössä tuottanut. Tähän kuuluvat ihmisoikeusrikkomusten ohella tietysti myös saavutukset, sikäli kuin niitä on. Lisäksi antikommunismia sekä kommunistista aatetta käsittelevää yhteiskunnallis- ja taloustieteellistä tutkimusta voisi tuoda laajemmin esiin. Nyt painopiste on aatehistoriassa. --Miihkali ^(artikuloi) 13. toukokuuta 2019 kello 10.25 (EEST)

Johdanto uusiksi

Kirjoitin johdannon uusiksi hieman relevantimpien lähteiden pohjalta. Toivottavasti ei pahoita kenenkään mieltä.Toivo ja Toivo (keskustelu) 14. joulukuuta 2021 kello 22.19 (EET)

Siirsin johdannon loppukappaleen aivan johdannon alkuun ja laajensin marxilaisuuteen keskittyvästä osasta kokonaan oman kappaleensa. Loppuosa artikkelista kaipaisi myös muokkausta. Toivo ja Toivo (keskustelu) 14. joulukuuta 2021 kello 23.44 (EET)

Tuota vanhaa johdantoa voisi ehkä sommitella uudestaan jonkinlaiseksi määritelmäluvuksi, joka olisi heti artikkelin kärjessä. Ainakin tuo marxilaisen kommunismin vallankumouksellisuus on aika olennainen, koska se lienee tärkein yksittäinen ero kommunismin ja muiden sosialismin suuntausten välillä. Muutan määritelmälausetta hiukan Kielitoimiston sanakirjan pohjalta. Suomenkieliset sanat kannattaa lähteistää suomenkielisellä lähteellä, jos vain mahdollisuus. Harvemmin kommunistit muutenkaan kannattavat täydellistä yhteisomistusta, tuotantovälineiden yhteisomistusta kylläkin. --Miihkali ^{(K • M)} 15. joulukuuta 2021 kello 13.40 (EET)

Rousseau-sitaatti

Thi: Yhteiskuntasopimuksesta-kirjan sitaatti on J. V. Lehtosen johdannosta, ei suoraan Rousseaulta.) - Mainio löytö. Etsin tuskaisesti näitä Rousseaun sanoja itse kirjasta, mutta ne olivatkin suomentajan esipuheesta. Toivo ja Toivo (keskustelu) 26. huhtikuuta 2022 kello 23.44 (EEST)

Kommunismi nykyään

Mielestäni nykyään kommunistit ovat enemmän tasa-arvon kannalla, kuin sen ”ARGGHDDKFJ STALIN ON JUMALANI!!!!” - kannalla. Linnutti (keskustelu) 23. joulukuuta 2022 kello 00.32 (EET)

Viimeaikaiset muutokset

29.5.2024 ja 23.6.2024 tehdyt tunnuksettomat muutokset valitettavasti heikentävät artikkelia, vaikka antavatkin värikkään kuvan ruohonjuuritason kommunistisesta sanomasta. Toivo ja Toivo (keskustelu) 23. kesäkuuta 2024 kello 11.45 (EEST)