Keskustelu:Kolikko

Mitä eroavaisuuksia tämän hetken eurokolikoissa on? Suomen 2e:n kolikossa sivussa oleva finland teksti on osassa toisinpäin verrattuna klaavapuoleen. Saksan 2e:n kolikoissa on 5:ttä erillaista kirjainta merkitsemässä käsittääkseni painopaikkaa. Mitä muita eroja on? Kommentin jätti 62.183.220.107 (keskustelu – muokkaukset).

Kaikkien maiden kahden euron kolikoissa on reunatekstejä molemmin päin. Ihan sattumaa kummin päin teksti sattuu tulemaan, joten molempia on noin puolet kokonaismäärästä. --ToSalmi 31. joulukuuta 2007 kello 18.59 (UTC)

arvo

suomalainen 20 sentin kolikko joka on painettu vuonna 2000 on arvoltaan n.100e-1000e niitä on tehty vain 1000 kappaletta luulisin ,että arvo johtuu siittä. suomalainen 1 tai 2 sentin kolikko on vielä arvokkaampi niitä on tehty erä ,mutta niitä ei käytetä. Kaverillani on sellainen. Kommentin jätti Matiasmaa (keskustelu – muokkaukset).

Toivottavasti kukaan ei ota ylläolevaa todesta. Oikeaa tietoa suomalaisten eurokolikoiden lyöntimääristä löytyy vaikka täältä: http://www.kolikot.com/eurokolikot/fin --ToSalmi 31. joulukuuta 2007 kello 18.59 (UTC)

kruuna ja klaava

Artikkelissa mainitaan virheellisesti, että kolikon taustapuoli on kruuna, mutta tilannehan on nimenomaan toisinpäin. Klaava, jossa on se arvo, on taustapuoli. Lähteenä tähän http://en.wikipedia.org/wiki/Obverse_and_reverse. (Tämä on kyllä Suomessa varsin yleinen virheellinen käsitys, ja varmasti siksi tähän artikkeliin eksynyt. En viitsi amatöörinä korjailla artikkelia.) 62.142.72.35 29. tammikuuta 2009 kello 14.06 (EET)

Ei näytä olevan yhtään lähdettä tuossa englanninkielisen Wikipedian artikkelissa, joten parempi lähde tiedolle pitäisi löytyä (oli se sitten kummin vain). --Harriv 29. tammikuuta 2009 kello 14.08 (EET)

No on tuossa englanninkielisessä sentään linkki komission suositukseen, jossa tosin ei erikseen puhuta kolikon puolista, mutta mainitaan kuitenkin siten, että obverse = kansallinen puoli (eli kruuna). Tässä on kyllä lähteiden ihannoinnin yksi ongelma. Minusta tuo wikipedian "Obverse and reverse" on jo ihan ok lähde sinänsä. Siinähän ne asiat selitetään niinkuin ne on. Ei pelkästään todeta asioita, vaan vaivaudutaan selittämään taustoja. Onko väärää tietoa sisältävä painettu kirja sitten parempi lähde? 83.245.249.121 29. tammikuuta 2009 kello 22.38 (EET)

Mikä tahansa lähde josta joku tunnettu taho (henkilö, yhteisö, yritys) on vastuussa on parempi lähde. Ei ole ehkä kovin oleellista tässä artikkelissa mutta yleisenä periaatteena se on tärkeää. --Harriv 29. tammikuuta 2009 kello 22.45 (EET)

Tämä johtaa siihen, että lähteen tekninen oikeellisuus on tärkeämpää kuin asiasisällön paikkansapitävyys. Tässä tapauksessa siis painettu kirja, joka sisältää väärää tietoa, on mielestäsi parempi kuin wikipedia-artikkeli, joka sisältää oikeaa tietoa? Vaikka ymmärrän toki sen, että wikipedia-artikkelia ei oikein voi käyttää lähteenä sanan varsinaisessa merkityksessä. Omasta mielestäni tässä tapauksessa kylläkin on mahdollista, että nolla lähdettä on parempi kuin yksi huono. Lisäksi täytyy kyllä todeta, etten tietenkään ole lukenut tuota lähdekirjaa, joten en tiedä sisältääkö se tuon väärän tiedon vai onko väärä tieto tullut wikipedia-artikkelin kirjoittajan omasta päästä, mikä lienee todennäköisempi vaihtoehto. Voidaan tietysti argumentoida niinkin että kolikon kumpikin puoli on toiseen nähden kääntöpuoli/taustapuoli. Jokatapauksessa voidaan todeta, että kruuna ei ole taustapuoli vaan ensisijainen puoli, ja käyttää lähteenä suoraan tuota komission suositusta, joka on siis lähteenä myös tuossa englanninkielisessä wikipedia-artikkelissa. 62.142.72.35 30. tammikuuta 2009 kello 16.39 (EET)