Keskustelu:Kokemuslukeminen

Artikkelista on poistettu vanhojen tekstien korjailua koskeva kappale kokonaan perusteella, että ei liity aiheeseen. Kappaleen tekstin perusteella tältä saattaisi vaikuttaa, kun yhteyttä kokemuslukemiseen ei tässä ole selkeästi avattu. Toisaalta viitteistä kyllä käy ilmi, että ennen korjailua ainakin Agatha Christien ja Ian Flemingin kirjoja oli luetettu sensitiivisyyslukijoilla. Pidän lähteiden perusteella uskottavana, että kokemuslukijoita käytetään sekä hankkimaan tietoa kuvattavasta henkilöstä/ryhmästä että muotoilemaan aiemmin julkaistuja tekstejä poliittisesti korrektimmiksi esim. häivyttämään viime vuosisataa kuvaavien teosten päähenkilöiden kuvauksesta heidän muihin ryhmiin kohdistuvia nyt rasistisina pidettyjä käsityksiä. Pitäisin kappaleen artikkelissa mukana, kun jälkimmäistä toimintaa on lähteissä nimitetty kokemus- tai sensitiivisyyslukemiseksi.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 2. syyskuuta 2024 kello 10.54 (EEST)

@Nitraus:Toivo ja Toivo (keskustelu) 2. syyskuuta 2024 kello 11.03 (EEST)

Poistetuista kappaleista yhteys kokemuslukemiseen ei lainkaan ilmennyt. Jos lähteistä tällainen löytyy, se pitää avata myös tekstissä. En lukenut lähteitä, mutta ainakin Kingin puhetta käsitellyt kappale tuntuisi äkkiseltään olleen aivan väärässä artikkelissa. -176.72.97.105 2. syyskuuta 2024 kello 11.48 (EEST)

Juuri näin. Sillä niitä lähteitä aloinkin katsoa. Guardianissa ilmaistiin suoraan, että "Sensitivity readers had made the edits..." ja "Dahl’s publisher, Puffin, hired sensitivity readers to rewrite substantial parts of the author’s text to...". Eli ilmeisesti samalla sanalla kuvataan tällaistakin toimintaa, ja se pitää selkeästi sanoa artikkelissa, muuten tuntuu irralliselta. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 2. syyskuuta 2024 kello 12.04 (EEST)

Ja nyt kun luin Kingin puhetta koskeneet lähteet (joista yksi oli lähteeksi kelvoton keskustelupalsta), kävi ilmi, että puhetta käsitellyt kappale oli puhtaasti uutta tutkimusta, kuten Toivo ja Toivolle silloin tällöin käy. -176.72.97.105 2. syyskuuta 2024 kello 12.03 (EEST)

M.L.Kingin kohdalla en ole löytänyt sensitiivisyyslukijoiden osuutta. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 2. syyskuuta 2024 kello 12.07 (EEST)

Sivun nimeksi sensitiivisyyslukeminen?

Loin artikkelin alunperin nimellä kokemuslukeminen, koska lukijat itse ja aiheesta ainut suomeksi tehty tukemus (artikkelissa lainattu pro gradu) näyttävät preferoivan tätä termiä. Nyt kun julkisuudessa aiheesta on keskusteltu enemmän, näyttää raflaavampi sensitiivisyyslukeminen valtaavan alaa. Ehdotan sivun siirtämistä sensitiivisyyslukemisen alle, ehkä se voisi löytää näin enemmän lukijoita. Sanelma24 (keskustelu) 3. syyskuuta 2024 kello 12.27 (EEST)

Niin siis ongelma on tämä HS:n artikkelissa mainittu seikka "Sensitiivisyyslukija ja kokemuslukija voivat tarkoittaa hieman eri asioita, mutta termejä käytetään myös päällekkäin." Eli jos lukemisen tarkoitus on, että aiheesta perillä oleva kokemusasiantuntija esittää näkemyksensä, onko kuvaus uskottava, niin tuo kuulostaa kokemuslukemiselta. Jos taas sensitiivisyyslukija rekisteröi lukiessaan kokemaansa sensitiivisyyttä (herkkyyttä, arkuutta tms.), niin kyse on eri asiasta. Jos nuo olisivat synonyymejä, niin ehdottaisin suomea olevaa sanaa. Uudelleen ohjauksella lukija kuitenkin ohjautuu samaan artikkeliin. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 3. syyskuuta 2024 kello 13.11 (EEST)

Jep, ymmärrän sanojen erot. Tutkimus on Hesarin toimittajaa asiantuntevampi lähde, ja sen mukaan ne ovat kuitenkin käytännössä synonyymejä. Myös uskottavuuden arviointi kuuluu sensitiivisyyslukemiseen, kun sillä viitataan tähän käytäntöön laajasti. Kuten selvästi tehdään.

Ennen kaikkea ongelmahan on se, että koko käytännölle ei ole erityisen vakiintunutta määritelmää tai rajausta. Mielestäni on Wikipedian lukijalle hyödyllisempää käyttää sitä termiä, joka vakiintuu käyttöön, ja totesin, että näyttää siltä, että tästä käytännöstä on alettu puhua suomeksi sensitiivisyyslukemisena. Sanelma24 (keskustelu) 3. syyskuuta 2024 kello 14.30 (EEST)

Opinnäytteen tekijä näyttää kiinnittäneen huomiota siihen, että haastateltu lukija on halunnut käyttää sensitiivisyyslukemis-käsitettä, koska hän ilmeisesti lukee tekstejä myös aiheista, joissa ei itse ole kokija. Ja toinen kokemislukija haluaa käyttää sitä termiä, koska lukee teksteistä muutakin kuin niiden niin kutsuttua sensitiivisyyttä. Tekijän toivomus, että keskustelua käsitteistä käytäisiin, tuntuu perustellulta. Kotuksen en ole huomannut ottaneen asiaan kantaa. Ehkä tässä ei ole kiirettä, vaan voi jonkun aikaa odotella, mihin tuuli kääntyy. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 3. syyskuuta 2024 kello 15.20 (EEST)

Kritiikki

Huomaan, etä kritiikin osuutta oli vähennetty ja kokemuslukemisen perusteluja lisätty.Toivo ja Toivo (keskustelu) 3. syyskuuta 2024 kello 16.23 (EEST)