Keskustelu:Kirsa Jensenin katoamistapaus

Kysyn vaan

En aloita merkittävyyskeskustelua, mutta onkohan tämä ihan oikeasti merkittävä? Maailmassa katoaa koko ajan ihmisiä, aikuisia ja lapsia, ja kaikkien surullisten tapausten kirjaaminen fi.wikipediaan tuntuu vähän turhalta ja epätoivoiselta projektilta. --abc10 (keskustelu) 5. heinäkuuta 2024 kello 22.21 (EEST)

En kannata kaikkien surullisten katoamistapausten kirjaamista fi.wikipediaan. Tämä ilmeisesti on kuohuttanut mieliä Uudessa-Seelannissa niin voi jäädä tänne perustuen mediakäsittelyyn.--MAQuire (keskustelu) 6. heinäkuuta 2024 kello 12.45 (EEST)

Useimmat katoamistapaukset selviävät nopeasti. Useimmat vuosikymmeniksi kadonneetkin unohdetaan eikä niitä ei enää julkisuudessa säännöllisesti käsitellä. Jos ihminen kuitenkin katoaa vuosikymmeniksi ja tapauksen julkista käsittelyä jatketaan vuosikymmenestä toiseen, pidän katoamistapausta merkittävänä. (Tällaisia katoamistapauksia on aidosti varsin rajallinen määrä.) Katoamistapaukset myös kiinnostavat monia ja niistä halutaan lukea. Wikipediassa tieto niistä sentään täytyy perustaa luotettavina pidettyihin lähteisiin, joten on mielestäni ihan hyvä, että näitä käsitellään täälläkin eikä vain Youtube-videoissa ja podcasteissa, joissa ajatukset saatetaan helposti ohjata esim. julkaisujen tekijöiden omien lennokkaiden salaliittoteorioiden suuntaan. --Quadriplegia (keskustelu) 6. heinäkuuta 2024 kello 15.36 (EEST)

Ajatellaan nyt vaikka Intian ja Kiinan miljardiväestöä, joissa katoamisia on ennennäkemätön määrä, ja varmasti niitä käsitellään sikäläisissä lehdissä. Valitettavati en ollut koskaan kuullut tästä Jensenin tapauksesta, tulee melkein mieleen - anteeksi vain - katoliset piispat, joista varmaan niistäkin on Catholic Encyclopedian lisäksi aineistoa ao. maan mediassa, mutta fi.wikiläiset saivat niistä tarpeekseen. Maailmassa on paljon tärkeitä aiheita, jotka vain odottavat kirjoittajaa, mutta ehkä jokainen kiinnostuksensa mukaan. Katsotaan viiden vuoden kuluttua, onko tätä kukaan ensi viikkojen jälkeen vilkaissut (botit pois lukien). --abc10 (keskustelu) 6. heinäkuuta 2024 kello 16.10 (EEST)

Se oliskin, jos Wikipediaa alettaisiin ylläpitää klikkausten perusteella.--MAQuire (keskustelu) 6. heinäkuuta 2024 kello 16.29 (EEST)

Intian ja Kiinan katoamistapaukset, joita käsitellään vuosikymmenestä toiseen, ovat mielestäni ehdottomasti merkittävyyskynnyksen ylittäviä. Molempien maiden kadonneille on englanninkielisessä Wikipediassa omat luokkansa. Tuskin kukaan ajattelee, että katoaminen lähtökohtaisesti olisi merkittävä. Tyypillinen katoaminen on lyhytaikainen tai sellainen, jossa kadonneen vahvasti oletetaan esim. hukkuneen tai tehneen itsemurhan, jolloin käsittely ymmärrettävästi jää vähäisemmäksi. Usein katoaminen nousee kestoaiheeksi, jos siihen liittyy pitkäaikainen, polveileva henkirikostutkinta tai jos sen taustalla vaikuttaa olevan poliittisia motiiveja. (Oletan monien merkittävien kiinalaisten katoamisten kuuluvan jälkimmäiseen kategoriaan; myös esim. Argentiinassa sotilasjuntan "kadottamat" ovat usein silmissäni merkittäviä. Argentiinassa viettämäni ajan ja lukemieni lehtien perusteella väittäisin noita sotilasjuntan aikana kadonneita jopa samanlaiseksi kansalliseksi pakkomielteeksi kuin Falklandinsaarten asemaa.) --Quadriplegia (keskustelu) 6. heinäkuuta 2024 kello 17.18 (EEST)

Anteeksi tuplakommentti, mutta jos Jensenille haetaan vertailukohdetta Suomesta, se olisi varmaan Raisa Räisänen tai Piia Ristikankare, jotka kyllä ovat kohtalaisen kattavasti suomenkielisessä Wikipediassakin käsiteltyjä. Niillä myös on ollut Wikipediassa hurjasti lukijoita - ainakin aina silloin kun tapaus on jossain julkaisussa mainittu. Ei kannata mennä siihen, että toisen maan kohutut katoamiset olisivat sen vähempiarvoisia; Wikipedian näkökulmahan on kuitenkin globaali. --Quadriplegia (keskustelu) 6. heinäkuuta 2024 kello 17.22 (EEST)

Globaali näkökulma voi olla hieno teoria, mutta sitä toteutettaessa tuhlautuu energiaa aiheisiin, joita kukaan ei lue. Onneksi kuitenkin fi.wikipediassa on pääpaino aiheissa, joista suomenkielinen lukija haluaa tietoa (sen sijaan että olisi en.wikipedian suomenkielinen versio). Tietosanakirja ei ole itsetarkoitus vaan palvelee lukijoita. Espanjankielisessä Wikipediassa on muuten artikkeli Raisa Räisäsestä (kukahan sen on tehnyt?) ja muutama lukukerta silloin tällöin, ehkä tekijä on tarkistellut teostaan. Piia Ristikankareesta artikkeli odottaa tekijää ja innokkaat lukijat artikkelia. Paljonkos maailmassa onkaan espanjankielisiä lukijoita?

Ensimmäiseen kommenttiisi: Yhteiskunnallisesti merkittävät tapaukset varmasti saavatkin lukijoita, varsinkin jos suomenkielinen media niistä mainitsee. Kirsa Jensen ei saa hakukoneissa muita suomenkielisiä osumia kuin Wikipedian, joten artikkelille ei synny lukuherätteitä. Mutta kuten sanottu, jos joku haluaa kirjata Uuden-Seelannin katoamistapaukset fi.wikipediaan, mikäs minä olen sitä estämään. Halusin vain herättää keskustelemaan ja sitä kautta pohtimaan, mikä on tärkeää. --abc10 (keskustelu) 6. heinäkuuta 2024 kello 19.08 (EEST)

Tämä suomalaisten epävarmuus ja samalla uhma on jotenkin hellyyttävää.--MAQuire (keskustelu) 6. heinäkuuta 2024 kello 21.09 (EEST)

Kenestä puhut? Kuka on suomalainen? En ole puhunut suomalaisista vaan suomenkielisistä, joten älä vääristele. Rasismi on sitä paitsi ikävää. --abc10 (keskustelu) 6. heinäkuuta 2024 kello 21.36 (EEST)

Vastaan itselleni: Quadriplegia näyttää maininneen suomalaiset, mutta syytös kohdistettiin minulle. --abc10 (keskustelu) 6. heinäkuuta 2024 kello 22.10 (EEST)

Kommenttina, jos ylläpito ei puutu tähän sekoiluun, että Abc10 oli unohtanut allekirjoittaa kommenttinsa ja siirsi nyt kommenttini väärään kohtaan kumottuaan minun muokkauksen, jossa tein mallineella hänen kommenttiinsa allekirjoituksen. --MAQuire (keskustelu) 6. heinäkuuta 2024 kello 22.00 (EEST)

Kommenttini jakautuu kahteen kappaleeseen. Älä lisäile allekirjoituksia sinne mihin ne eivät kuulu. Sinun kommenttisi kuuluu allekirjoitukseni jälkeen eikä keskelle kommenttia. --abc10 (keskustelu) 6. heinäkuuta 2024 kello 22.06 (EEST)

Jos sinulla on kaksi erillistä kommenttia, niin kai saan itse valita kumpaan kommentoin. Mutta tarkoituksesi kai alunperinkin oli, että joku kommentoi ensimmäiseen allekirjoittamattomaan viestiisi ja sitten siirrät heidän kommenttinsa jälkimmmäisen viestisi perään, jolloin se vaikuttaa rasistiselta, vaikkei alunperin ollutkaan. Ovelaa. Ilkeää, mutta ovelaa.--MAQuire (keskustelu) 6. heinäkuuta 2024 kello 22.17 (EEST)

Ennen kuin joku ehtii mainita, niin erään käyttäjän paljon parjaamasta Tietosanakirja (1909):sta olen pyrkinyt valitsemaan aiheita, joista joku todennäköisesti joskus haluaa tietoa. Olen skipannut esimerkiksi saksalaiset teologit (99,99 prosenttisesti)) ja vaikkapa fatjanovolaisen kulttuurin, josta on sadassa vuodessa saattanut tulla merkittävää uutta tietoa, joka ehkä on kumonnut vanhat teoriat, tai se on saanut uuden nimen (sinänsä mielenkiintoinen aihe, josta A. M. Tallgren on kirjoittanut). Sen sijaan keskieurooppalaiset arkkitehdit saattavat kaupunkimatkailijoita kiinnostaa, ja artikkelit toivottavasti ajan myötä saavat lisää tekstiä. --abc10 (keskustelu) 6. heinäkuuta 2024 kello 19.16 (EEST)

Yksi tapa tutkailla Wikipediaa on selailla luokkia ja löytää itselleen aivan uusia ja ennestään tuntemattomia aiheita. Tämä on ainakin itselleni ollut antoisin tapa nauttia Wikipediasta lukijana. Tietysti moni kaipaa ensisijaisesti lisätietoa itselleen tutuista aiheista. Tyylejä on monia. Tilannetta mutkistaa se, että suomenkielinen Wikipedia on jo niin laaja, että esim. kaikista suomalaisista entisistä ja nykyisistä kansanedustajista meillä on artikkelit, lukemattomista Suomen kylistä, järvistä ja joista myös. Siksi suomalaisia yleisesti kiinnostavia uusia aiheita on jatkuvasti vaikeampi enää löytää. Mitä laajemmaksi fi.wiki kasvaa, sitä marginaalisempia voi uusien artikkelien aiheiden olettaa keskimäärin olevan. Näkisin, että kirjoittajan energian kuluminen yleisestä näkökulmasta ns. turhiin aiheisiin ei ole ongelma. Lukijat ovat kuitenkin valikoivia. Jos joku suomenkielinen haluaa jossain vaiheessa tutustua eri maiden katoamistapauksiin tai vaikka uusiseelantilaisiin rivikansanedustajiin luokkien pohjalta, on hyvä, että hänelle uutta tietoa on löydettävissä, vaikkei se laajempaa kiinnostusta herättäisikään.

Jos eri aiheiden tärkeyttä pohdittaisiin ensisijaisesti siitä näkökulmasta, millä tavoitetaan laajasti lukijoita, päädyttäisiin osassa aiheista myös kestämättömiin johtopäätöksiin. Esim. suositut poptähdet kiinnostavat todella laajaa yleisöä, mutta vaikkapa artikkelia Sibeliuksen pianosonaatista näyttää lukevan ani harva. Jos lähtökohdaksi ei otetakaan artikkelin "tavoittavuutta", voidaan kuitenkin esim. ajatella, että Sibeliuksen pianosonaatti on taiteellisesti arvokkaampi kuin moni suosittu popalbumi, vaikka se kiinnostaakin vain harvoja. Merkittävyys siis koostuu monista tekijöistä, joista yleinen kiinnostavuus on kieltämättä minustakin yksi, mutta vain yksi monista. --Quadriplegia (keskustelu) 6. heinäkuuta 2024 kello 20.00 (EEST)

En tietenkään tarkoita, että kirjoitettaisiin vain mahdollisimman laajaa lukijakuntaa kiinnostavista aiheista, mutta jokainen voi harjoittaa itsekritiikkiä. Popalbumin kiinnostavuus on todennäköisesti hetkellistä, tosin sitä emme voi takuuvarmasti ennustaa, Elviksellä on yhä kuuntelijoita ja artikkelilla lukijoita. Little Richard sai Ylen dokumentin ansiosta yhtäkkiä paljon lukijoita, kun sitä ennen sitä lukivat vain botit (luk.ottamatta 5/2020). Joku nyt hypetetty kirjailija saattaa olla unohtunut 50 vuoden kuluttua. Sibelius on jo osoittanut pitkäaikaisen kiinnostavuutensa, pianosonaattiakin on kuunneltu konserteissa 130 vuotta, ja näköjään ainakin Erik T. on sen levyttänyt, joten artikkeli on paikallaan. Ehkä se ajan myötä artikkelina ohittaa suosiossa poptähden NN. Odotetaan fi.wikipedian 50-vuotispäivää ja katsotaan. Tosin moni meistä ei ehkä ole silloin enää fyysisesti läsnä näkemässä tilannetta. --abc10 (keskustelu) 6. heinäkuuta 2024 kello 20.34 (EEST)

Mikä saa sinut luulemaan, että rock and rollin arkkitehdin Little Richardin artikkelia lukisivat vain botit? Artikkelilla on vakituisesti parikymmentä ihmislukijaa päivittäin eli puolentuhatta kuukausittain. Jokainen rockiin tutustuva törmää nimeen ennen pitkää. Savir (keskustelu) 6. heinäkuuta 2024 kello 22.11 (EEST)

Kiitos tarkennuksesta. Grafiikassa, joka esitti 500:n ponnahduksen, päivittäinen käyrä näytti nollalta. --abc10 (keskustelu) 6. heinäkuuta 2024 kello 22.19 (EEST)