Keskustelu:Kirjaintyyppi

Termit ojennukseen

Artikkelissa väitetään, että kirjasintyyppi on sama kuin fontti. Kuitenkin veppisivulla http://www.kauhavansanomalehti.fi/main_tekniikka_sanasto.html, josta artikkeliin on ilmeisesti hankittu tietoa, sanoo pariin otteeseen, että fontti on yhtä kuin nimetty kirjasintyyppi. Toisaalta [http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/sanat/fontti.html http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/sanat/fontti.html] toteaa kirjasintyypin, fontin ja kirjasinleikkauksen yhdessä monen muun termin kanssa tarkoittavan samaa asiaa.

Lisää päänvaivaa aiheuttaa huolimattomasti kirjoitettu virke "Kirjasintyyppi eli fontti jonka ulkonäkö on etukäteen määritelty, esim Arial, Helvetica, Courier tai Times Roman", joka ei oikeastaan sano yhtään mitään. Toivottavasti joku asioista perillä oleva laittaa termit sivulla ojennukseen. --Mikalaari 21. lokakuuta 2005 kello 15:50:13 (UTC)

Tässä olisi tarkempi määrittely fontille. Lähteinä olen käyttänyt sekä englannin- että suomenkielisiä sivustoja.

"Kirjasin eli fontti. Metalliladonnan aikaan tekstit ladottiin kirjakkeilla, metallisilla nelisärmäisllä kappaleilla joissa oli kohokuviona kirjasintiedot - kirjasintyyppi, kirjasimen koko ja sen välistystiedot. Kirjasin- tai fontti-käsite siis sisältää kirjainmerkin (esim. a), kirjasintyypin (esim. Times), vahvuuden (esim. bold, lihava), koon (esim. 12 pt.) ja sen viemän tilan (suhteutetussa kirjasintyypissä).

Fontti-sana on mukautettu suomeen englannin kielestä (font = kirjasin).

Kirjasintyyppi (engl. typeface) on esim. Times, Helvetica, Arial, Verdana

Kirjasinleikkaus (engl. font style) on yhden kirjasintyypin eri vaihtoehdot, esim. ohut (light), normaali (normal, regular), lihava (bold), puolilihava (medium, semibold), kursiivi (italic, oblique), kavennettu (narrow, condensed), leveä (wide) jne.

Kirjasinperhe (engl. font family) voidaan ymmärtää kahdella tavalla: Perinteisesti kirjasinperheellä tarkoitetaan yhden kirjasintyypin kaikkia leikkaukisa yhdessä - esim. Times-perhe sisältää kaikki Timesin leikkaukset, Roman, bold, italic, bold-italic. Kirjasinperhe-käsitettä käytetään myös kirjasintyyppien kokoelmasta jossa eri kirjasintyyppejä yhdistä jokin yhteinen ominaisuus esim. päätteellisyys, päätteettömyys tai vaikkapa valmistaja. eri kirjasinperheitä: päätteelliset (serif, antiikva), päätteettömät (sans-serif, groteski), fantasiafontit, kaunokirjoitusfontit (script, calligraphy), goottilaiset, fraktuurat (gothic, black letter), tasaväliset (esim perinteinen Courier).

Nykykielessä fontti-sanaa käytetään yleisesti kirjasintyypin vastineena.

Artikkelin kuva on myös outo: sen mukaan Antiikva-ryhmään kuuluvat groteskit kirjasimet? Antiikva = päätteellinen (serif) kirjasintyyppi, groteski taas päätteetön (sans-serif). -titta- (en saa toimimaan allekirjoitus) titta 24. lokakuuta 2005 kello 06:04:58 (UTC)

Ymmärtääkseni Markus Itkosen kirjat ovat levinneet hyvin suomalaisessa 'graafikko skenessä', ja omasta mielestäni hänen viimeisin teoksensa Typografian Käsikirja on eräs parhaimmista suomessa julkaistuista kirjoista. Hänen sanastonsa käyttämänsä sanasto on mielestäni selkeä ja lyhyiden selvitysensä ansiosta hyvä. Sain Markukselta luvan käyttää sanastoa yritykseni sivustolla @ http://www.typetek.fi/artikkelit/sanastoa.htm - josta siis löytyy mm. seuraavia yksinkertaisia ja kuten mainittua selkeitä määrittelyitä:

fontti: yksi yhtenäiseen asuun piirretty merkistö. Metalliladonnan aikana myös jokainen kirjainkoko käsitettiin omaksi fontikseen. kirjainleikkaus/kirjaintyyppi: yksi yhtenäiseen asuun piirretty merkistö. kirjainperhe yhteisnimitys yhden kirjaintyypin kaikille eri muunnoksille eli leikkauksille. kirjaintyyli ryhmä, johon kuuluu toisiaan muistuttavia kirjaintyyppejä. Esim. uusantiikvat.

Perusperiaatteeltaan yhteneviä edellämainittujen kanssa. [18.11.05. Pasi Rahikka, pasi@typetek.fi, http://typetek.fi]

Markus Itkonen myös sanoo kirjassaan Typografian käsikirja: "Kirjasin-sanan pahimpia levittäjiä ovat tietokoneohjelmien suomennokset. Tämä sana toistuu poikkeuksetta niin julkaisu- kuin tekstinkäsittelyohjelmienkin valikoissa – sekä vanhimmissa että uusimmissa versioissa. Alkuperäisessä ohjelmaversiossa vastaavassa kohtaa on yleensä lukenut font."

Olen lukenut aiemmin Markus Itkosta ja nyt Jukka Korpelaa aiheen tiimoilta. Käsittääkseni Itkonen kannattaa ensisijaisesti sanaa kirjaintyyppi ja Korpela sanaa fontti. Molempia voidaan perustella hyvin ja monipuolisesti. Lopulta kysymykseksi jää kirjaintyypin suomalaisuus, helppo äännettävyys ja valmis merkitysmielle fontin lyhyyttä ja jo laajaa levinneisyyttä sekä tautologiaa ehkäiseviä etuja vastaan. Kukaan ei kuitenkaan kerro, miksi on niin tärkeää pitää lyhyt kirjasin historialliseen käsitteeseen viittaavana sanana. Eikö se kuulosta vähän samalta kuin vaikka ajatus, että verkko ja hiiri pitäisi säästää alkuperäisiin merkityksiinsä? – Jippe 12. syyskuuta 2007 kello 17.34 (UTC)

Siirsin artikkelin nimelle Kirjasintyyppi, koska tämä termi on merkitykseltään yksiselitteisempi ja vastaa paremmin artikkelin nykyistä sisältöä. Kirjasin-artikkelista tein täsmennyssivun. Järjestelin määritelmäosan uudelleen ja tein muutin kielellisesti sujuvammaksi. --LemonKing 29. toukokuuta 2010 kello 09.32 (EEST)

Tein lisää tarkennuksia. Nyt termien eri merkitykset on eritelty melko kattavasti, jokohan tarkistettava-mallineen voisi poistaa? --LemonKing 29. toukokuuta 2010 kello 10.24 (EEST)

Kun ei 5 kk aikana ole tullut vastalauseita eikä lisää parannusehdotuksia, niin poistin tarkistettava-mallineen. --LemonKing 22. marraskuuta 2010 kello 12.27 (EET)

Kirjaintyyppi vai kirjasintyyppi?

Olen itse suosinut sanaa kirjasintyyppi, kun se näyttää olevan yleisimmin käytössä. Mutta käsitykseni on kuitenkin alkanut horjua, kun sekä Kielitoimiston sanakirja että Tieteen termipankki suosittavat nykyisin sanaa kirjaintyyppi:

Kielitoimiston sanakirja:

• kirjaintyyppi (kirjain)merkistö jolla on yhtenäinen ulkoasu, ”fontti”.

Tieteen termipankki:

• kirjaintyyppi (Tekstuaalitieteet) Yhtenäiseen asuun piirretty merkkiryhmä, joka tavallisesti koostuu kirjaimista, numeroista, väli- ja erikoismerkeistä. Kirjaintyyppiin sisältyy erilaisia kirjainleikkauksia, kuten kapiteelit, kursiivit ja lihavuudet. Arkikielessä käytetty termi fontti vastaa lähinnä kirjaintyyppiä.

Tulisiko siis Wikipediankin siirtyä käyttämään nimitystä kirjaintyyppi? --Cuprum (keskustelu) 10. heinäkuuta 2019 kello 14.42 (EEST)

Jos en nyt väärin muista, Markus Itkonen ottaa eräässä kirjassaan (arvatenkin Typografian käsikirja) aika vahvan kannan termiä kirjasintyyppi vastaan. Perustelu lähtee siitä, että kirjasin on kirjakkeen osa eli jotain, mitä digitaalisessa maailmassa ei luonnollisesti ole. --Geohakkeri (keskustelu) 10. heinäkuuta 2019 kello 20.47 (EEST)

Jaa, käsikirja mainittiinkin jo yli 10 vuotta sitten tuossa edellisessä keskustelussa. --Geohakkeri (keskustelu) 10. heinäkuuta 2019 kello 20.55 (EEST)

Aloitin juuri graafisen suunnittelun ja typografian kurssin ammattikorkeakoulussa, jossa kaksi opettajaa ovat erikseen maininneet, että oikea sana on "kirjaintyyppi" ja että Wikipediassa käytettävä sana "kirjasintyyppi" on väärin. Tähän ei kuitenkaan taida olla mitään virallista täysin "oikeaa" vastausta. Apinanaivot (keskustelu) 9. lokakuuta 2021 kello 15.03 (EEST)