Keskustelu:Kiintolevyn osiointi

Tässäkin artikkelissa on niin paljon virheitä, että korjaaminen vaatisi lähes koko artikkelin kirjoittamisen uusiksi. Ei BIOS välitä siitä, miten tai minkätyyppisellä osiotaululla kiintolevy on osioitu. UEFI sen sijaan pakottaa käyttämään GPT-osiotaulua, koska se ei osaa bootata muuten.

- Sami –Kommentin jätti Smmt (keskustelu – muokkaukset) 24. elokuuta 2022 kello 11.46‎

UEFI osaa mainiosti buutata myös vanhoilta levyiltä yhteensopivuustilassa. Ei kannata pätee ilman infoo. Myös sitä vanhaa mallia kutsutaan nimellä "MBR Partition Table". --Mikko Paananen (keskustelu) 12. lokakuuta 2022 kello 22.47 (EEST)

En "päde" ilman infoa. Se, jota kutsut "yhteensopivuustilaksi", on nimenomaan se perinteisen tyyppinen MBR-käynnistystapa BIOSin ajonaikaisilla palveluilla, ja silloin UEFI on pois käytöstä. Samalla firmwarella voi olla ja usein onkin molemmat, sekä UEFI että perinteinen BIOS. En löydä internetistä minkäänlaisia mainintoja UEFIn käyttämisestä ilman GPT-osiointia ja FAT32-osiota, jolle bootattavat EFI-binäärit on tallennettu. asd (keskustelu) 16. lokakuuta 2022 kello 19.23 (EEST)

Minusta on kummallista että tulet tänne huutelemaan artikkelien virheistä, mutta et tunne edes teknisen dokumentoinnin käyttämää perustermistöä. MBR-nimitystä käytetään esim. Redhatin ja Microsoftin dokumentaatiossa.[1] [2][3]

Yleensäkin kun alat lisäillä artikkeleihin jotain teknistä nippelitietoa, lisää sille lähde, että ainakin vaikkaisi siltä ettei tietoja ole vedetty hatusta.

Myöskin väitteesi "UEFI ei toimi muuntyyppisten osiotaulujen kanssa." on selvästi virheellinen. Mielenkiintoinen tuo teoria että UEFI yhtäkkiä lakkaisi toimimasta ja ladattaisiin jostain (16-bittinen?) BIOS kun levyllä on väärä osiotaulu! Onko tälle jotain dokumentaatiota jossain. --Mikko Paananen (keskustelu) 17. lokakuuta 2022 kello 17.10 (EEST)

En ole väittänyt noin, että UEFI "yhtäkkiä lakkaisi toimimasta ja ladattaisiin jostain (16-bittinen) BIOS kun levyllä on väärä osiotaulu" - keksit tuon aivan itse.

Fakta on, että UEFI ei osaa bootata levyltä, jossa ei ole GPT-osiotaulua ja sillä FAT32-tiedostojärjestelmällistä osiota, jossa käynnistettävät PE-formaatissa olevat EFI-binäärit ovat. Tämä on melko oleellinen osa UEFIn toimintaa. Perinteisessä BIOSissa ei ole tuollaisia rajoitteita, eikä se välitä osioinnista mitään, vaan ainoastaan lukee levyn ensimmäisen sektorin muistiin ja suorittaa sen sellaisenaan ohjelmakoodina. Täten myös väitteet, että BIOS jotenkin rajoittaisi osioiden määrän neljään, ovat puppua.

Nimitys "MBR-osiointi" on Microsoftin aikoinaan vakiinnuttama harhaanjohtava nimitys osioinnille, jota MS-DOS ja suurin osa tuon aikakauden PC-käyttöjärjestelmistä käyttää. Suurin osa GNU-työkaluista, mm. fdisk, käyttää siitä nimitystä "DOS partition table", joka on paljon järkevämpi nimitys, koska MBR tietysti tarkoittaa myös itse Master Boot Recordia. On sekavaa, kun samassa artikkelissa ja samoissa lauseissa puhutaan sekä MBR:stä että MBR-osioinnista. Sami Tikkanen (keskustelu) 17. lokakuuta 2022 kello 20.12 (EEST)

Parannusehdotus: en-artikkelin käännös / parannuksia?

Omaan silmään on pistänyt tämän artikkelin veivaus edestakaisin. Onko jokin erityinen syy, miksei englanninkielisestä artikkelista voi ottaa sisältöä sellaisenaan tähän ettei tarvitse itse keksiä atomeista asti kaikkea? Tässä muutama ongelma, mitä huomasin

- "IBM PC-yhteensopivissa tietokoneissa on kaksi partiotiointitapaa"

Mikäli lasketaan alkuperäisen IBM PC:n mukana toimitetut käyttöjärjestelmät, GPT-osiointi ei kyllä ole kuulunut mukaan tällöin. Jos lasketaan mukaan tyypilliset käyttöjärjestelmät, tässä pitäisi mainita myös BSD disklabelit, Minix-subpartitiot, Solaris-osiotaulu, Unixware slices, Windows Logical Disk Manager ja Linuxin LVM/LVM2.

- GPT liittyy uuteen UEFI-firmwareen.

No ei suoranaisesti. Esim. GPT toimii myös perinnekoneissa ihan hyvin, kunhan käyttöjärjestelmä tukee sitä (esim. https://learn.microsoft.com/en-us/windows-hardware/manufacture/desktop/windows-and-gpt-faq?view=windows-11). GPT on tarpeen lähinnä siksi, että MBR-osiotaulu ei tue isoja levyjä - muistaakseni maksimikoko osiolle on 2 TB ja offset levyn alusta toiset 2 TB. Eli yli 4 TB:n levyjen koko tilaa ei voi käyttää.

- Microsoftin käyttöjärjestelmät käyttävät yleensä aktiiviseksi merkittyä ensiöosiota (asematunnus C:) ja jatkettua osiota.

DOS:n FDISK-työkalu ei anna osioida muita kuin ensisijaisen + jatketun osion. Ainakin DOS 6.22 tukee useampaa ensiöosiota, jos on tehty esim. Linuxilla.

- Esim. Microsoft Windows tunnistaa vain FAT ja NTFS-tunnisteille merkityt osiot.

Windows kyllä tunnistaa osiointiohjelmassaan (esim. Windows XP) muiden osioiden geometrian (LBA), mutta ei anna käyttää näitä, mikäli osiotunnus tai levyjärjestelmä eivät ole yhteensopivia. Kolmannen osapuolen ajureilla on mahdollista lisätä tukea esim. ext2-levyjärjestelmälle (https://sourceforge.net/projects/ext2fsd/).

- UEFI käyttää uutta GUID Partition Table (GPT) -osiointia, jossa on esim. varmuuskopioitu osiotaulukko.

GPT sisältää paljon muutakin. Pääominaisuudet ovat isompien geometrioiden tuki, uudet määritykset osiotunnuksille, MBR-yhteensopivuustuki (hybrid MBR+GPT, joka ei ole täysin tuettu joka paikassa). Varmuuskopioitu osiotaulu on myös ongelmallinen esim. USB-tikkuja käsitellessä, sillä taulukko pitää siirtää vaivalloisesti kloonauksen yhteydessä.

- Henkilökohtaisissa tietokoneissa

Käytetään pääasiassa kiintolevyjen kanssa. Myös esim. USB-tikkuja voidaan osioida ja tukea löytyy yleisimmistä käyttöjärjestelmistä, joskin esim. tikun alustus levykuvalla voi tämän jälkeen epäonnistua joissain Windows-työkaluissa. Levykekin voidaan teoriassa osioida, mutta käyttöjärjestelmät eivät välttämättä tue. Myös CD-levyjä on osioitu, mutta käytäntö on erittäin harvinainen (https://lwn.net/Articles/72929/). Optisilla levyillä on muita tapoja "osioida", esim. pakettikirjoitus ja multisessio-levymuoto.

- Muut alustat

Acorn, AIX, Alpha OSF, Amiga, Atari, Macintosh, BSD, Minix, Solaris, Unixware, WLDM, SGI, Ultrix, Sun, Karma, SYSV68 ja LVM2 ainakin puuttuvat.

- Kiintolevyn geometria

Lyhenne LBA ja viittaus en-wikipediaan voisi olla paikallaan. LBA-osoituksessakin lohkokoko voi olla esim. 512 tai 4096 tavua. Myös osioiden alkuoffsetin alignmentilla voi olla vaikutus tehokkuuteen tai ylipäänsä boottaamisen onnistumiseen joillain sulautetuilla käyttöjärjestelmillä.

Demise (keskustelu)